Ei ollu tekemistä nii kirjoitin toisen osan.
Kaikkea ei voi tapahtua simssissä!
Viime kerralla minä jouduin vahtimaan pikkusiskoani Annia. Kun olin häntä muutaman tunnin vahtinut Janika soitti ovikelloa ja kutsui minut rannalle. Minä lähdin tietenkin mukaan ja Anni jäi kotiin. Kun
palasin Anni oli kadonnut. Kun aukaisin olohuoneen oven minun oli pakko huutaa kauhusta sillä...
Olohuoneessa istui isä ja hän piti Annia sylissään sohvalla. He katsoivat lastenohjelmia ja kun sain vedettyä henkeä isä olikin jo äkännyt minut. Hän sanoi: Hei Iina, olet kasvanut huimasti. Minä nyökkäsin ja katsoin Annia. Hän oli aivan mansikkahillossa ja nauroi täyttä päätä. Isä kertoi: Anni on järjestänyt sinulle rangaistuksen keittiössä. Juoksin keittiöön joka oli aivan sekaisin ja myllätty. Isä oli tullut perässä ja hän sanoi: Se on oltava valmis ennen äitisi tuloa. Rupesin heti toimeen ja olin valmis nippanappa. Kun äidin auto tuli pihaan pyysin isää olemaan kertomatta rannalle menostani. Isä naurahti ja iski silmää. Minä laitoin Annin sänkyyn ja laitoin iltapalaa. Kun iltapala oli syöty menin nukkumaan ja iloitsin että tämä kamala päivä olikin jo ohi. Mutta ennen kuin ehdin nukahtaa muistin että seuraavana päivänä Anni kasvaisi lapseksi, täyttäisi vuosia. Huokaisin ja rojahdin sänkyyn tuskissani.
Aukaisin silmäni ja nousin heti sängystä sillä kello oli jo kahdeksan. Kun olin löytänyt lempi farkkuni ja t-paitani hipsin keittiöön. Siellä Anni istuikin ja läiski puuroaan päin seiniä. Minä istuin paikalleni ja munakas tuotiin eteeni. Äiti näytti vihaiselta ja mulkoili minua vähän väliä. Kun näin äidin ilmeen arvasin että isä oli kielinyt. Nousin pöydästä ja menin olohuoneeseen jossa isä luki lehteä. Sanoin: Isä, oletko kielinyt? Isä ei edes nostanut päätään vaan mumisi: Kyllä Iina, anna anteeksi. Minä vedin terävästi henkeä ja ryntäsin huoneeseeni. Äiti ei enää koskaan luottaisi minuun. En varmaan koskaan saisi mennä enää rannalle tai edes olla Janikan tai Anttoonion kanssa. Kuulin oveltani koputuksen ja huusin: Ei saa tulla! Mutta ovi avattiin ja äiti tuli isän kanssa. He istuivat sängylleni ja äiti aloitti heti: Iina, minusta sinun pitäisi mennä yliopistoon. Aukaisin silmäni apposen auki ja tuijotin äitiä kuin hullua ja isä yhtyi häneen. Tunsin itseni petetyklsi ja hylätyksi. Yliopistoon? Minä? Käännyin välinpitämättömästi ja sanoin: En aijo mennä Steenwall institutiin. Äiti huokaisi ja lähti mutta isä ei mennyt. Kun ovi oli suljettu isä aloitti taivuttelun. Mutta minä olin järkkymätön. Isä räjähti ja en usein näe häntä vihaisena. Hän huusi kurkku suorana: Sinä kyllä menet yliopistoon, vaikka minun pitäisi pakottaa sunut! Se oli viimeinen sana ja isä rymisteli ulos huoneestani. Odota vain. Sain huuliltani pihautettua: Odota vain, sinä et minua sinne pane edes pakosta. Nuo sanat minä muistan aina. Rymistelin alas sillä nyt alkoivat Annin "juhlat". Anni kannettiin kakun viereen ja äiti puhalsi kynttilät. Isä puhalsi torveen ja äiti laski Annin alas. Nyt se alkaisi vuosien rääkki. Anni kasvoi ja hänestä tuli yllätysyllätys aika nätti. Saman näköinen kuin minä lapsena. Anni aloitti heti määräämisen: Nyt sinä Iina niiaat, niinkuin prinsessalle kuuluu. Minä irvistin ja menin huoneeseeni. Anni alkoi huutamaan ja äiti huusi: Nyt tulet tänne ja onnittelet siskoasi! En ollut kuulevinani ja menin huoneeseeni. Tiesin että äiti hakee minulle tällä hetkellä stibendejä ja hakee minut yliopistoon. Seuraavana aamuna lähtisin. Tai niin luulin...
Kaikkea ei voi tapahtua simssissä!
Viime kerralla minä jouduin vahtimaan pikkusiskoani Annia. Kun olin häntä muutaman tunnin vahtinut Janika soitti ovikelloa ja kutsui minut rannalle. Minä lähdin tietenkin mukaan ja Anni jäi kotiin. Kun
palasin Anni oli kadonnut. Kun aukaisin olohuoneen oven minun oli pakko huutaa kauhusta sillä...
Olohuoneessa istui isä ja hän piti Annia sylissään sohvalla. He katsoivat lastenohjelmia ja kun sain vedettyä henkeä isä olikin jo äkännyt minut. Hän sanoi: Hei Iina, olet kasvanut huimasti. Minä nyökkäsin ja katsoin Annia. Hän oli aivan mansikkahillossa ja nauroi täyttä päätä. Isä kertoi: Anni on järjestänyt sinulle rangaistuksen keittiössä. Juoksin keittiöön joka oli aivan sekaisin ja myllätty. Isä oli tullut perässä ja hän sanoi: Se on oltava valmis ennen äitisi tuloa. Rupesin heti toimeen ja olin valmis nippanappa. Kun äidin auto tuli pihaan pyysin isää olemaan kertomatta rannalle menostani. Isä naurahti ja iski silmää. Minä laitoin Annin sänkyyn ja laitoin iltapalaa. Kun iltapala oli syöty menin nukkumaan ja iloitsin että tämä kamala päivä olikin jo ohi. Mutta ennen kuin ehdin nukahtaa muistin että seuraavana päivänä Anni kasvaisi lapseksi, täyttäisi vuosia. Huokaisin ja rojahdin sänkyyn tuskissani.
Aukaisin silmäni ja nousin heti sängystä sillä kello oli jo kahdeksan. Kun olin löytänyt lempi farkkuni ja t-paitani hipsin keittiöön. Siellä Anni istuikin ja läiski puuroaan päin seiniä. Minä istuin paikalleni ja munakas tuotiin eteeni. Äiti näytti vihaiselta ja mulkoili minua vähän väliä. Kun näin äidin ilmeen arvasin että isä oli kielinyt. Nousin pöydästä ja menin olohuoneeseen jossa isä luki lehteä. Sanoin: Isä, oletko kielinyt? Isä ei edes nostanut päätään vaan mumisi: Kyllä Iina, anna anteeksi. Minä vedin terävästi henkeä ja ryntäsin huoneeseeni. Äiti ei enää koskaan luottaisi minuun. En varmaan koskaan saisi mennä enää rannalle tai edes olla Janikan tai Anttoonion kanssa. Kuulin oveltani koputuksen ja huusin: Ei saa tulla! Mutta ovi avattiin ja äiti tuli isän kanssa. He istuivat sängylleni ja äiti aloitti heti: Iina, minusta sinun pitäisi mennä yliopistoon. Aukaisin silmäni apposen auki ja tuijotin äitiä kuin hullua ja isä yhtyi häneen. Tunsin itseni petetyklsi ja hylätyksi. Yliopistoon? Minä? Käännyin välinpitämättömästi ja sanoin: En aijo mennä Steenwall institutiin. Äiti huokaisi ja lähti mutta isä ei mennyt. Kun ovi oli suljettu isä aloitti taivuttelun. Mutta minä olin järkkymätön. Isä räjähti ja en usein näe häntä vihaisena. Hän huusi kurkku suorana: Sinä kyllä menet yliopistoon, vaikka minun pitäisi pakottaa sunut! Se oli viimeinen sana ja isä rymisteli ulos huoneestani. Odota vain. Sain huuliltani pihautettua: Odota vain, sinä et minua sinne pane edes pakosta. Nuo sanat minä muistan aina. Rymistelin alas sillä nyt alkoivat Annin "juhlat". Anni kannettiin kakun viereen ja äiti puhalsi kynttilät. Isä puhalsi torveen ja äiti laski Annin alas. Nyt se alkaisi vuosien rääkki. Anni kasvoi ja hänestä tuli yllätysyllätys aika nätti. Saman näköinen kuin minä lapsena. Anni aloitti heti määräämisen: Nyt sinä Iina niiaat, niinkuin prinsessalle kuuluu. Minä irvistin ja menin huoneeseeni. Anni alkoi huutamaan ja äiti huusi: Nyt tulet tänne ja onnittelet siskoasi! En ollut kuulevinani ja menin huoneeseeni. Tiesin että äiti hakee minulle tällä hetkellä stibendejä ja hakee minut yliopistoon. Seuraavana aamuna lähtisin. Tai niin luulin...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Unohdin jatkanko?
::DDD
Jatka jatka :D
..Sinä jatkat! :)
En malta odottaa seuraavaa osaa :D Toivottavasti tulee pian.
Joo, ihan kiva :) Jaksota enemmän ensi kerralla? Ei muuten, mutta helpottaa lukemista ;)
Jatka vaan!