Luin jostain jutun, että vetivät pois jaosta jonkun Linux version, koska on lex karpelan lain vastainen. Nyt en löydä juttua enää, että olisin tutustunu tarkemmin..
Linux ja lex karpela
hgfhgfh
121156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
komponentti, joka mahdollistaa esimerkiksi DVD -levyjen rippaamisen, vaikka sitä olisi yritetty suojata, ja tämä kyseinen komponentti on poistettu useimmista distroista niin, ettei sitä jaeta enää aktiivisesti distron mukana. Se on kuitenkin edelleenkin saatavissa netistä melkein jokaiseen distroon erikseen, jos joku nyt haluaa tällaisia aktiviteetteja harrastaa. samasta tekijänoikeudellisesta syystä distrojen mukana ei enää jaeta tukea MP3 -tiedostojen soitolle, mutta senkin saa hankituksi jokaiseen distroon erikseen.
Luin juuri tuossa äsken, että CD ja DVD -levyjen kopiosuoja on kopioinnin este oikeastaan vain windows -järjestelmälle, jossa kopioinninesto asentuu joissakin tapauksissa osaksi järjestelmän ydintä, ja levyllä on erillinen ohjelma, jolla sisältöä voi katsoa sekä kuunnella. Windowsissakin voi toki käyttää useitakin vapaasti saatavissa olevia ohjelmia, joilla ostolevyjen sisällön saa kaapatuksi itselleen talteen, jos niin haluaa (esimerkiksi musiikkia).
Linuxiin nämä levyille tehdyt rajoitukset eivät vaikuta, koska kopioinnin estävillä ohjelmilla ei voi olla linuxissa järjestelmätason oikeuksia, kuten niillä on aina Windows XP Home editionissa.
Tässä linux -jakeludistribuution saatavilta poiston tapauksessa kyse on samasta komponentista, joten koko distribuution vetäminen saatavilta sen takia on aika hätiköityä.
"samasta tekijänoikeudellisesta syystä distrojen mukana ei enää jaeta tukea MP3 -tiedostojen soitolle"
Mitä tekemistä mp3-tiedostojen soiton tuella on Lex Karpelan tai minkään tekijänoikeuslain kanssa? Eihän mp3 tiedostomuotona ole mitenkään laiton.
Linuxista on poistettu mp3-tiedostojen tuki patenttiristiriitojen takia. Mp3 ei ole ilmainen vaan kaupallinen tuote, jokaisesta mp3 soittimesta on maksettava lisenssi tms. maksu. Linuksit ovat ilmaisia joten mp3 ei voi sen vuoksi olla mukana, vaan käytetään ensisijaisesti ilmaisia pakkausmuotoja kuten ogg.
Linuxin saa helposti soittamaan mp3:sia esim. on asennettava mp3-kirjastot järjestelmään. Yleensä tämä onnistuu helposti paketinhallinnan kautta
aika kiistanalainen, sillä se on pelkkä periaate, jolla pakataan kuvaa ja ääntä ruudutusmenetelmällä, ja äänekkäimmin oikeuksiaan siitä on ollut vaatimassa Fraunhof -yhtiö, joka kehittikin MP3 -ja MP3pro -formaattia aika pitkälle. Fraunhof ei ole kuitenkaan haastanut ketään yksityishenkilöä käräjille MP3 -tiedostojen enkoodaamisesta tai dekoodaamisesta, koska nämä käyttävät suojaamattomia MP3 -tiedostoja, ja siten myöskään tiedostojen tekijä, tai niiden sisällön oikeat oikeudenhaltijat, eivät käy tiedostosta itsestään selville. Toisaalta esimerkiksi nykyinen Lame -koderi ja enkooderi ovat valovuosia Franhoferin versiota edellä, ja uusimmalla Lamella pakatut MP3 tiedostot kuulostavat korvilla kuultavasti sitä paremmilta.
Mainittakoon, että esimerkiksi Microsoftin MediaPlayer 10:ssä on mukana mahdollisuus tallentaa esimerkiksi cd -levyjä MP3 -muotoon, ja ohjelmahan on ilmaiseksi saatavissa. Kukaan ei ole silti haastanut Microsoftia oikeuteen tästä asiasta. MP3 -pakkereita on niitäkin saatavissa pilvin pimein.
Kuitenkin näyttää siltä, että edistyneemmät formaatit, kuten m4a ja mp4 ajavat MP3:n ohi. Linuxissa m4a -tiedostoja voi tehdä itsekin komentokehoitteessa faac -ohjelmalla kirjastoineen, ja tämä ohjelma ei maksa mitään. F formaatti on käytössä mm. Applen iPod -laitteissa.
En tunne mp3:n lisenssiä, mutta mp3 oli formaattina olemassa jo kauan ennenkuin maapallolla oli ainuttakaan laiteistopohjasta mp3-soitinta, eli sinänsä olisi aika omituista jos noin on kuin sanoit.
alunperin suunniteltu elokuvateollisuuden tarpeisiin, ja siitä tulee tuo "framing" -menetelmä. Se on oikeastaan ollut periaatteena käytössä jo paljon aikaisemmin ajalla, jolla tietokoeita ei vielä ollutkaan.
Aikanaan tehtiin mm. laitteita, joissa näytettiin kuvia nopeasti peräkkäin, ja saatiin aikaan vaikutelma jatkuvasta liikkeestä, vaikka kyseessä olikin karkeasti "digitoitu" esitys, tai karkeatekoisen kvanttimaailman esitys, jossa ei ollut jatkuvuutta niinkuin alkuperäisessä ilmiössä oli ollut. Tavallaan kaikessa ruudutukseen liittyvässä huijataan ihmisaisteja, ja aivoja, koska ihminen on aika hidas olento, ja elää hitaiden maailmassa. Lepakkoja emme voisi näin huijata, ne kyllä huomaisivat petoksen.
Toinen siihen sidottu periaate on vähentää värejä, tai ääniä, joita ihminen ei kuitenkaan näe, tai kuule, ja kun ne poistetaan, voidaan pienentää näitä sisältävien tiedostojen vaatimaa tilaa. Poimitaan tavallaan rusinat pullasta, ja syötetään sitten ne.
Kyse on tietystä enkoodaukseen liittyvästä periaatteesta, tai periaatteista jota ei oikeastaan kukaan voi täysin omistaa, niinkuin kukaan ei voi omistaa matemaattisia kaavojakaan, joihin enkoodauskin perustuu.
mp3 faktaa
http://en.wikipedia.org/wiki/MP3
Tuolla maininta patentista
http://www.wiki.linux.fi/mediawiki-1.5.2/index.php/Musiikin_toisto
kertoo seuraava fakta:
http://mp3file.info/
Fraunhofer kehitti periaatteen sellaiseksi, että monet internetin musiikkia tarjoavat palveluntajoajat saattoivat ottaa sen "standardikseen", kuten mm. IUMA.
tapsan ylläpitämä suomiknoppix poistettiin funetista .
googlettamalla lisää mutta alkuunsa vaikkapa
http://www.digitoday.fi/tekijanoikeus/
http://www.tonnikala.net
http://groups.google.com/group/sfnet.atk.linux/browse_thread/thread/d54bfa71e015931d/835c0e3f7a2478a1?hl=en#835c0e3f7a2478a1
"vetivät pois jaosta jonkun Linux version, koska on lex karpelan lain vastainen."
Ei tuosta ole kysymys, vaan norjalaisen "Jonin" libdvdcss-kirjastosta, joka purkaa kopiosuojausta DVD-elokuvista siten, että niitä voi katsella eri DVD-soittimilla.
Jonia on koitettu raastuvassa asettaa syylliseksi "kräkkeriksi" ko. kirjaston tekijänä, mutta syyttömäksi todistettu.
Suomen laki ei vielä pysty määrittelemään sitä, onko ko. kirjastonkäyttö DVD-elokuvien katsomiseen rikollista vai ei.
T. Räikkönen ei halua olla ensimmäinen, jota syytettäisiin ko. kirjaston jakamisesta. Eikä Funet halua jakaa ohjelmia/kirjastoa, joiden perusteella ehkä pääsisi leivättömän pöydän ääreen ja pahimmillaan korvausvelvolliseksi.
Libdvdcss-kirjasto ei siis ole vielä oikeuslaitoksessamme määritelty enempää sallituksi kuin kielletyksikään.
Siinä syy miksi se SuomiKnoppix vedettiin pois jakelusta, siis se libdvdcss-kirjasto. Itse kirjastossakaan ei ole muuta "pahaa" kuin se että se on avointa lähdekoodia ja ilmainen. Jos se olisi maksullinen ja suljettua koodia niin mitään eripuraa ei olisi eikä tuota distroa olisi vedetty jakelusta.
Että näin meillä Suomessa, isoja mammuttifirmoja suositaan ja pieniä ja etenkin talkoohengellä toimivia sorsitaan.
PS. En muista minäkään että missä se juttu oli, luin sen kyllä mutta osoitetta en enää muista.