Outo ilta
En tiedä mistä se alkoi. Varmaan ihmeellisen lämmin syyspäivä oli
saanut meidät sekaisin. Hetki sitten mä olin tiskannut. Olin mä sen
jälkeen lukenut lehteäkin, aamulla kun en ehtinyt.
Mutta nyt mä makasin selälläni mun olohuoneen paksulla matolla. Ja
pelkkä T-paita yllä. Lehteä lukiessa oli vielä ollut enemmän vaatetta.
Oli tässä jotain muutakin outoa menossa. Jalkovälissä tuntui
taivaalliselta. Katja kohottautui sieltä muikein suin.
- Tää on ihanaa, mut täytyy välillä hengähtää...
- Hyvä, muuten multa olis... mulle olis käynyt jo hullusti. Ja
sulle.
- Ei haittaa... mä voin väistää... Tai voin mä sen ottaa loppuun
asti, suuhunkin. Tää sun veijari on tosi ihana. Se on niinku...
komee.
- Kun se ei osaa puhua, mun täytyy kertoa sen puolesta, että se
tykkää susta ja arvostaa tosi paljon sun vieraanvaraisuutta.
- Kyllä se osaa puhua, mulle... No, kiva ettei mun tää... helliminen
mene ihan hukkaan. Paitsi että ei se kyllä mene, tää saa mutkin
ihan villiksi... tuolta...
- Käänny vähän paremmin. Mä en yllä, jos sä oot noin päin.
- No, oo-kei.
Katja kääntyi, nosti polveaan pääni yli ja asettui varovasti makaamaan
päälleni. Otin kämmenilläni kiinni lantiosta ja vedin sen ihan itseeni
kiinni. Pimppi tuli kivasti nenäni kohdalle, aistin alkkareissa siinä
kohtaa naisellista lämpöä ja hajua. Nuuhkin sitten vielä ylempää,
pepun kohdalta. Katja helpotti tutkimusretkeäni levittämällä
avuliaasti jalkojaan. Painoin nenäni pakaroiden väliin ja tunsin
alkkareiden läpi peppumaisen tuoksun.
- Nää pikkuhousut on varmaan ihan laadukasta puuvillaa, kun näissä
on kiva... tämmönen kosteus ja ihania hajuja eri puolilla...
- Ei pitäis... En yhtään ymmärrä. Varmaan joku valmistusvika. Ei
niissä sellaista kaupassa ollu.
- Ai? Musta nää on hyvät näin. Osta näitä lisää.
- Enkä. Niissä on nyt joku vika. Ota ne pois.
Askartelin alkkarit pois ja annoin pimpille kymmenen hidasta
suudelmaa. Katja uppoutui tahollaan omaan veitikkaani. Sitten
tiedonhaluni keskeytti iltapuhteemme.
- Anteeks mut mikä tää toinen, pienempi reikä tossa ylempänä
oikeestaan on?
- No... se vaan on semmonen toinen. Ei siitä tartte huolehtia... Se
ei oo niin kiinnostava kuin se eka, varmaankaan.
- Mutta kai sillekin saa ehkä antaa edes pusun tai jotain?
- Öö... ei... ei ainakaan jos kysyy...
- No, en mä sitten kysy...
Ja annoin sitten sen kysymättömän suudelmani sillekin, pienelle
vähäosaiselle. Katja alkoi imeä minua rajummin.
Se tuntui hyvältä, monella tavalla.
Aloin sormellani hyväillä Katjan yhä liukkaampaa pimppiä ja sen
pienenpientä ilokumpua. Rohkenin nuolaista sitten uudelleen sitä
toistakin koloa. Ja toisen kerran... Katja vavahteli nuolaisujeni
tahdissa ja alkoi vähitellen luopua omasta kiinnostuksen kohteestaan.
Sitten hän kohottautui käsiensä varaan, levitti jalkojaan ja teki mun
hommani vielä helpommaksi...
Tunsin olevani luotettu mies. Katjan sileä, kaunis peppuvako avautui
levollisesti edessäni. Nenäni ja suuni oli aivan peppureiän kohdalla.
Jännitin kieleni ja painelin sillä lempeästi peppureikää ja sormeilin
samalla pimppipuolta. Katja oli ehkä vähän hämmentynyt, muttei kai
halunnut tehdä mitään muutakaan, joten minä sitten nuoleskelin
hartaasti. Katja huokaili.
- Huuh. Meille taitaa tulla... taitaa tullakin... aika outo ilta.
- Niin taitaa...
- Mä en kyl tiedä miks mä teen tätä...
- Miten niin?
- Tai siis kyl tää musta tuntuu... niinku hyvältä, mutta mä en tajua
miten sä voit tehdä noin... siis miten sä olet noin rohkee ja
tolleen... et siis sä oot... just siinä missä sä nyt oot.
- Älä huoli! Tää on ihanaa. En mä ennen tiennytkään et täällä on
tämmöinen... toinenkin, joka tykkää mun huomiosta ja hellyydestä.
- En mäkään tienny... mut voi vitsit tää tuntuu... tuntuu siis vähä
jotenki törkeeltä...
- On ihanaa olla näin törkee sulle.
- Joo, sä... eiku mä tarkotan, joo, musta edelleenkin tuntuu aika
niinku törkeeltä, kun mä vaan makaan tässä näin päin... eikä mun
tee edes mieli kääntyä... ja annan sun vaan olla siellä.
- Siihen on ehkä luonnollinen syy...
- En mä tiedä onks toi niin... luonnollista. Mut toi tuntuu siis...
vitsin hyvältä... se jotenkin värisee mussa kaikkialla, mahassa,
varpaissa asti.
- No hyvä...
Jatkoimme. Suukottelin pakaroita ja sitten taas uudelleen peppureikää.
Katja alkoi nyt puristella käsillään kaluani, ja laski päänsä
reidelleni kuin tyynylle.
- Katja.
- Ni.
- Mä rakastan sua.
- Tiedäks, mäkin sua!
Työnsin varovasti sormeni pimppiin. Sitten vedin sen vielä hitaammin
ulos ja vein sen peppureiän luo, jota sitten hieroin ehdottelevasti
mutta hienovaraisesti.
Katja ymmärsin ehdotukseni ja toi kätensä rauhallisesti pakaroilleen
ja raotti niitä vain vähän, kuin ujostellen... Jos me nyt siinä
tilanteessa enää paljoa ujosteltiin. Varmaan meistä molemmista tuntui
siltä, että nyt tehtiin jotain, mitä ei pitäisi tehdä, mutta tehtiin
vaan.
Painoin hitaasti sormeani sisään. Hyväilin toisella kädellä koko ajan
pimppiä.
- Sä oot hassu... sä oot hassu...
- Otanko pois...
- Eee... tai siis eiku sä oot hassu... en mä tiennyt että sä oot
noin hassu... en olis uskonut susta...
- Tiedäks, mut tää on aika söpö kolo... tämäkin...
- Pitää kai sit uskoa...
Sitten päätin antaa sormen olla siellä peppupuolellaan ihan rauhassa
ja aloin keskittyä enemmän pimppiin. Sen puolen käteni olikin jo ihan
kuumissaan ja kosteana. Pimppi oli liukas ja hereillä, kiusottelin
sormellani sen iloista nipukkaa ensin hitaasti, sitten vähitellen
nopeuttaen. Käteni oli oikeastaan aika hankalassa asennossa.
Rannettani alkoi särkeä, mutta en halunnut vaihtaakaan asentoa.
Katja alkoi vääntelehtiä, tunsin ajoittain mukavia puristuksia pepussa
olevan sormeni ympärillä. Sitten Katja jähmettyi, puristi pimpillään
ja pepullaan, ja alkoi vavahdella... nytkähdellä, huudahdella,
huohottaa... Aika kauan se kestikin... Autoin lempeästi suloiseen
loppuun asti.
Oikaisin kipeän käteni mutta toisen käden sormen annoin olla edelleen
nihkeässä pikku kolossaan. Lepäsimme siinä hetken.
Katja oli nautinnosta rentona ja levollisena, muttei vaikuttanut ihan
uupuneelta. Pepussa oleva sormeni tunsi pari ystävällisen kannustavaa
rutistusta. Liikutin sormea sitten varovasti, kuin vetääkseni ulos,
mutten kuitenkaan vetänyt.
- Uhh...
Sitten painoin sormen takaisin sisään.
- Uuh... uuhhhhh... voi ei, voi ei, tulee hassu olo...
- No?
- Mulle tulee tosta ihan hassu olo... kun sulla on toi sormi
tuolla...
- Ai, anteeksi... haluutsä käydä...
- Eiku... Ei se sitä...
- Vaan...?
- Voisitsä tulla sinne. Siis silleen ihan kunnolla...
- Öö. Voisin.
Katja halusi peppuseksiä. Niin mäkin. Ei me enää osattu pidätellä.
Vedin sormeni hitaasti, hyvin hitaasti pois lämpimästä kolostaan.
Kaluni sojotti kovana, enemmän kuin valmiina.
- Varo sitä sun sormee ...
- Ei tässä näköjään oo mitään... varomista.
- No hyvä... Mut tuu sit, tuu heti uudelleen...
- Tuun.
Vääntäydyin ylös. Katja asettautui kontalleen ja heilautti pitkät
hiuksensa toiselle puolelleen. Asettauduin hänen taakseen. Katja otti
kädellään kiinni kalustani ja puristeli sitä hellästi. Yhdessä
painoimme sen sitten peppureikää vasten. Se näyttikin somalta
pulleiden pakaroiden välissä.
- Oota! sain sanotuksi.
- No?
- Mä haen jotain liukkaampaa... ei se noin vaan mene...
- Okei.
Menin kylppäriin, pengoin kaappeja ja laatikoita ja päädyin
hajustamattomaan käsivoiteeseen. Voitelin sillä äkkiä kaluni... ja
sitten hitaammin ja hellemmin voitelin kalullani Katjan pientä tummaa
peppureikää. Lisäsin välillä voidetta kaluni kärkeen, ja painelin sitä
varovasti sisään koloon, samalla ikään kuin vakuutellakseni että joo,
en unohda sua, pikku kolosein, täältä tullaan kohta...
Sitten painauduin eteenpäin. Katja raotti toisella kädellään
pakaroitansa, ja minä ohjasin kalua kohti tiukannäköistä reikää.
- Uhh..
- Sattuuko?
- Melkein... tai joo, vähän. Oota...
Katja muutti asentoaan. Kävi puoliksi kyljelleen makaamaan, tunki
tyynyn lantionsa alle ja otti kädellä uudelleen kiinni toisesta
kinkustaan ja raotti. Asento oli kiihottava, pieni pyllyreikä pilkahti
kutsuvasti pyöreiden pakaroiden välistä. Katja kiemurteli
kiihottuneena, pitkä tukka laskeutui kauniisti lakanoille.
Mua kiihotti tilanne aika tajuttomasti. Jo sekin, että Katja
ylipäätänsä halusi peppuseksiä. Nyt sen peppu oli kauniisti tyynyllä,
kuin tarjottimella, ja mun kaluni suunnilleen yhtä kauniisti ojossa,
valmiina tulemaan sinne... Silti mua alkoi jo mietityttää, mentiinkö
me jotenkin... liian pitkälle, tai liian nopeasti. Oli pakko pohtia
sitä ääneen.
- Tota... jos se sattuu, sano sitten. Ei meidän ehkä kannata...
- Ei se nyt satu, ei varmaan...
- Ei meidän mun takia tartte...
- Tuu nyt, pliis!
- Okei, mut sano heti jos sattuu...
- Joo...
Laskeuduin sitten minäkin makaamaan. Asettauduin Katjan taakse,
hamusin hänet syliini, painauduin ihan selkään kiinni. Kaluni oli
jossain Katjan jalkojen välissä, onnesta ja nautinnosta puutuneena ja
kihelmöiden jo tässä vaiheessa. Paransin asentoani, kaluni heilahti
vähän ylemmäs. Olin harvinaisen kiihottunut ja jalkovälin alueelta
niin puutunut, etten siinä enää tuntenut niin tarkkaan, mihin kaluni
oikeastaan sojotti. Ilmeisesti ihan toivottuun suuntaan, sillä Katja
alkoi painautua mua vasten, keinuttaen lantiotaan.
Tunsin kuinka kaluni liukui johonkin lämpimään ja ahtaaseen.
Katjan huohotti ja ojenteli kankeasti jalkojaan. Minä aloin samalla
tuntea oloni kotoisaksi ja liikehtiä hieman. Painauduin ihan kiinni
Katjaan, ja hapuilin hellästi rinnat kämmeniini.
- Iik! Sulla on kylmät kädet...
- Uuh... Sulla on lämmin peppu. Tai siis... öh, onko se pimpissä?
- Eih...
- Katja... Missä se onkin, musta tässä on tosi hyvä olla.
- Niin mustakin.
- Sattuuko?
- Ei.
- Miltä se tuntuu?
- Isolta. Hyvältä... Oonks mä ihan kumma?
- Yhtä kumma kun mäkin...
Ehkä se tuntui Katjasta isolta siksi, kun se nyt oli pepussa, eikä
pimpissä. Mut musta myös tuntui, että se oikeestikin taisi jököttää
harvinaisen suurena. En uskaltanut liikahtaa.
Mutta Katja uskalsi, ja painoi lantiotaan halukkaasti mua vasten.
Kaluni liukui kankeasti vielä vähän syvemmälle Katjan peppuun. Se
tuntui hyvältä. Se tuntui oikealta ja väärältä yhtä aikaa.
Sitten aloin vetää hitaasti ulos. Katja jäykistyi ja huohotti
kiivaasti. Painoin sitten hitaasti sisään. Ja sitten jo kohta
tasaisesti ja hellästi sisään - ulos, sisään - ulos...
Koko homma tuntui tavallaan samalta kuin normaalistikin, mutta Katjan
sileät, pyöreät pakarat kaartuivat ihanasti lantiotani vasten. Ja
kaluni oli pakaroiden välissä, jossain syvällä, lempeän tiukassa,
liukkaassa, lämpimässä kolossa. Ja Katjakin jotenkin... liikehti eri
tavalla kuin yleensä. Ehkä huohottaessaan kuulostikin erilaiselta. Se
oli jumalaisen, tai siis jumalattoman, kiihottavaa.
Sitten mä kai huusin, varmaan itkinkin, kun alkoi tuntua liian
hyvältä. Jännityin paikallen, ja Katja alkoi liikahdella kuin
vastustaakseen pysähtymistäni. Se vasta tuntui kestämättömän hyvältä,
enkä voinut pidätellä enää itseäni vaan tunsin jossain kaukana omia
purkauksiani, suurenmoisen voimakkaita purkauksiani. Ne vyöryivät
kuohuina tajunnan yli. Keskityin vain pitämään kaluni loppuun asti
paikallaan tiukassa kolossaan. Katjakin taisi alkaa huutaa ja
vavahdella mun kanssa samaan tahtiin. Multa vaan tuli, vielä ja
vielä... Katjaltakin, ihan samaan tahtiin.
En muista, koska viimeksi multa tuli yhtä pitkään, ja yhtä paljon.
Enkä muista, koska viimeksi mikään tuntui yhtä läheiseltä, ja kukaan
yhtä rakkaalta.
2005 (c) Mayo Nandi, mayo.nandi(ät)lycos.com
En tiedä mistä se alkoi. Varmaan ihmeellisen lämmin syyspäivä oli
saanut meidät sekaisin. Hetki sitten mä olin tiskannut. Olin mä sen
jälkeen lukenut lehteäkin, aamulla kun en ehtinyt.
Mutta nyt mä makasin selälläni mun olohuoneen paksulla matolla. Ja
pelkkä T-paita yllä. Lehteä lukiessa oli vielä ollut enemmän vaatetta.
Oli tässä jotain muutakin outoa menossa. Jalkovälissä tuntui
taivaalliselta. Katja kohottautui sieltä muikein suin.
- Tää on ihanaa, mut täytyy välillä hengähtää...
- Hyvä, muuten multa olis... mulle olis käynyt jo hullusti. Ja
sulle.
- Ei haittaa... mä voin väistää... Tai voin mä sen ottaa loppuun
asti, suuhunkin. Tää sun veijari on tosi ihana. Se on niinku...
komee.
- Kun se ei osaa puhua, mun täytyy kertoa sen puolesta, että se
tykkää susta ja arvostaa tosi paljon sun vieraanvaraisuutta.
- Kyllä se osaa puhua, mulle... No, kiva ettei mun tää... helliminen
mene ihan hukkaan. Paitsi että ei se kyllä mene, tää saa mutkin
ihan villiksi... tuolta...
- Käänny vähän paremmin. Mä en yllä, jos sä oot noin päin.
- No, oo-kei.
Katja kääntyi, nosti polveaan pääni yli ja asettui varovasti makaamaan
päälleni. Otin kämmenilläni kiinni lantiosta ja vedin sen ihan itseeni
kiinni. Pimppi tuli kivasti nenäni kohdalle, aistin alkkareissa siinä
kohtaa naisellista lämpöä ja hajua. Nuuhkin sitten vielä ylempää,
pepun kohdalta. Katja helpotti tutkimusretkeäni levittämällä
avuliaasti jalkojaan. Painoin nenäni pakaroiden väliin ja tunsin
alkkareiden läpi peppumaisen tuoksun.
- Nää pikkuhousut on varmaan ihan laadukasta puuvillaa, kun näissä
on kiva... tämmönen kosteus ja ihania hajuja eri puolilla...
- Ei pitäis... En yhtään ymmärrä. Varmaan joku valmistusvika. Ei
niissä sellaista kaupassa ollu.
- Ai? Musta nää on hyvät näin. Osta näitä lisää.
- Enkä. Niissä on nyt joku vika. Ota ne pois.
Askartelin alkkarit pois ja annoin pimpille kymmenen hidasta
suudelmaa. Katja uppoutui tahollaan omaan veitikkaani. Sitten
tiedonhaluni keskeytti iltapuhteemme.
- Anteeks mut mikä tää toinen, pienempi reikä tossa ylempänä
oikeestaan on?
- No... se vaan on semmonen toinen. Ei siitä tartte huolehtia... Se
ei oo niin kiinnostava kuin se eka, varmaankaan.
- Mutta kai sillekin saa ehkä antaa edes pusun tai jotain?
- Öö... ei... ei ainakaan jos kysyy...
- No, en mä sitten kysy...
Ja annoin sitten sen kysymättömän suudelmani sillekin, pienelle
vähäosaiselle. Katja alkoi imeä minua rajummin.
Se tuntui hyvältä, monella tavalla.
Aloin sormellani hyväillä Katjan yhä liukkaampaa pimppiä ja sen
pienenpientä ilokumpua. Rohkenin nuolaista sitten uudelleen sitä
toistakin koloa. Ja toisen kerran... Katja vavahteli nuolaisujeni
tahdissa ja alkoi vähitellen luopua omasta kiinnostuksen kohteestaan.
Sitten hän kohottautui käsiensä varaan, levitti jalkojaan ja teki mun
hommani vielä helpommaksi...
Tunsin olevani luotettu mies. Katjan sileä, kaunis peppuvako avautui
levollisesti edessäni. Nenäni ja suuni oli aivan peppureiän kohdalla.
Jännitin kieleni ja painelin sillä lempeästi peppureikää ja sormeilin
samalla pimppipuolta. Katja oli ehkä vähän hämmentynyt, muttei kai
halunnut tehdä mitään muutakaan, joten minä sitten nuoleskelin
hartaasti. Katja huokaili.
- Huuh. Meille taitaa tulla... taitaa tullakin... aika outo ilta.
- Niin taitaa...
- Mä en kyl tiedä miks mä teen tätä...
- Miten niin?
- Tai siis kyl tää musta tuntuu... niinku hyvältä, mutta mä en tajua
miten sä voit tehdä noin... siis miten sä olet noin rohkee ja
tolleen... et siis sä oot... just siinä missä sä nyt oot.
- Älä huoli! Tää on ihanaa. En mä ennen tiennytkään et täällä on
tämmöinen... toinenkin, joka tykkää mun huomiosta ja hellyydestä.
- En mäkään tienny... mut voi vitsit tää tuntuu... tuntuu siis vähä
jotenki törkeeltä...
- On ihanaa olla näin törkee sulle.
- Joo, sä... eiku mä tarkotan, joo, musta edelleenkin tuntuu aika
niinku törkeeltä, kun mä vaan makaan tässä näin päin... eikä mun
tee edes mieli kääntyä... ja annan sun vaan olla siellä.
- Siihen on ehkä luonnollinen syy...
- En mä tiedä onks toi niin... luonnollista. Mut toi tuntuu siis...
vitsin hyvältä... se jotenkin värisee mussa kaikkialla, mahassa,
varpaissa asti.
- No hyvä...
Jatkoimme. Suukottelin pakaroita ja sitten taas uudelleen peppureikää.
Katja alkoi nyt puristella käsillään kaluani, ja laski päänsä
reidelleni kuin tyynylle.
- Katja.
- Ni.
- Mä rakastan sua.
- Tiedäks, mäkin sua!
Työnsin varovasti sormeni pimppiin. Sitten vedin sen vielä hitaammin
ulos ja vein sen peppureiän luo, jota sitten hieroin ehdottelevasti
mutta hienovaraisesti.
Katja ymmärsin ehdotukseni ja toi kätensä rauhallisesti pakaroilleen
ja raotti niitä vain vähän, kuin ujostellen... Jos me nyt siinä
tilanteessa enää paljoa ujosteltiin. Varmaan meistä molemmista tuntui
siltä, että nyt tehtiin jotain, mitä ei pitäisi tehdä, mutta tehtiin
vaan.
Painoin hitaasti sormeani sisään. Hyväilin toisella kädellä koko ajan
pimppiä.
- Sä oot hassu... sä oot hassu...
- Otanko pois...
- Eee... tai siis eiku sä oot hassu... en mä tiennyt että sä oot
noin hassu... en olis uskonut susta...
- Tiedäks, mut tää on aika söpö kolo... tämäkin...
- Pitää kai sit uskoa...
Sitten päätin antaa sormen olla siellä peppupuolellaan ihan rauhassa
ja aloin keskittyä enemmän pimppiin. Sen puolen käteni olikin jo ihan
kuumissaan ja kosteana. Pimppi oli liukas ja hereillä, kiusottelin
sormellani sen iloista nipukkaa ensin hitaasti, sitten vähitellen
nopeuttaen. Käteni oli oikeastaan aika hankalassa asennossa.
Rannettani alkoi särkeä, mutta en halunnut vaihtaakaan asentoa.
Katja alkoi vääntelehtiä, tunsin ajoittain mukavia puristuksia pepussa
olevan sormeni ympärillä. Sitten Katja jähmettyi, puristi pimpillään
ja pepullaan, ja alkoi vavahdella... nytkähdellä, huudahdella,
huohottaa... Aika kauan se kestikin... Autoin lempeästi suloiseen
loppuun asti.
Oikaisin kipeän käteni mutta toisen käden sormen annoin olla edelleen
nihkeässä pikku kolossaan. Lepäsimme siinä hetken.
Katja oli nautinnosta rentona ja levollisena, muttei vaikuttanut ihan
uupuneelta. Pepussa oleva sormeni tunsi pari ystävällisen kannustavaa
rutistusta. Liikutin sormea sitten varovasti, kuin vetääkseni ulos,
mutten kuitenkaan vetänyt.
- Uhh...
Sitten painoin sormen takaisin sisään.
- Uuh... uuhhhhh... voi ei, voi ei, tulee hassu olo...
- No?
- Mulle tulee tosta ihan hassu olo... kun sulla on toi sormi
tuolla...
- Ai, anteeksi... haluutsä käydä...
- Eiku... Ei se sitä...
- Vaan...?
- Voisitsä tulla sinne. Siis silleen ihan kunnolla...
- Öö. Voisin.
Katja halusi peppuseksiä. Niin mäkin. Ei me enää osattu pidätellä.
Vedin sormeni hitaasti, hyvin hitaasti pois lämpimästä kolostaan.
Kaluni sojotti kovana, enemmän kuin valmiina.
- Varo sitä sun sormee ...
- Ei tässä näköjään oo mitään... varomista.
- No hyvä... Mut tuu sit, tuu heti uudelleen...
- Tuun.
Vääntäydyin ylös. Katja asettautui kontalleen ja heilautti pitkät
hiuksensa toiselle puolelleen. Asettauduin hänen taakseen. Katja otti
kädellään kiinni kalustani ja puristeli sitä hellästi. Yhdessä
painoimme sen sitten peppureikää vasten. Se näyttikin somalta
pulleiden pakaroiden välissä.
- Oota! sain sanotuksi.
- No?
- Mä haen jotain liukkaampaa... ei se noin vaan mene...
- Okei.
Menin kylppäriin, pengoin kaappeja ja laatikoita ja päädyin
hajustamattomaan käsivoiteeseen. Voitelin sillä äkkiä kaluni... ja
sitten hitaammin ja hellemmin voitelin kalullani Katjan pientä tummaa
peppureikää. Lisäsin välillä voidetta kaluni kärkeen, ja painelin sitä
varovasti sisään koloon, samalla ikään kuin vakuutellakseni että joo,
en unohda sua, pikku kolosein, täältä tullaan kohta...
Sitten painauduin eteenpäin. Katja raotti toisella kädellään
pakaroitansa, ja minä ohjasin kalua kohti tiukannäköistä reikää.
- Uhh..
- Sattuuko?
- Melkein... tai joo, vähän. Oota...
Katja muutti asentoaan. Kävi puoliksi kyljelleen makaamaan, tunki
tyynyn lantionsa alle ja otti kädellä uudelleen kiinni toisesta
kinkustaan ja raotti. Asento oli kiihottava, pieni pyllyreikä pilkahti
kutsuvasti pyöreiden pakaroiden välistä. Katja kiemurteli
kiihottuneena, pitkä tukka laskeutui kauniisti lakanoille.
Mua kiihotti tilanne aika tajuttomasti. Jo sekin, että Katja
ylipäätänsä halusi peppuseksiä. Nyt sen peppu oli kauniisti tyynyllä,
kuin tarjottimella, ja mun kaluni suunnilleen yhtä kauniisti ojossa,
valmiina tulemaan sinne... Silti mua alkoi jo mietityttää, mentiinkö
me jotenkin... liian pitkälle, tai liian nopeasti. Oli pakko pohtia
sitä ääneen.
- Tota... jos se sattuu, sano sitten. Ei meidän ehkä kannata...
- Ei se nyt satu, ei varmaan...
- Ei meidän mun takia tartte...
- Tuu nyt, pliis!
- Okei, mut sano heti jos sattuu...
- Joo...
Laskeuduin sitten minäkin makaamaan. Asettauduin Katjan taakse,
hamusin hänet syliini, painauduin ihan selkään kiinni. Kaluni oli
jossain Katjan jalkojen välissä, onnesta ja nautinnosta puutuneena ja
kihelmöiden jo tässä vaiheessa. Paransin asentoani, kaluni heilahti
vähän ylemmäs. Olin harvinaisen kiihottunut ja jalkovälin alueelta
niin puutunut, etten siinä enää tuntenut niin tarkkaan, mihin kaluni
oikeastaan sojotti. Ilmeisesti ihan toivottuun suuntaan, sillä Katja
alkoi painautua mua vasten, keinuttaen lantiotaan.
Tunsin kuinka kaluni liukui johonkin lämpimään ja ahtaaseen.
Katjan huohotti ja ojenteli kankeasti jalkojaan. Minä aloin samalla
tuntea oloni kotoisaksi ja liikehtiä hieman. Painauduin ihan kiinni
Katjaan, ja hapuilin hellästi rinnat kämmeniini.
- Iik! Sulla on kylmät kädet...
- Uuh... Sulla on lämmin peppu. Tai siis... öh, onko se pimpissä?
- Eih...
- Katja... Missä se onkin, musta tässä on tosi hyvä olla.
- Niin mustakin.
- Sattuuko?
- Ei.
- Miltä se tuntuu?
- Isolta. Hyvältä... Oonks mä ihan kumma?
- Yhtä kumma kun mäkin...
Ehkä se tuntui Katjasta isolta siksi, kun se nyt oli pepussa, eikä
pimpissä. Mut musta myös tuntui, että se oikeestikin taisi jököttää
harvinaisen suurena. En uskaltanut liikahtaa.
Mutta Katja uskalsi, ja painoi lantiotaan halukkaasti mua vasten.
Kaluni liukui kankeasti vielä vähän syvemmälle Katjan peppuun. Se
tuntui hyvältä. Se tuntui oikealta ja väärältä yhtä aikaa.
Sitten aloin vetää hitaasti ulos. Katja jäykistyi ja huohotti
kiivaasti. Painoin sitten hitaasti sisään. Ja sitten jo kohta
tasaisesti ja hellästi sisään - ulos, sisään - ulos...
Koko homma tuntui tavallaan samalta kuin normaalistikin, mutta Katjan
sileät, pyöreät pakarat kaartuivat ihanasti lantiotani vasten. Ja
kaluni oli pakaroiden välissä, jossain syvällä, lempeän tiukassa,
liukkaassa, lämpimässä kolossa. Ja Katjakin jotenkin... liikehti eri
tavalla kuin yleensä. Ehkä huohottaessaan kuulostikin erilaiselta. Se
oli jumalaisen, tai siis jumalattoman, kiihottavaa.
Sitten mä kai huusin, varmaan itkinkin, kun alkoi tuntua liian
hyvältä. Jännityin paikallen, ja Katja alkoi liikahdella kuin
vastustaakseen pysähtymistäni. Se vasta tuntui kestämättömän hyvältä,
enkä voinut pidätellä enää itseäni vaan tunsin jossain kaukana omia
purkauksiani, suurenmoisen voimakkaita purkauksiani. Ne vyöryivät
kuohuina tajunnan yli. Keskityin vain pitämään kaluni loppuun asti
paikallaan tiukassa kolossaan. Katjakin taisi alkaa huutaa ja
vavahdella mun kanssa samaan tahtiin. Multa vaan tuli, vielä ja
vielä... Katjaltakin, ihan samaan tahtiin.
En muista, koska viimeksi multa tuli yhtä pitkään, ja yhtä paljon.
Enkä muista, koska viimeksi mikään tuntui yhtä läheiseltä, ja kukaan
yhtä rakkaalta.
2005 (c) Mayo Nandi, mayo.nandi(ät)lycos.com
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luin ekan kerran novellejasi jollain omall sivullasi (?) jokunen vuosi sitten.
Ne novellit olivat hyviä ja hyvä oli tämäkin.
Kiitoksia tästäkin.
Oli kyllä loistava juttu! Jopa jaottelu ja kieliasuki olivat suhteellisen kohillaan.. Yks kysymys: Eikö se voide kirvellyt, vaikka hajusteeton olikin??
taattua mayo nandi -laatua, kiitos. ja seuraavaahan odotellaan taas vesi kielellä.