Olen lueskellut tätä keskustelua jonkin verran ja aika paljon kommentoinutkin. Haluaisin antaa pari hyvää vinkkiä hakijoille.
1. Panosta heikkouksiisi. Jos fysiikka ja kemia on heikko osa-alue, se ei siitä suremalla mihinkään muutu. Eli hanki vaikka jonkun kurssijärjestäjän (suosittelen valmennuskeskusta) ennakkomateriaali ja
laske niiden laskut ja lue teoriat. Apuna ymmärtämisessä voi käyttää lukion kirjoja.
2. Lue Galenos huolellisesti. Mieti jokaisesta kappaleesta mikä on tämän kappaleen pointti ja mitä kysymyksiä siitä voisi esittää.
3. Hanki vanhat pääsykokeet ja ratkaise niiden tehtävät. Pääsykokeen tehtävien laatu tuskin merkittävästi muuttuu jatkossakaan.
4. Jos on halua ja varaa voi mennä myös valmennuskurssille. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä
5. Ole ennakkoluuloton. Pääsykokeessa tulee uutta asiaa, johon tulee suhtautua oikein. On tärkeää säilyttää maltti niissä tilanteissa. Tekee ensin ne laskut ja tehtävät, jotka osaa ja palaa vasta sitten vaikeampiin.
6. Toivoa ei kannata menettää. Pääsykokeen läpäistäkseen ei tarvi täydellistä suoritusta, ja vaikka pari laskua menisikin täysin ohi voi päästä sisään.
7. Itse en aloittaisi kovin intensiivistä Galenoksen lukemista vielä vaan vasta keväällä. Jos nyt johonkin treenaisin niin perusfysiikkaan ja kemiaan.
Ps. ja ihan oikeasti lääkiksessä se lukeminen helpottaa...eli tsemppiä
1. Panosta heikkouksiisi. Jos fysiikka ja kemia on heikko osa-alue, se ei siitä suremalla mihinkään muutu. Eli hanki vaikka jonkun kurssijärjestäjän (suosittelen valmennuskeskusta) ennakkomateriaali ja
laske niiden laskut ja lue teoriat. Apuna ymmärtämisessä voi käyttää lukion kirjoja.
2. Lue Galenos huolellisesti. Mieti jokaisesta kappaleesta mikä on tämän kappaleen pointti ja mitä kysymyksiä siitä voisi esittää.
3. Hanki vanhat pääsykokeet ja ratkaise niiden tehtävät. Pääsykokeen tehtävien laatu tuskin merkittävästi muuttuu jatkossakaan.
4. Jos on halua ja varaa voi mennä myös valmennuskurssille. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä
5. Ole ennakkoluuloton. Pääsykokeessa tulee uutta asiaa, johon tulee suhtautua oikein. On tärkeää säilyttää maltti niissä tilanteissa. Tekee ensin ne laskut ja tehtävät, jotka osaa ja palaa vasta sitten vaikeampiin.
6. Toivoa ei kannata menettää. Pääsykokeen läpäistäkseen ei tarvi täydellistä suoritusta, ja vaikka pari laskua menisikin täysin ohi voi päästä sisään.
7. Itse en aloittaisi kovin intensiivistä Galenoksen lukemista vielä vaan vasta keväällä. Jos nyt johonkin treenaisin niin perusfysiikkaan ja kemiaan.
Ps. ja ihan oikeasti lääkiksessä se lukeminen helpottaa...eli tsemppiä
Vastaukset 13
Vanhimmat
Medisiinari, kiitos kannustussanoistasi! Kyllä sinustakin se kypsä puoli näköjään löytyy;)
Itse sain uuden Galenoksen postissa tänään, mutta aion eka sitä vain selailla, sillä tehtävänä on eka lukea fyssaa ja kemmaa urakalla, jotta ymmärtäisin pääsykoekirjaa.
Hyviä vinkkejä, lisättäköön vielä, että kokeisiin pitää alkaa lukea noin 5-vuotta ennen h-hetkeä. Vallankin jos ei omaa lukion pitkän matikan,biologian, kemian ja fysiikan kurssien keskiarvoa 10.
Kyllä ne pääsykokeet olivat suhteessa lapsellisen helpot itse opintoihin verrattuna, onhan Galenoksessa vain noin 700 sivua, aikaa lukea sitä on vaikka vuosi jos niin haluaa.
Jos juuri ja juuri riman yli pääsee ja lääkispaikan saa, niin voipi aika kovaa olla painaa näitä 2000 sivun koealueita parin kolmen viikon lukuajalla...
No, jokainen kokee asiat omalla tavallaan. Itse olen sitä mieltä, että ei tää nyt mitään kamalan rankkaa ole.
En itsekään ole pitänyt opintoja mitenkään erityisen rankkoina; onhan lukemista paljon mutta kyllä silti ehtii käydä töissä, harrastaa vaikka mitä ja rentoutuakin ihan hyvin.
Koitin vain sanoa, että jos pääsykoe on jollekin ylivoimainen niin entäs itse opinnot sitten? Ei todellakaan taida silloin pärjätä.
TAidan sitten olla poikkeus. Sisään pääsin vasta neljännellä kerralla ja opinnot mennyt vähintäänkin kohtuullisesti. Käytännössä kukaan ei jää lääkiksestä valmistumatta, ja joka tapauksessa joka vuosi useat pyrkijät läpäisevät kokeen vain nippa nappa. joten kyllä joka asiaa kommentoivan "asiallisen tuntijan" kannattaisi hieman päästä eroon yleistyksestä ja mustavalkoistamisesta.
Ps. Miksei mulle ole vielä 3-vuoden aikana tullut eteen 2000 sivun tenttialueita? Isoin alue taisi olla farmis, vajaa tuhat sivua, jossa siinäkin sai olla muistiinpanot kokeissa. Älä liioittele, vaan pysy totuudessa mielummin.
ET ole ymmärtänyt asian ydintä: lääkiksessä ei opiskelijoita VERRATA toisiinsa, ei ole kilpailua. Pääsykokeissa on kysymys kilpailusta, hyvistä karsitaan terävimmät huiput. Se on täysin eri asia kuin opiskelu lääkiksessä, eikä, kuten todettua, pääsykoemenestys korreloi lääkisopintojen kanssa.
Mikäs Suomen lääkiksistä on noin leikkikouluksi muuttunut? Epäreilua meille muille, joille 2000 sivun alueet oikeasti ovat arkea eivät poikkeuksia, ja jotka joutuivat oikeasti _opettelemaan_ sitä farmakologiaa. Onnea vaan reseptinkirjoitteluun...
Mitä järkeä on kilpailla: "Meilläpä on niin ja niin monta sivua. Teillä vaan tuhat, ootte leikkikoulussa"
Teini.
Ei ollut kyse kilpailusta vaan siitä, että ketjuun osallistunut meinasi antaa vasta hakemista harkitseville täysin kummallisen kuvan lääkisopinnoista.
..sivua. Joka tapauksessa paljon.
T. Jo yhden akateemisen tutkinnon suorittanut
Kiitos neuvoista, muuten oikein hyviä, mutta minäkin olen saanut jo opisekelvilta ja valmistuneilta lääkäri-tuttaviltani sen käsityksen että sisään pääsyn jälkeen se todellinen lukeminen vasta alkaakin. Toisaalta, sittenhän sitä olla sillä töin, eikä lueta muun työn ohella kuten nyt hakuaikana.
tosissaan hakemassa eikä vain pelleile, niin ei kyllä ole töissä ainakaan koko pääsykokeisiin lukuaikaa.
Ensinnäkin noihin vinkkeihin oli asiallinen lisäys se, että jos tekee töitä niin niistä kantsis pitää ainakin 1,5 kk tauko.
Ja tosiaan, ton opiskelun rankkuuden jokainen kokee omalla tavallaan. Itse en tota kamalan raskaaksi laskisi. Verrattuna siis pääsykoe lukemiseen (luin 6-7 h arkipäivinä 2 kk, ja jonkin verran viikonloppuisin). Toki jos haluaa saada huippuarvosanoja niin saa tehdä ihan hemmetisti töitä, mutta ihan perusmenestykseen ei kamalia tarvi urakoida.
Ja tosiaan. Vielä tuosta kypsyydestä. En minä sanonut ikinä, että vanhemmat ihmiset eivät saisi lääkikseen hakea/päästä. Tarkoitin, että hyvä vaan että suurin osa on melko tuoreita ylioppilaita (muutama vuosi korkeintaan kirjoituksista). Ei se opiskelukyky merkittävästi vanhemmalla iällä parane. Ja ehtiihän sitä henkistä kypsyyttä kaksi prekliinistä vuotta harjoitella.