Oikeustiede USA:ssa

Käsitykseni on se, että asianajajana Suomessa voi toimia vain OTK/OTM tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on 4 vuoden kokemus asianajollisista tehtävistä ja joka on suorittanu asianajokokeen.

Ulkomailla lakimiestutkinnon suorittaneen on siis läpäistävä tiedekunnan pääsykoe samalla tavalla kuin ylioppilaidenkin. Hyväksilukuja voi tietysti tulla, mutta ne täydennystentit taitaa koskea enemminkin Ruotsissa juris kandidat-tutkinnon suorittaneita.

Käsitykseni on lisäksi, että suomalaisen lakimiestutkinnon suorittanut voi suorittamalla LL.M:n jenkeissä mennä tekemään bar examin ainakin New Yorkin osavaltiossa.

Saa korjata, jos olen väärässä.

Ihan lupaavalta elämä näyttää, mikäli tutkinnon siellä suoritat. Veloista ei kannata paljon huolehtia, kun esim. Ivy League-kouluista keskimääräinen aloituspalkka on sen 100 00-120 000 dollaria vuodessa...Perustuu siis tilastoihin, eikä mihinkään suosituksiin, kuten Lakimiesliitolla Suomessa.

Good luck!

oikyo kirjoitti:

Käsitykseni on se, että asianajajana Suomessa voi toimia vain OTK/OTM tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on 4 vuoden kokemus asianajollisista tehtävistä ja joka on suorittanu asianajokokeen.

Ulkomailla lakimiestutkinnon suorittaneen on siis läpäistävä tiedekunnan pääsykoe samalla tavalla kuin ylioppilaidenkin. Hyväksilukuja voi tietysti tulla, mutta ne täydennystentit taitaa koskea enemminkin Ruotsissa juris kandidat-tutkinnon suorittaneita.

Käsitykseni on lisäksi, että suomalaisen lakimiestutkinnon suorittanut voi suorittamalla LL.M:n jenkeissä mennä tekemään bar examin ainakin New Yorkin osavaltiossa.

Saa korjata, jos olen väärässä.

Ihan lupaavalta elämä näyttää, mikäli tutkinnon siellä suoritat. Veloista ei kannata paljon huolehtia, kun esim. Ivy League-kouluista keskimääräinen aloituspalkka on sen 100 00-120 000 dollaria vuodessa...Perustuu siis tilastoihin, eikä mihinkään suosituksiin, kuten Lakimiesliitolla Suomessa.

Good luck!

Kyllä se nyt näin vaan on, että voi, ja jos tulen tekemään esim. tohtorin suomeen, niin oikeudet tulee jo siinä ;) Ja 8 tenttiä pitää todellakin suorittaa suomessa, että saa pätevyyden suomeen. Tämä on tarkistettu Helsingin Yliopiston oikeustieteen dekaanilta :)

Bachelor of Law kirjoitti:

Kyllä se nyt näin vaan on, että voi, ja jos tulen tekemään esim. tohtorin suomeen, niin oikeudet tulee jo siinä ;) Ja 8 tenttiä pitää todellakin suorittaa suomessa, että saa pätevyyden suomeen. Tämä on tarkistettu Helsingin Yliopiston oikeustieteen dekaanilta :)

Tarkottanet ETA-kelpoisuuskoetta, jonka voi suorittaa toisesta ETA-maasta tutkinnon omaava henkilö. Siinä on ne mainitsemasi 8 lisätenttiä. Alkuperäinen kysyjä oli kuitenkin suunnitelemassa tutkinnon suorittamista jenkeissä, joka ei käsitykseni mukaan ole ETA-maa. Lisäksi sillä ei lunasteta OTK/OTM nimikettä, vaan vain kelpoisuus virkaan tms. Lisätietoa ETA-kelpoisuuskokeesta tästä:

http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto_oppaat/opas7/eta.html

Mitä tulee asianajana toimimiseen Suomessa lisätietoa tästä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580496?search[type]=pika&search[pika]=asianajo*

Erityisesti 3§ auttanee asiassa. Tarkemmin asiaan voi perehtyä tästä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1959/19590191

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy 5§:ään.

Eikä edelleenkään ole mitään järkeä tulla Suomeen juristiksi, jos on esim. jenkeistä kunnon koulusta tutkinto. Tällä viittaan lähinnä palkkatasoon. Tietysti jos on ikävä kotiin, niin asian ymmärtää. Ketjun avaaja haiskahtaa vain taas niiltä tapauksilta, jotka koittavat kiertää haastavaksi koetun pääsykokeen.

P.S. Jos joku luuli, niin jenkeissä ei ole mitään Bachelor of Law-tutkintoja. Joissakin kouluissa on prelaw ohjelma, jolla sinänsä ei ole arvoa ja silloinkin tutkintonimike on Bachelor of jotakin esim. Arts (prelaw)

Jälleen saa korjata, jos olen väärässä, sillä oikea tieto on aina koko yhteisön eduksi.

oikyo kirjoitti:

Tarkottanet ETA-kelpoisuuskoetta, jonka voi suorittaa toisesta ETA-maasta tutkinnon omaava henkilö. Siinä on ne mainitsemasi 8 lisätenttiä. Alkuperäinen kysyjä oli kuitenkin suunnitelemassa tutkinnon suorittamista jenkeissä, joka ei käsitykseni mukaan ole ETA-maa. Lisäksi sillä ei lunasteta OTK/OTM nimikettä, vaan vain kelpoisuus virkaan tms. Lisätietoa ETA-kelpoisuuskokeesta tästä:

http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto_oppaat/opas7/eta.html

Mitä tulee asianajana toimimiseen Suomessa lisätietoa tästä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580496?search[type]=pika&search[pika]=asianajo*

Erityisesti 3§ auttanee asiassa. Tarkemmin asiaan voi perehtyä tästä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1959/19590191

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy 5§:ään.

Eikä edelleenkään ole mitään järkeä tulla Suomeen juristiksi, jos on esim. jenkeistä kunnon koulusta tutkinto. Tällä viittaan lähinnä palkkatasoon. Tietysti jos on ikävä kotiin, niin asian ymmärtää. Ketjun avaaja haiskahtaa vain taas niiltä tapauksilta, jotka koittavat kiertää haastavaksi koetun pääsykokeen.

P.S. Jos joku luuli, niin jenkeissä ei ole mitään Bachelor of Law-tutkintoja. Joissakin kouluissa on prelaw ohjelma, jolla sinänsä ei ole arvoa ja silloinkin tutkintonimike on Bachelor of jotakin esim. Arts (prelaw)

Jälleen saa korjata, jos olen väärässä, sillä oikea tieto on aina koko yhteisön eduksi.

No onpa monimutkainen ja kallis tapa kiertää Suomen pääsykokeet. Eikä siellä jenkeissäkään sinne law schoioliin sisään kävellä, eli vaatimukset voi olla kovat, ainakin arvostettuihin law schooleihin.

Minun kannattaisi varmaankin undergrad tasolla lukea englantia, politiikkaa ja kaikkea muuta yleissivistävää? Englanninkielen taitoni on jo valmiiksi todella hyvä.

tuleva lakimies kirjoitti:

Minun kannattaisi varmaankin undergrad tasolla lukea englantia, politiikkaa ja kaikkea muuta yleissivistävää? Englanninkielen taitoni on jo valmiiksi todella hyvä.

Suosittelen lukemaan kandintason tutkinnon valtiotieteistä, kuten valtio-opista. Oikisopinnoissa törmäät koko ajan maan hallintoelinten ja viranomaisten tahojen rakenteisiin ja päätöksentekomalleihin. Suomalaisilla on omasta maastaan tietysti jonkinlainen haju, että kuinkas asiat täällä menevätkään. Tiedätkö sen sijaan, miten asetusten annot, säädökset, vaalit ynnä muut toteutetaan jenkeissä?

Ihmisoikeuksien ja kv. toiminnan rooli kasvaa koko ajan, joten jos luet jotain yleistä kansainvälisistä organisaatioista (mm. YK), niin se varmasti auttaa. Itse suoritin juuri joulukuussa kansainvälisen oikeuden tentti ja se oli kyllä ylivoimaisesti mielenkiintoisin tenttini tähän mennessä. Kirjat luki ihan innolla! Siinä käsiteltiin mm. YK:ta, NATOa, rauhanturvaamisoperaatioita jne.

Myös business-jutut auttavat, sillä ainakin kirjanpitoon ja veroasioihin tulet melko varmasti törmäämään. Muistathan myös, että jenkkien lakijärjestys on kovin erilainen kuin suomessa. Siellä ei ole varsinaista lainsäätäjää, niin kuin eduskunta Suomessa. Myös osavaltiotasolla tehtään paljon päätöksiä.

oikisopiskelija kirjoitti:

Suosittelen lukemaan kandintason tutkinnon valtiotieteistä, kuten valtio-opista. Oikisopinnoissa törmäät koko ajan maan hallintoelinten ja viranomaisten tahojen rakenteisiin ja päätöksentekomalleihin. Suomalaisilla on omasta maastaan tietysti jonkinlainen haju, että kuinkas asiat täällä menevätkään. Tiedätkö sen sijaan, miten asetusten annot, säädökset, vaalit ynnä muut toteutetaan jenkeissä?

Ihmisoikeuksien ja kv. toiminnan rooli kasvaa koko ajan, joten jos luet jotain yleistä kansainvälisistä organisaatioista (mm. YK), niin se varmasti auttaa. Itse suoritin juuri joulukuussa kansainvälisen oikeuden tentti ja se oli kyllä ylivoimaisesti mielenkiintoisin tenttini tähän mennessä. Kirjat luki ihan innolla! Siinä käsiteltiin mm. YK:ta, NATOa, rauhanturvaamisoperaatioita jne.

Myös business-jutut auttavat, sillä ainakin kirjanpitoon ja veroasioihin tulet melko varmasti törmäämään. Muistathan myös, että jenkkien lakijärjestys on kovin erilainen kuin suomessa. Siellä ei ole varsinaista lainsäätäjää, niin kuin eduskunta Suomessa. Myös osavaltiotasolla tehtään paljon päätöksiä.

USAn hallinnossa ylipäätään checks and balances -systeemi on tärkeä ajatusrakennelma - ja vaikuttaa myös lakeihin ja niiden toimeenpanoon.

oikisopiskelija kirjoitti:

Suosittelen lukemaan kandintason tutkinnon valtiotieteistä, kuten valtio-opista. Oikisopinnoissa törmäät koko ajan maan hallintoelinten ja viranomaisten tahojen rakenteisiin ja päätöksentekomalleihin. Suomalaisilla on omasta maastaan tietysti jonkinlainen haju, että kuinkas asiat täällä menevätkään. Tiedätkö sen sijaan, miten asetusten annot, säädökset, vaalit ynnä muut toteutetaan jenkeissä?

Ihmisoikeuksien ja kv. toiminnan rooli kasvaa koko ajan, joten jos luet jotain yleistä kansainvälisistä organisaatioista (mm. YK), niin se varmasti auttaa. Itse suoritin juuri joulukuussa kansainvälisen oikeuden tentti ja se oli kyllä ylivoimaisesti mielenkiintoisin tenttini tähän mennessä. Kirjat luki ihan innolla! Siinä käsiteltiin mm. YK:ta, NATOa, rauhanturvaamisoperaatioita jne.

Myös business-jutut auttavat, sillä ainakin kirjanpitoon ja veroasioihin tulet melko varmasti törmäämään. Muistathan myös, että jenkkien lakijärjestys on kovin erilainen kuin suomessa. Siellä ei ole varsinaista lainsäätäjää, niin kuin eduskunta Suomessa. Myös osavaltiotasolla tehtään paljon päätöksiä.

Puheviestintää myös pari kurssia ei oel pahitteeksi jenkkien oikikseen pyrkiessä.

En ole kiertämässä suomen pääsykokeita, vaan haluaisin uusia kokemuksia, opiskella englannin kielellä, ja kuka tietää -avata mahdollisuuksia tulevaisuuden työskentelyyn USA:ssa, missä palkatkin ovat puolet paremmat ja kulttuuri on sosiaalinen ja avoin.