Vankeus tarkoittaa sitä, että rikoksesta tuomitulle määrätään vapausrangaistus. Käytännössä tämä tarkoittaa usein joko ehdollista vankeutta tai ehdotonta vankeutta. Näistä vain ehdottoman vankeuden tapauksessa rikoksentekijä joutuu vankilaan.
Suomen rangaistuskäytäntö keskittyy lähinnä vapaus- ja varallisuusrangaistuksiin. Vapausrangaistuksista käytössä ovat vankeus ja yhdyskuntapalvelu.
Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista kun vankiloissa rikoksentekijät tapaavat muita rikollisia ja muodostavat verkostoja. Lisäksi vankilassa pito on kallista, eikä edistä rikollisten paluuta takaisin normaaliyhteiskuntaan.
Vankeutta ei kuitenkaan ole voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla ongelmistaan huolimatta. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä asia, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja huumausainerikoksista kerättyjä tuomioita. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin 2800 kpl) on yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla
[muokkaa]
Ehdollinen vankeus
Suomessa useimmissa vankeuteen johtavissa tuomioissa käytetään ehdollista vankeusrangaistusta. Tämä on tarkoituksellista rikospolitiikkaa, koska rikoksentekijä ei joudu istumaan tuomiotaan vankilassa vaan voi jatkaa normaalia elämää, ellei syyllisty uusiin rikoksiin. Ehdollisessa vankeudessa ideana on estää rikoksentekijän altistuminen vankilan haittavaikutuksille ja useimmille ihmisille ehdollinen on riittävä varoitus.
Korkeintaan kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena, ellei henkilöä ole tuomittu rikosta edeltävinä kolmena vuotena vähintään vuodeksi vankeuteen. Yleensä kuitenkin ensikertalaiset (rikoksen tekopäivää edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole ollut vankilassa) tuomitaan ehdolliseen, ellei kyse ole hyvin vakavasta rikoksesta.
Ehdolliseen vankeuteen liittyy aina koetusaika, jonka pituus vaihtelee yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Mikäli tuomittu elää koetusajan ilman uusia rikoksia, rangaistusta ei panna täytäntöön.
[muokkaa]
Ehdoton vankeus
Ehdotonta vankeutta käytetään silloin, kun teko on ollut hyvin vakava tai jos rikoksentekijä on syyllistynyt ehdollisen aikana uusiin rikoksiin. Ensikertalaiset pääsevät ehdottomassa vankeudessakin helpommalla; käytännössä vapaaksi pääsee istuttuaan puolet tuomiosta. Ehdonalaiseen pääsee normaalisti oltuaan 2/3-osaa vankilassa.
Ehdoton vankeusrangaistus kärsitään joko suljetussa vankilassa tai avolaitoksessa. Avovankiloihin sijoitetaan henkilöitä, jotka katsotaan sinne soveltuvan ja joiden ei voida olettaa poistuvan sieltä ilman lupaa. Avolaitoksissa voidaan tehdä työtä tai opiskella, työstä maksetaan palkkaa josta menee kuitenkin ennakonpidätyksen lisäksi ylläpitokustannuksia. Avolaitokset eroavat huomattavasti normaalivankiloista.
Vuodesta 1998 lähtien on myös ollut mahdollista sijoittaa vanki tarkasti valvottuna johonkin ulkopuoliseen yksikköön, jossa hän saa päihdehuoltoa tai vastaavaa apua. Tavoitteena on parantaa vangin selviytymistä normaalielämässä.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vankeus
Suomen rangaistuskäytäntö keskittyy lähinnä vapaus- ja varallisuusrangaistuksiin. Vapausrangaistuksista käytössä ovat vankeus ja yhdyskuntapalvelu.
Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista kun vankiloissa rikoksentekijät tapaavat muita rikollisia ja muodostavat verkostoja. Lisäksi vankilassa pito on kallista, eikä edistä rikollisten paluuta takaisin normaaliyhteiskuntaan.
Vankeutta ei kuitenkaan ole voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla ongelmistaan huolimatta. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä asia, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja huumausainerikoksista kerättyjä tuomioita. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin 2800 kpl) on yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla
[muokkaa]
Ehdollinen vankeus
Suomessa useimmissa vankeuteen johtavissa tuomioissa käytetään ehdollista vankeusrangaistusta. Tämä on tarkoituksellista rikospolitiikkaa, koska rikoksentekijä ei joudu istumaan tuomiotaan vankilassa vaan voi jatkaa normaalia elämää, ellei syyllisty uusiin rikoksiin. Ehdollisessa vankeudessa ideana on estää rikoksentekijän altistuminen vankilan haittavaikutuksille ja useimmille ihmisille ehdollinen on riittävä varoitus.
Korkeintaan kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena, ellei henkilöä ole tuomittu rikosta edeltävinä kolmena vuotena vähintään vuodeksi vankeuteen. Yleensä kuitenkin ensikertalaiset (rikoksen tekopäivää edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole ollut vankilassa) tuomitaan ehdolliseen, ellei kyse ole hyvin vakavasta rikoksesta.
Ehdolliseen vankeuteen liittyy aina koetusaika, jonka pituus vaihtelee yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Mikäli tuomittu elää koetusajan ilman uusia rikoksia, rangaistusta ei panna täytäntöön.
[muokkaa]
Ehdoton vankeus
Ehdotonta vankeutta käytetään silloin, kun teko on ollut hyvin vakava tai jos rikoksentekijä on syyllistynyt ehdollisen aikana uusiin rikoksiin. Ensikertalaiset pääsevät ehdottomassa vankeudessakin helpommalla; käytännössä vapaaksi pääsee istuttuaan puolet tuomiosta. Ehdonalaiseen pääsee normaalisti oltuaan 2/3-osaa vankilassa.
Ehdoton vankeusrangaistus kärsitään joko suljetussa vankilassa tai avolaitoksessa. Avovankiloihin sijoitetaan henkilöitä, jotka katsotaan sinne soveltuvan ja joiden ei voida olettaa poistuvan sieltä ilman lupaa. Avolaitoksissa voidaan tehdä työtä tai opiskella, työstä maksetaan palkkaa josta menee kuitenkin ennakonpidätyksen lisäksi ylläpitokustannuksia. Avolaitokset eroavat huomattavasti normaalivankiloista.
Vuodesta 1998 lähtien on myös ollut mahdollista sijoittaa vanki tarkasti valvottuna johonkin ulkopuoliseen yksikköön, jossa hän saa päihdehuoltoa tai vastaavaa apua. Tavoitteena on parantaa vangin selviytymistä normaalielämässä.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vankeus
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Vankeus tarkoittaa sitä, että rikoksesta tuomitulle määrätään vapausrangaistus".
Noinhan se on, mutta koska vankeusjärjestelmässä tunnetaan tällaisetkin kuin "lomat", niin varsinaisesti niiden perusteella ei voi puhua ainakaan "täydellisestä vapausrangaistuksesta". Vangin lomahan käsittääkseni tarkoittaa sitä että pääsee muurien ulkopuolelle tietyksi ajaksi jonka jälkeen on palattava takaisin...hommaa voisi verrata vaikka armeijan vastaavaan. Kun kerran saa rangaistukseksi vapaudenmenetyksen, niin kyllä se silloin pitäisi kanssa joutua kärsimään ihan ilman minkäänlaisia "lomaoikeuksia"...sitä vapaata elämäänsä voi sitten vapaasti jatkaa sen jälkeen kun on rangaistuksensa lusinut asiaan kuuluvasti.