rotuyhdistyksissä? Kaipaan näkemyksiä ja tietoa asiasta, kun oma yhdistyksemme on jotenkin onnistunut riitaantumaan asiassa. Kuinka sitovia ovat jalostuskiellot kennelliiton silmissä, eli rekisteröidäänkö pentuja jotka ovat tällaisestä yhdistelmästä. Miten muissa yhdistyksissä on ajateltu jalostustoimikunnan toimivan, mitä nartunomistaja saa sieltä? Kuinka määrääviä toimikunnat ovat?
Kuulisin mielelläni eri yhdistysten toimintatavoista ja miten kasvattajat kokevat asian?
Yritän tässä omia ajatuksiani selkiyttää, etten ottaisi kantaa ihan heti riitaan.
Kuulisin mielelläni eri yhdistysten toimintatavoista ja miten kasvattajat kokevat asian?
Yritän tässä omia ajatuksiani selkiyttää, etten ottaisi kantaa ihan heti riitaan.
Vastaukset 29
Vanhimmat
moni asia siitäkin jos rotu kuuluu Pevisaan. Pevisa sanelee jos pennut rekataan. Mikäli uros ja narttu täyttävät Pevisan ehdot pennut todella rekisteröidään, sanovat sitten jalostustoimikuntien tädit tai sedät mitä tahansa.
Jos pystyt, niin vanha neuvoo nyt, älä milloinkaan mene mukaan riitoihin ainakaan koirayhdistyksissä. Jotkut jalostustoimikunnista ovat sellaisten ihmisten hallussa jotka asettavat itsensä luojamme asemaan. Näin ei kuitenkaan kaikissa ole. Yleensä nykyaikaiset jalostustoimikunnat ovat kumileimasimia, joko puolto ja olet yhdistyksen pentuvälittäjän listalla pentueesi kanssa, tai hylky, jolloin et ole listoilla, mutta pennut rekataan jos pevisa täyttyy, ja kennelliiton pentuvälityksen listoilla olet.
ja kiitos vastauksestasi!
Rotumme kuuluu Pevisaan ja nyt tämä riita on kulminoitunut yhteen astutukseen. Toimikunta ei käsittäkseni anna lupaa, mutta nartunomistaja on päättänyt astuttaa nimenomaisesti tällä uroksella. Kävin juuri itse lukemassa pevisan ja sen mukaan mielestäni pentue tullaan rekisteröimään, vaikkakin toinen vanhemmista on jalostuskiellossa.
Yritän olla ottamatta osaa tähän ritaa, mutta koska minullakin on rooli tässä yhdistyksessä, se ei välttämättä onnistu. En ole kasvattaja.
Olen itse yrittänyt ajatella asiaa molemmilta puolilta ja ymmärrän molempia hyvinkin. Tosiasia kuitenkin on, että pentuja tarvitaan ja kasvattaja kantaa aina yksin vastuun pentueesta, ei jalostustoimikunta. Ja toisaalta, jalostustoimikunnassa ei ole sen kummempaa tietoa kuin meillä muillakaan, varsinkaan kun on kysymys periytyvästä sairaudesta. Silloin tilanteen arvioijien pitäisi olla geneetikkoja, tilastotieteilijöitä ja paljon muutakin. Ja näin ei ole. Kokemuskaan ei olisi pahitteeksi.
Itse haenkin tätä nykyaikaisen jalostustoimikunnan roolia, joka voisi olla parempi meidänkin yhdistykselle. Rotua halutaan kuitenkin kasvattaa Suomessa ja jokainen pentu on tärkeä. Ja toisaalta, minusta ainakin tuntuu, että aina vaikuttavat asiat eivät ole koiriin liittyviä, ollaan monesti tunnetasolla (historia), jolloin päätökset eivät ole rationaalisia. Tilanteesta voisi kirjoitaa romaanin, mutta tuskin kukaan haluaisi lukea sitä ja toisaalta en halua tulla tunnistetuksi. Mutta jokatapauksessa kaipaan kipeästi kokeneiden ihmisten neuvoja, jotka eivät ole oman rotuni kanssa tekemisisssä. Siis ulkopuolista mielipidettä tilanteeseen.
Miten muissa yhdistyksissä jalostustoimikunnat ovat suhtautuneet ei luvallisiin yhdistelmiin? Miten ne ovat vaikuttaneet jäsenistöön ja hallituksen työskentelyyn? Onko niistä päästy yli ilman suurempia kommelluksia? Onko yleensä olemassa yhtenäistä koirayhdistystä, joka ei olisi jakautunut leireihin?
Mitä tarkoitat jalostuskiellolla? Tarkoititko yhdistyksen antamaa vai kennelliiton. Kennelliitto esim. jos narttua on käytetty liian tiuhaan antaa määräajaksi jalostuskiellon, jolloin kyseisen nartun jälkeläisiä rekata. Samoin matadoriurosten käytöstä, mikäli määrätty määrä ylittyy eli uroksella on liikaa jälkeläisiä.
jalostuskielto on yhdistyksen antama, ei kennelliiton. Eli siis käsittäkseni sillä ei ole mitään merkitystä pentuja rekisteröitäessä. Kielto liittyy periytyvään sairauteen eli oletetaan, että koira kantaa sairauden geeniä. Näyttöä ei ole, vain todennäköisyys.
pennut rekataan. Jos vielä on niin vähän jalostusmateriaalia niin tilanne on joka tavalla hankala. Eräs viisas mies on lausunut, jos yhtä vikaa lähtee jalostamaan pois tulee yhdeksän tilalle.
Omassa rodussani mm. Legg Calve Perthes on kiero kaveri. Jättää monia sukupolvia väliin ja hups taas ilmenee.
Kasvattaja kyllä kantaa vain ja ainoastaan itse vastuun työstään. Siihen ei jalostustoimikunta auta, mikäli pieleen menee.
Sinun kannattaisi käydä kennelliiton järjestämät jalostusneuvojan kurssit. Siellä saa tietoa aika paljon.
Kun me kaikki vielä muistettaisiin tosiasia, että luonto on aina yllätyksellinen ja aina tulee uutta eteen.
olen ajatellut käydä kennellitton kurssit, kunhan aika on sopiva. Tähän asti olen pysynyt pois jalostuskuvioista, ainoastaan joskus joutunut ottamaan kantaa niihin hallituksessa. Ja se on onneksi tapahtunut harvoin.
Mutta edelleenkin epäilen, että yksi kurssi ei anna kuin pintasilauksen siitä kaikesta mitä liittyy jalostukseen ja perinnöllisyyteen. Ja on aina vaarallista, kun lähdetään toimiaan fundamentaalisesti, tajuamatta kenties kokonaisuutta.
Meillä valitettavasti rodulla on yksi periytyvä sairaus, joka kylläkin tappaa. Ja koirasta ei pysty sanomaan onko sillä se geeni, kaikilla on 50% mahdollisuus olla se. (Tarvitaan molemmilta vanhemmilta, jotta koira kuolisi, muuten fenotyyppiterve).
Kertoisitko lisää Legg Calve Perthes-tyypistä. Kuulostaa ongelmalta, koska hyppii sukupolvien yli. Meillä se geeniprkl on kaikissa sukupolvissa, vaan me emme tiedä missä koirissa. Pentueessa kun voi olla sekä kantajia että terveitä ja molemmat ovat fenotyypiltään terveitä. Ongelma syntyy vasta kun kaksi kantajaa osuu yhteen: 25% terveitä, 50% kantajia ja 25% sairastuu=kuolee. Ja tätä pelätään tässä aiemmin mainitussa yhdistelmässä, että toinen koirista on lähes varma kantaja, toisesta ei ole muuta todennäköisyyttä kuin se 50%, joka on kaikilla koirilla. Sairautta esiintyy muillakin roduilla, mutta mielestäni he eivät ole suhtautuneet näin jyrkästi asiaan?
ajaa rodun terveyttä eteenpäin, mutta voisin kertoa heti erään esimerkin kuinka päin peetä eräässä rodussa ollaan. sisäpiiri tekee mitä haluaa omilla koirillaan, kenenkään on turha edes tehdä mitään valituksia koska alajaoston kaikki paikat on "turvallisesti" hallinnassa. jos teet valituksen jotain toista kautta niin juttu päätyy joka tapauksessa sisäpiirin käsiin. alkaa pikkuhiljaa tuntumaan että sitten kun aika jättää omista koirista etten enään koskaan koske yhteenkään koiraan, en edes sängyn alla oleviin villakoiriin.
tuo mainitsemasi jalostuskielto pitäisi tulla kennelliitosta käsin, mutta sekin on niin byrokraattinen laitos kuin olla ja voi. kovasti hehkutetaan että kertokaa heille kaikki koira maailman väärinkäytökset niin he tekee jotain asialle. jos he tekevät jotain niin se on se että he tuovat ilmoittajan nimen epäilyn nähtäville, muuta iloa koko liitosta ei sitten taidakkaan olla
rotu :)
ei vaiskaan taida olla,mutta sanonpa että kiitos jal.toimikunnan suhtautumisen on meidän rodussa moni kasvattaja jäänyt yhden pentueen teeettäjäksi...
Mä en kyllä ymmärrä, että sairaslinjaisia koiria käytetään vaikka pennuista olisi kuinka kysyntää. Tässä just näkee rahanahneutta. Rotua en nyt tiedä mikä tässä on kyseessä, mutta omassa rodussa myös tehdään jalostustoimikunnan suositusten vastaisia pentuja. Tämän vuoksi viimeisin perheenjäsen tuli meille Norjasta.
puuttua aiheeseen kovalla kädellä, toivottavasti sekin päivä tulee joskus. Määrä korvaa laadun jo liian monessa rodussa=(
että tässä tapauksessa ei kukaan pysty sanomaan mikä koira on sairaslinjainen, koska kaikilla on sama todennäköisyys olla. Eli jos oikein tiukalle mennään, meillä Suomessa on 10 rotua joilla tätä sairautta on ja silloin meidän pitäisi lopettaa kokonaan niiden kasvattaminen. Pitää muistaa, että kaikissa roduissa on jonkinlaisia ongelmia, toiset vain puhuvat niistä avoimemmin. Ei siellä Norjassa koirankasvatus ole sen kummempaa kuin Suomessa, kyllä meillä täälläkin on erittäin ansioituneita kasvattajia. On eriasia haluaako tuoda eri linjaa olevia koiria Suomeen.
asia on vaikeampi. tuo mistä itse olen "menettämässä" hermoni tapahtuu sellaisilla koirilla joista tiedetään mitä ne kantaa ja mitkä ovat seuraukset. eikä asiasta välitetä tuon taivaalista kun on "suhteita"
ja mistä sinä tiedät todellakaan mitä ostamassasi koirassa geeniperintä pitää sisällään. Miten näet jalostustoimikunnan jäsenet? Useimmissa yhdistyksissä jalostustoimikunnissa istuu ns. aivan vihreitä jäseniä, niin rotutiedon, kuin kokemuksen saralta. Perimätieto ja sen käyttäytyminen on harvalla tiedossa, jopa perinnöllisyystieteen ammattilaisilla on vaikeutensa. Mikä sitten jalostustoimikunnan vastainen yhdistelmä pitää sisällään, varsinkin jos sen yhdistelmän toteuttajana on kokenut hyvä kasvattaja. Siinäpä miettimistä monelle. Kokenut kasvattaja vai kokematon pienen aikaan rodussa mukana olleet ei kasvattajista muodostettu jalostustoimikunta kumpi paha, kumpi hyvä.
Yleensä hyvät kasvattajat yrittävät pysyä viimeiseen asti poissa jalostustoimikunnista mikäli mahdollista. Kumpi osaa tulkita rotumääritelmän oikein ja vielä ymmärtää rotumääritelmän sisältö. Kokenut kauan rodussa mukana ollut kasvattaja, vai jalostustoimikunta jossa ei yhtään vanhaa rodun tuntijaa mukana? Sääntöjä ja suosituksia voi tulkita kuin piru raamattua, mutta milloin pitää toimia, ettei rotu kadota rodunomaisuuttaan.
Kaikki kasvattajat ovat paljon vaalijoita. Meillä on käsissämme rotu jonka alkuperää pitäisi kunnioittaa ja säilyttää rodunomaisuus ja tarkoitus seuraavalle sukupolvelle. Tekeekö sen kasvattajat vai jalostustoimikunnat????
vai kaikkitietävä EU.
Näinhän se on. Itselläni on välillä kutku, että jalostustoimikuntiin tulee ihmisiä, joilla on erittäin korkeat eettiset arvot, mutta kokemus ja tieto ovat sitten huonommalla tolalla. Halutaan hyvää, mutta koska toiminta on niin tiukkaa, aiheutetaan pahaa. Tosiasia kuitenkin on, että maallikot jalostustoimikunnissa eivät voi kovinkaan pitkälle asioita pohtia, kun alan ammattilaisetkaan eivät halua ottaa kantaa tiukasti, lukekaapa vaikka pari väitöskirjaa niin huomaatte mitä tarkoitan. Ja maallikoitahan suurin osa on, kuten Uma kirjoitti. Kokeneet kasvattajat saattavat puhua muissa foorumeissa, mikä on sääli. Onko siis niin, että jalostustoimikunta on historiallnen jäänne jostain, ja sen pitäisikin olla ihan muuta. Mihin sitten ne vanhat kokeneet kasvattajat lähtisivät mukaan tuottamaan lisäarvoa? Pyyteettömästi ja rodun parasta ajatellen? Ja mikä siitä tekisi verkoston, jossa kaikki haluaisivat olla mukana?
mikä muka varmistaa sen, että jalostustoimikunta on ainoa joka osaa suositella oikeita yhdistelmiä? Ei niin mikään? Eli ongelma on se, että jalostustoimikunta tekee parhaansa, mutta ei ole aina oikeassa, jolloin sen pitäisi ottaa hieman diplomaattisempi rooli kuin ehdoton kielto. Toisaalta, ei-kokeneenen kasvattajan on hyvä saada neuvoa jostain, mutta ymmärtää myös se, että neuvoja ei kanna vastuuta hänen kanssaan. Eli ongelma on valmis:
jalostoimikunta ohjeistaa, nartun omistaja tekee niin kuin parhaaksi näkee ja suuri yleisö ihmettelee muistamatta sitä, että mikä on ilmiön kokonaisuus. Ja kuka varmistaa, että jalostustoimikunnan neuvot ovat oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Näinkin on tapahtunut, siitä mistä toinen erotetaan, toinen saa luvan. Ja perustelut olivat???
No johan tuli vuodatus, mutta kuten arvaattekin olen korviani myöden tässä suossa. Mikä on eetttisesti oikein, mikä on rodullisesti oiken ja miten asia voisi toimia paremmin tulevaisuudessa? Voi itku...
"Tuskin sairaita koiria käytetään." No tästä just on kyse, että käytetään linjoja, jossa esiintyy sairautta. Toiseksi teetetään väriyhdistelmillä pentuja, joita ei suositella yhdistettäväksi sen vuoksi, että ko. yhdistelmästä saattaa tulla kuuroja ja silmäsairaita koiria. Tai toisenkaltaisesta ruuminrakenteellisesta yhdistelmästä, joka saattaa tuottaa selkäsairaita koiria. Ja tämäkö sinun mielestäsi on jotenkin hyväksyttävää???
Jos itse haluat tuollaisesta yhdistelmästä pennun tai niitä itse tehtailla niin siitä vaan. Rodunomaisuus ei todellakaan katoa sillä, että käytetään tervelinjaisia koiria tai suositeltuja väriyhdistelmiä.
Suomessa on hyviäkin kasvattajia, joilta olisin pennun huolinut. Nämä kasvattajat tekevät vain hyvin harvoin pentuja, koska hyvien yhdistelmien etsiminen ja suunnittelu vie aikaa. Olisimme joutuneet odottamaan pentua n. 2 vuotta ja se ei sopinut meidän suunnitelmiin. Miksi siis emme ottaisi pentua vastaavanlaisesta kennelistä Norjasta. "Mistä tiedät mitä geenit pitävät sisällään" Heippa, hei haloo... mikä kysymys. No, en tietenkään mistään. Eikä tiedä kukaan muukaan kun vielä ei ole pystytty edes toteennäyttämään tieteellisesti, että nämä tietyt sairaudet ovat perinnöllisiä, vaikka siltä näyttääkin. Mulle riittääkin se, että sukuselvitykset terveydestä on tehty tarpeeksi pitkälle, eikä linjoissa ole esiintynyt sairauksia.
Sitten kyselet multa, että miten näen jalostustoimikunnan jäsenet. Ei mua kiinnosta minkälaisia ihmisiä siellä istuu, mutta jos on todettu, että esim. tietyllä väriyhdistelmällä on todennäköisyys tuottaa kuuroja tai silmäsairaita pentuja ja tämä on myös jalostustoimikunnan suositusten vastaista, niin mua ostajana kiinnostaa se, että kasvattajat noudattaisivat niitä. Millä sä näät positiivisen puolen esim. tällaisen väriyhdistelmän käytössä? Lue nyt vaikka kun piru sitä raamattua ja selitä.
en ole ottanut kantaa puolesta en vastaan. Kysyin vain mistä tiedät sen muualta tulleen koiran perimän?
Mikä tekee minusta tehtailijan tai ostajan.
Oletko miettinyt sitä miksi kasvattajat tekevät väriyhdistelmiä? Vai onko niin että teillä on pieni kanta rodussa.
Aina jokainen yhdistelmä saattaa tuoda sairaan yksilön. Toinen juttu onkin sitten tuoko vai ei. Yleensä jalostukseen käytetyt koirat ovat tutkittuja polvistaan, silmistään, lonkistaan, kyynäristä jne. Jokaisella rodulla vähän samankaltaiset suositukset tai sitten erilaiset.
Jos rotumääritelmä kertoo väri yhdistelmien olevan sallittuja, silloin ne ovat ja jokin tarkoitus on niilläkin alun alkaen ollut.
et tiedä mitä koirasi geeneissään kantavat...hollannista muistaakseni tuli kaksi urosta joita käytettiin jalostukseen ahkerasti,hyviä kun olivat...ikävä kyllä suomen kanta sai taudin jota ei ollut aiemmin ikinä ollut,eli verenvuototaudin,siinä monia menehtyi jos juoksuun,haavoihin,synnytykseen kun ei aluksi tiedetty mistä sairaus tuli ja huom huom,en vastusta tuontikoiria alkuunkaan :)
miten jalostustoimikunnan kielto astutukseen käytönnössä vaikuttaa?Pennut rekataan mutta saako niitä myydä rodun omilla sivuilla?Menevätkö ne kaupaksi?Siis rautalangasta,onko sillä mitään vaikutusta?
jos on kysytty rotu. Kennelliiton välitykseen menee kuitenkin. Lehti ym ilmoittelu ym. Monet pennunhakijat käyvät myös kasvattajan kotisivuilla, jos sellaiset on olemassa.
Et tainnut lukea ihan ajatuksella aloittajan viestejä. Kysehän oli siitä, että suurin osa rodun koirista on 50% tod.näköisyydellä taudin kantajia, eli ei siis itse sairaita, mutta voivat tartuttaa taudin jälkeläisiinsä. Testeillä ei voida todeta, että onko koira kantaja. Vain sairaat koirat voidaan todeta sairaiksi ja tämä tauti kun on tappava, niin niitä tuskin kukaan käyttää jalostukseen. Vai mitä?
uros+ narttu, 50% kantajia
-----uros+ narttu, molemmat kantajia
25% terveitä, 50% kantajia ja 25% sairaita (kuolevat pois), tilastollisesti. Huonolla mäihällä kaikki pennut voivat olla sairaita, terveitä tai kantajia.
-----uros+ narttu, toinen kantaja ja toinen terve
50% terveitä, 50% kantajia (tilastollisesti, oikeasti voi käydä miten vaan).
----- Ja tämä voidaan todeta vasta tämän yhdistelmän pentujen jälkeläisistä
Et ei ole ihan niin yksinkertaista. Kukaanhan ei nyt tarkoitusella ollut käyttämässä jalostukseen koiraa, joka on varmasti sairas. Ja taudin siirtymisprosentti seuraavaan sukupolveen riippuu suuresti myös siitä toisesta osapuolesta.
Eli mitään takeita mistään ei ole kun vain sairaat koirat voidaan varmuudella todeta. Kasvattaminen on aina täysin arpapeliä. Vaikka laittaisi yhteen kaksi maailman täydellisintä koiraa, voivat ne saada sairaita jälkeläisiä. Kasvattaja on aina vastuussa kasvateistaan, joten hän on myös se joka päättää pennutuksistaan.
Saisiko kysyä, että mikä rotu ja mikä sairaus on kyseessä? Ei ole pakko vastata.
että en kerro rotua enkä sairautta. En halua tulla tunnistetuksi rotuyhdistyksessäni. Mielelläni asiasta keskustelen ja otan kommentteja vastaan, mutta tällä foorumilla anonyymisti.
mutta muuten erittäin hyvä yhteenveto, kiitos!
Eli kaikilla koirilla on 50% mahdollisuus olla kantajia, mutta kuinka suuri osa koirista on kantajia, sitä ei voi kukaan edes arvioida. Joskus oli kuvitelma varmoista linjoista, joissa sitä ei esiintyisi, mutta toisin kävi. Ja oikeassa olet, tulokset nähdään tuossa 2. skenaariossa vasta jälkeläisten avulla. Mutta edelleenkin korostan, että samantyylisiä sairauksia monella muullakin rodulla, kaikki eivät vain ota niitä näin vakavasti.
Ja varmoja kantajia näiden vuosien aikana on löytynyt vain 4 kpl. Onko näin että teemme kärpäsestä härkästä ja unohdamme sen, että luonnolla on tapana hoitaa omat asiansa, joihin ihminen ei voi puuttua. Kuvittelemme olevamme suuriakin jalostajia, kun jahtaamme yhtä geeniä ja unohdamme muut asiat? Tämä nyt oli vähän kärjistettyä. Itselläni alkaa välillä olla sellainen olo, että kaikkeen ei ole ratkaisua, syntyyhän ihmisiäkin jotka eivät ole täydellisiä. Eikä vanhempia tuomita toisesta lapsesta...tarkoitan siis sitä, että voimmeko vaatia kaiken olevan täydellistä myös elävien olentojen keskuudessa. Loppujen lopuksi kaikkihan on todennäköisyyksien pitkää ketjua, ja meillä ei ole mitään todennäköisyyttä ennustaa millä todennäköisyydellä olemme milloinkin missäkin ketjussa. Huh, tulipahan vuodatus...taas.
kukaan ei kuitenkaan tahallaan tee pentuja, jotka sairastuvat.
kauan kauan sitten rodustamme pois silmävian. Silloin oli vielä niin vähän kasvattajia, ja sattuman kautta tuli tauti ilmi ja pystyimme paikallistamaan sen määrättyyn linjaan. Teimme yhteisen sopimuksen olla käyttämättä sen linjan koiria.
Takaisin kuitenkin tuli tuontien lisäännyttyä.
maailmanmenoa ja varmistaa koirarotujen sukurutsauksen ja sairauksien lisääntymisen. Nykyinen luokkiselkäinen saksanpaimenkoira on jalostustoimikuntien loputtoman tyhmyyden tulos: saku on läpisairas ja työkyvytön rotu. Koko homma johtuu siitä, että jalostustoimikuntiin hakeutuu ja valitaan pikkutyttöjä ja muita ahneita typeryksiä. Jalostutoimikunnat eivät ole saaneet yhtäkään hyvää asiaa aikaiseksi. Se kertoo paljon niiden olemassaolon funktioista. Pikkupimut haluavat meikata, puhua paskaa ja penetroida puheenjohtajan kanssa, jos se on mies.
Minua kinnostaisi tietää,mitä tarkoitat jalostustuskiellolla yhdistyksen taholta.
Tietäkseni vain Kennellitto voi virallisen sellaisen antaa ja esim.tiettyjen " rikkeiden" vuoksi,joita täälläkin on mainittu.
Ei minun mielestäni jalostustoimikunta voi sitä tehdä.
Rodulla voi olla siis jalostusohjesääntö,mutta se on vain ohjeellinen ja toivottava ja suositeltava käyttää.
Joskus on niin, että esim. pentuvälitykseen ja vastaavaan ei pääse kuin sen täyttävät yhdistelmät. Mutta rekisteröintiin sillä ei ole vaikutusta,kun niiltä osin ,jos on kyseessä pevisaan liittyvää.
Jalostustoimikunat ovat erinomaisia ,jos ne toimivat kunnolla ja pyyteettömästi,ja siellä on ihmisiä,jotka tietävät paljon rodusta ja taustoista.Valitettavasti näin ei nykypäivänä aina ole,kun noita santalaatikkoleikkejä tuppaa vähän joka harrastusmuodoissa olevan...
Jalostustoimikunta ei kuitenkaan saa olla mikään poliisi, eikä sen tehtävä ole arvostella " virallisesti" kenenkään yhdistelmiä.
Jokainen kasvattaja kun on kuitenkin itse vastuussa tekemisistään,kunhan noudattaa " virallisia" sääntöjä ja kasvattajasitoumusta.
Jokainen kasvattaja voi siis karkeesti sanottuna tehdä millaisen yhdistelmän " tahansa" ,kunhan se täyttää pevisan,jos rotu on sellaisessa,jos vain rekisteröintiä ajattelee.
Jos on aloitteleva kasvattaja kyseessä,niin toimivasta jalostustoimikunnasta on suuri apu.
Mutta ilman sitä pärjää mainiosti, jos itse vaan haluaa olla pitkäjänteinen,perusteeellinen ja maltillinen. Rotuun kannattaa AINA tutustua kunnolla, eikä heti ala " kasvattamaan". Kannattaa tutustua eri ihmisiin, ottaa selvää ja kysellä, käydä ahkerasti näyttelyissä tutustumassa koiriin. Myös vuosikirjat on ihan hyväksi tutustua,ynnä kaikki rotuun liittyvät materiaalit ja tiedot,mitä vaan saa.Pikkuhiljaa hahmottaa se rotu,mistä on kiinnostunut,eikä hosua.Myös koiranetti on siinä mielesä hyväksi, että sieltä näkee noita virallisia tuloksiakin ym.