Täälläkin tuntuu porukkaa jakautuneen aika paljon siten että toiset vaativat kovempia rangaistuksia ja ovat sitä mieltä että vankiloissa on liian hyvät olot muutenkin nykyisellään. Toiset taas puhuvat tiiviisti murhamiestenkin oikeuksista...yksi osapuoli näissäkin "väittelyissä" tuntuu jäävän hyvin vähälle huomiolle, nimittäin itse uhrit ja heidän oikeutensa....onko niitä?
Mielestäni pitäisi olla käytössä sellainen kuin "rangaistustestamentti"...suurinpiirtein verrattavissa vaikka elintestamenttiin jolla ihminen voi halutessaan päättää mitä hänen ruumiilleen tehdään kun hän kuolee. Miksei samaa voisi käyttää myös jokaisen kohdalla, että voisi tämän avulla itse päättää mitä mahdolliselle "omalle murhaajalle" pitäisi rangaistuksena tuomita siitä hyvästä että on tuhonnut uhrinsa elämän peruuttamattomasti. Sehän on henkirikoksessakin se "huono puoli" että koskaan ei voi uhrilta itseltään kysyä miten murhaaja pitäisi tuomita, nimittäin kukaan muuhan siinä ei niin paljoa menetä kuin itse uhri....koko elämänsä peruuttamattomasti. Jos itse joutuisin henkirikoksen uhriksi ihan pelkkää "syyttömyyttänikin", niin haluaisin tekijän istuvan vaikka maailman tappiin asti linnassa, mutta sehän ei olisikaan minun päätettävissäni koska olisin kuollut ja tuomio tehtäisiin niiden toimesta jotka tekevät sen kaikenlaisten lakipykälien mukaan(myös kaikenlaisten lieventävien asianhaarojen) ja muutenkin ihan "ulkopuolisina" ihmisinä joihin itse tapaus ei muuten ole millään tavalla vaikuttanut eikä liittynyt. Mutta tällaista tämä vain on.
Mielestäni pitäisi olla käytössä sellainen kuin "rangaistustestamentti"...suurinpiirtein verrattavissa vaikka elintestamenttiin jolla ihminen voi halutessaan päättää mitä hänen ruumiilleen tehdään kun hän kuolee. Miksei samaa voisi käyttää myös jokaisen kohdalla, että voisi tämän avulla itse päättää mitä mahdolliselle "omalle murhaajalle" pitäisi rangaistuksena tuomita siitä hyvästä että on tuhonnut uhrinsa elämän peruuttamattomasti. Sehän on henkirikoksessakin se "huono puoli" että koskaan ei voi uhrilta itseltään kysyä miten murhaaja pitäisi tuomita, nimittäin kukaan muuhan siinä ei niin paljoa menetä kuin itse uhri....koko elämänsä peruuttamattomasti. Jos itse joutuisin henkirikoksen uhriksi ihan pelkkää "syyttömyyttänikin", niin haluaisin tekijän istuvan vaikka maailman tappiin asti linnassa, mutta sehän ei olisikaan minun päätettävissäni koska olisin kuollut ja tuomio tehtäisiin niiden toimesta jotka tekevät sen kaikenlaisten lakipykälien mukaan(myös kaikenlaisten lieventävien asianhaarojen) ja muutenkin ihan "ulkopuolisina" ihmisinä joihin itse tapaus ei muuten ole millään tavalla vaikuttanut eikä liittynyt. Mutta tällaista tämä vain on.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksi ihmeessä yksilö saisi päättää siitä, miten häneen kohdistuneesta rikoksesta pitäisi rangaista. Rangaistuksista tulee päättää lailla, ei millään uhrin mielipiteellä.
Niinhän se on joo laki olemassa joka päättää niistä tuomioista. On erittäin ikävää että monissakin tapauksissa tämä oikeus ei selvästikään näytä "tietävän" tarpeeksi hyvin ihmiselämän arvoa....vai onko mielestäsi tuhottu ihmiselämä korvattu muutaman vuodenkin istumisella kiven sisässä? Siinäkin vaiheessa kun laki kaikkine pykälineen on tämänkin verran "vinksallaan", niin tuollainenkin edellämainittu järjestelmä tuntuu ihan jopa "kuningasajatukselta"....ehkä tuolla tavalla ne kaikki uhrit saisivat jopa oikeasti sitä "kunnon" oikeutta itselleen.
Eihän rangaistuksen tarkoitus edes ole yrittää korvata asiaa. Jos perusasiat on noin pielessä niin ei ihme, että tulee tuollaisia argumentteja.
Kuinka arvokkaaksi sinä esimerkiksi arvioisit omaa elämääsi? Mielestäsi minulla ehkä voi olla "perusasiat pielessä", se on mielipiteesi mutta minä taas en kuulukaan niihin joihin sinä ilmeisesti kuulut, joiden mielestä tämä nykyinen järjestelmä ja sen toimivuus on juuri sellainen kuin pitääkin.
"Kuinka arvokkaaksi sinä esimerkiksi arvioisit omaa elämääsi?" Tänmä on irrelevanttia. Kukan ei saa olla tuomarina omassa asiassaan.
Mutta tuomarina saa olla sellainen ulkopuolinen ihminen(tai ryhmä), jolla on valtuudet ja jolle asia tulee vaan käsiteltäväksi kaikkien lakipykälien(lieventävienkin) mukaan. No mikäpäs siinä muuten jos se vaan näinkin toimisi kunnolla.(joissakin jutuissa on oikeellisuuttakin mutta vastaavasti on taas täysin järjettömältäkin tuntuvia(lieviä) rangaistuksia langetettu). Niin, eihän hekirikoksen uhrilla tietenkään ole mitään vaikuttamista mihinkään, hän kun on "ollutta ja mennyttä". Joku voi väittää muutakin, mutta olen edelleen sillä kannalla että tällaisissakin tilanteissa uhri on se joka menettää aina eniten ja saa "suurimman rangaistuksen".
kiinostamaan. Kuinka arvokkaaksi sinä esimerkiksi arvioisit omaa elämääsi? Sano nyt vaan.
Eikö mennyt perille? Missä on vika?
saattoi olla toimiva ns. heimoyhteiskunnassa. Siis 1000-1500 v. sitten. Minä rupean taas miettimään niinkin yksinkertaista perusasiaa kuin sitä mitä maamme koululaitos opettaa oikeusjärjestelmästämme. Ei vissiin yhtään mitään kun...
Kyllä minullekin on opetettu mitä oikeus on ja oikeuslaitos. Kunnioitan lakia ja elän siten etten joutuisi ainakaan tarkoituksellisesti lain kanssa poikkiteloin. Tarkoittaako se sitä ettei olisi oppinut laista mitään jos kirjoitteleekin tänne omia mielipiteitään vaikka ne eivät oikeusjärjestelmää jatkuvasti mitenkään "ylistäisikään"?
uudestaan Okaron viesti "Korvattu".
Olen sen lukenut...pyynnöstäsi toistamiseenkin. Viesti olikin täyttä asiaa...eihän sitä henkirikosta pysty rangaistuksilla edes yrittämään korvata koska se ei mahdollista olisikaan. Olette varmaan joskus kuulleet sellaisestakin kuin "korvaamattomasta ihmiselämästä"? Sekös se vaivaakin nykyistäkin oikeusjärjestelmää että "kun muutenkaan ei tuhottua ihmiselämää voi korvata vaikka murhaaja istusikin vaikka loppuelämänsä vankilatiloissa, niin sama sitten päästää tällaiset jonkinlaisen tuomion jälkeen kokonaan vapaaksi"?