Onko Perinnönjakosopimus ja Perinnönjakokirja yksi ja sama asiakirja? Vai pitääkö ensin tehdä sopimus ja sitten perinnönjako? Mistä löytäisin hyvän mallin. Perinnönjako on sinänsä riidaton ja vain rahaa on jaossa.
Tiedosta kiitollinen.
Tiedosta kiitollinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
vain rahaa jaossa eikä asiasta ole riitaa, niin mitä sopimista tai keskustelemista tuossa on??? Perukirjasta selviää, paljonko rahaa on jaossa. Jokaiselle maksetaan kunkin osuus pesästä ja sillä selvä. Olisi outoa, jos eurolla ja eurolla olisi jotain eroa, ja pitäisi sopia siitä, minkä kolikon kukin saa.
Eikös se olisi dokumentti ja sopimus siitä, että perinnönjako menee oikein, kun se toteutuu perinnönjakosopimuksen mukaisesti. Perinnönsaajia on puoli tusinaa ja se kannattaa mielestäni tehdä jo historiallisen dokumentin vuoksi. Ei näitä meillä tuhkatiheään tapahdu.
Kukaan ei ole vaivautunut vielä vastaamaan itse kysymykseen!
perinnönjako täytyy tehdä erikseen, ja se on tehtävä kirjallisesti. Ei perukirja korvaa perinnönjakoa, sillä sehän on vain pesän veroilmoitus ja osakkaat voivat halutessaan jakaa pesän eri tavalla. Ihan eri asia on se, että tässä maassa on jäänyt todella paljon perinnönjakosopimuksia tekemättä, kun on jaettu vain vapaamuotoisesti, suullisilla sopimuksilla. Mutta oikeasti pitäisi tehdä kirjallinen perinnönjako.
/Onko Perinnönjakosopimus ja Perinnönjakokirja yksi ja sama asiakirja?/
Kyllä.
Perinnönjako on tehtävä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan todistettava.
Jakokirjassa mainitaan:
1. Perittävä
2. Osakkaat
3. Pesän varat (ja velat)
4. Miten varat on sovittu osakkaiden kesken jaettavaksi.
5. Jos varat samalla konkreettisesti jaetaan, osakkaiden kuittaukset.
Paikka, päiväys, osakkaiden allekirjoitukset kahden todistajan allekirjoitukset.
eivät ole. Nimittäin perinnönjakokirja tehdään silloin, kun pesänjakaja suorittaa jaon. Perinnönjakosopimus tehdään silloin, kun on päästy sopimukseen ja tehdään sopimusjako. Mutta ei noilla nimityksillä niin väliksi ole.
Kuka tekee mitenkin. On ihan yksi lysti, kumpi otsikko asiakirjalla on. Perinnönjakokirjan (kuten kauppakirjan, lahjakirjan) voivat tehdä osakkaat aivan yhtä hyvin kuin pesänjakaja.
Sopujaossa perinnönjakosopimuksen noin viimeiseksi lauseeksi on syytä vielä lisätä oman väliotsikon (lainvoimaisuus) alle teksti tyyliin
... edelläkuvatun jaon hyväksymme jaoksi N N:n jälkeen ja sitoudumme olemaan sitä moittimatta millään perusteella.
Muuten jako saavuttaa lainvoimaisuuden vasta 6 kk:n kuluttua ja käytännön toimia pitää odottaa sinne asti.
//Muuten jako saavuttaa lainvoimaisuuden vasta 6 kk:n kuluttua ja käytännön toimia pitää odottaa sinne asti.//
Tämä koskee vain toimitusjakoa eli pesänjakajan toimittamaa jakoa. Siinä on tuo 6 kk:n moiteaika.
Sopujaossa ei mitään varsinaista moiteaikaa ole, vaan sopimus on heti lainvoimainen. Kyllä sitäkin (kohtuullisessa ajassa) moittia voidaan, mutta ei muilla kuin oikeustoimilaissa mainituilla yleisillä moiteperusteilla.
Klausuuli "sitoudumme olemaan moittimatta" ei siis sopujaossa ole normaalitapauksessa (esim. kun ketään ei ole sopimukseen pakotettu tms.) tarpeen, mutta eihän siitä mitään haittaakaan ole, joten se usein sopimuksen viimeiseksi kohdaksi liitetään.
joku määrätty aika, että kuolleen puolisi saa rahat mikäli perilliset vaadi niitä hetimiltei
Ei ole, ellei kysymys ole lakiosaa loukkaavasta testamentista. Tällöin lakiosavaatimus on esitettävä 6 kk:ssa testamentin tiedoksiannosta.
Isäni kuoleman jälkeen olemme tehneet perukirjan. Minulle on epäselvää, mikä on minun osuuteni isäni perinnöstä. Äidilläni ja isälläni ei ole avioehtoa eikä testamenttia. Heillä on yhteistä omaisuutta talo ja kesämökki. Talon arvo n 100000 ja kesämökin arvo n 30000. Isän pankkitilille jäi 90000 euroa, josta on vähennette pesän velat. Äidilläni on myös omaisuutta n 50000 euron arvosta. Perukirjassa mainita, että talo jää äidin hallintaan ja sitä ei jaeta.
Isälläni on rintaperillisiä 2 lasta, eli minä ja sisareni.
Saisinko mallilaskelman, jotta tyhmempikin sen ymmärtää. Tutun mukaan, sisareni ja minun osuuteni on alle 30.000, koska myös äitini saa osuuden.
(yx tavallinen on aikaisempi nimimerkkini.)
Kun et velan määrää kerro, sitä ei jäljempänä ole otettu huomioon.
Leski saa osituksessa perittävältä tasinkona 20.000 euroa. Sen jälkeen jäämistö on 135.000 euroa, mikä jaettuna kahdella tekee 67.500 euroa. Tämä on laskelmallisen perintöosuuden määrä / lapsi.
Reaalinen ositus ja perinnönjako voisi menna vaikka näin:
- leski pitää omansa saa tasinkona rahaa 20.000 €
- lapsi A saa rahaa 67.500 €
- lapsi B saa puolet asunnosta ja kesämökistä sekä rahaa 2.500 €.
Kun asuntoa rasittaa lesken elinaikainen hallintaoikeus, lasten jako tasapuolisemmin menisi näin:
- lapsi A saa neljänneksen asunnosta ja kesämökistä sekä rahaa 35.000 €
- lapsi B saa kuten lapsi A.
Jos leski ei tarvitse rahaa, ositus ja jako voisivat mennä näin:
- leski pitää omansa ja saa tasinkona 20/100 osaa asuinkiinteistöstä omistaen siten 70/100 ko. talosta;
- lapsi A saa 15/100 talosta ja neljänneksen kesämökistä sekä rahaa 45.000 €;
- lapsi B saa kuten lapsi A.
Miten pitää menetellä. Perintönä on vain rahaa (190000€ ) vainajan tilillä. Yksi neljästä ei anna valtakirjaa pankkiin eikä allekirjoita jakokirjaa. Haluaaa kiusata. Miten rahat saadaan jakoon edullisimmin?
Tuollaisessa kiusanteossa on vain yksi vaihtoehto, pesänselvittäjä/jakaja joka kyllä rokottaa työstään.
Hyvä puoli asiassa on se että myös tämä kiusaaja joutuu myös osallistumaan kustannuksiin.
Kokeilkaa vielä kerran, ilmoittakaa päivämäärä mihin mennessä pistätte pesänjakajan haukuprosessin käyntiin ja toteuttakaa myös uhkauksenne os nimiä ei löydy paperiin takarajaan mennessä.
>>Tuollaisessa kiusanteossa on vain yksi vaihtoehto, pesänselvittäjä/jakaja joka kyllä rokottaa työstään.
Teemme veljeni perukirjan viikonpäästä, omaisuus vain rahaa parilla tilillä. (poikamies) Täytin tuon pohjan valmiiksi pankkeja varten. http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/osittainen_ositus/