Yleensä opettajaa ja koulua parjaavat sellaiset vanhemmat, jotka itse eivät ole kovinkaan hyvin koulutettuja ts. eivät ole käyneet lukiota.
Heillä on kielteinen asenne koulua kohtaan, jonka siirtävät lapsilleen.Poikkeuksiakin toki on.Nykyvanhemmista ainakin suurimmalla osalla on ollut mahdollisuus käydä koulua. Kaikkihan eivät ennen voineet opiskella niin paljon kuin halusivat, koska koulut maksoivat, silloin koulutusta arvostettiin.
Eikä ne opettajat ihmeitä voi tehdä, jos lasta ei kiinnosta tai ei jaksa niin syyt siihen löytyy yleensä kotoa.
Lahjakkaat lapset unohdetaan aina, miksei ole tasoryhmiä...
Heillä on kielteinen asenne koulua kohtaan, jonka siirtävät lapsilleen.Poikkeuksiakin toki on.Nykyvanhemmista ainakin suurimmalla osalla on ollut mahdollisuus käydä koulua. Kaikkihan eivät ennen voineet opiskella niin paljon kuin halusivat, koska koulut maksoivat, silloin koulutusta arvostettiin.
Eikä ne opettajat ihmeitä voi tehdä, jos lasta ei kiinnosta tai ei jaksa niin syyt siihen löytyy yleensä kotoa.
Lahjakkaat lapset unohdetaan aina, miksei ole tasoryhmiä...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minä en kyllä pitäisi lukiota vielä minään kolutuksen merkkinä, varsinkaan jos opiskelu on loppunut lukioon.
Muuten olen tehnyt samanlaisia havaintoja vanhempien kolutuksen ja koluasenteen kanssa. Tutkimusten mukaan äidin kolutustaso heijastuu lapsen kolumenestykseen todella selvästi.
Ookko vähä pimee, ko et osaa kirjottaa koulu. Se mikää kolu oo...
Nopeuden noustessa virheiden määrä kasvaa... ei ole tapana oikolukea...
Osaatko kirjakieltä?
Vai että äidin koulutustaso vaikuttaisi lasten koulu menestykseen. No ehkä meillä on sitten poikkeus tapaus. Äiti ei ole käynyt lukiota. Mutta ammatin on kuitenkin hommannut ja on n.s. tavallinen "duunari"
Lapsella keski-arvo ollut koko ajan melkein 9
Matikka, enkku ja saksa koko ajan 10. Niin ja läksyt tekee nopeasti hutaisemalla ja kirjoja lukee pari päivää ennen kokeita. En tarkista hänen läksyjään, enkä muutenkaan vahdi vieressä. Mutta muistan aina kehua hyvistä koe tuloksista jne.
Mä olen sitä mieltä' että monesti vanhemmat luovat lapsille paineita tarkistamalla heidän läksyjään ja vahtimalla vieressä läksyjen tekoa. Eihän se lapsi käy sitä koulua vanhempiaan varten, vaan omaa tulevaisuuttaan varten.
Samillakin taitaa olla jonkin asteinen lukihäiriö kun kirjoittaa monta kertaa kolutaso,koluasenne ja kolumenestys. Mutta ymmärsin kyllä että tarkoitit koulutusta.
Oletko opettaja? Vai missä olet havaintosi tehnyt?
Korkeasti koulutettu jos on käynyt lukion??? Hah, eihän se yo ole yhtikäs mitään, pelkkä päästötodistus, jolla haetaan opiskelemaan.
Itse olen aikoinani käynyt sen kasnakoulun ja kansalaiskoulun, sitten menin kauppakouluun ja kauppaospistoon ja seltä yliopistoon vielä jatkoin, joten en edes kuvitellut haluavani ylioppilaaksi, kun se ei takaa muutakun opiseklupaikan. Siitämoni tuttavani onkin ollut katkera kun eivät tehneet sanmoin ja menettivät kolmevuotta turhaa aikaa lukiossa, kun minulla oli jo lähes ammattti kun he vasta opisekelivat.
Olen siis se korkeasti koulutettu, joka edelleen opiskelee satunnaisesti, ja silti parjaan useinkin opettajien toimintaa ja koululaitosta huonosta opttamisesta tai käsittämättömistä ratkaisuista. Valitan ja valitan kunnes asia korjaantuu, ja korjaantuuhan se ja noyrästi anteeksi pyydellen opettajat myöntävät että vika oli heissä.
Luettuani kirjoituksesi minulle tuli sellainen mukavan lämmin olo, että onneksi edes joku tässä maailmassa on aina oikeassa. Olisipa sinunlaisiasi enemmän. Itse kun olen vain tällainen inhimillinen yksilö, joka on aina joskus, välillä aika useinkin väärässä. Mulle ei ole vain koskaan tuottanut vaikeutta myöntää sitä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lukion käymättömyytesi näkyy kirjoittamastasi kannanotosta. Minun on hieman vaikea ymmärtää, miksi kritisoit lukiota, vaikka et ole sitä itse käynytkään. Kouluhan on yleissivistävä, sen kai sinäkin voit myöntää ja ymmärtääkseni itseään ei voi koskaan "yleissivistää" liikaa.
jaa, minä olen lukion käynyt, hankkinut sen päälle ammattitutkinnon ja senkin päälle vielä maisterin paperit. Tällä hetkellä on työn alla väitöskirja.
Olen siis kenties korkeastikoulutettu. Siitä huolimatta, tai kenties juuri siitä johtuen, en katso velvollisuudekseni räksyttää joka asiasta lasteni kouluissa. Opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja niin kauan kun he hoitavat virkavelvollisuutensa hyvin, niin se riittää minulle. Opettajien tehtävänä on opettaa kokonaisia luokkia opsin mukaisesti, heillä ei ole velvollisuutta antaa yksityisopetusta tai -kohtelua yksittäisille oppilaille tai heidän vanhemmilleen. Tämä tuntuu kuitenkin olevan osalle vanhemmista täysin käsittämätön fakta. He haluaisivat enemmän yksilöllisyyttä, enemmän vuorovaikutusta, enemmän sitä ja enemmän tätä.
Mielestäni asia kuitenkin on niin, että suomalainen koululaitos perustuu ihan eri periaatteille kuin mitä useat vanhemmat kuvittelevat. Mikäli nämä periaatteet eivät käy, niin kannattaisi kenties harkita lapsilleen yksityisiä kouluja tai jopa yksityisopetusta.
Suomalainen koulujärjestelmä, opettajat sekä oppilaat on rankattu maailman kärkeen useissakin tutkimuksissa (joista tämä Pisa lienee tunnetuin), joten ei tämä systeemi noin kaikkinensa voi olla kovin mätä ja yksilöiden ongelmat taas eivät ole kaikkien veronmaksajien ongelma. Tällä tarkoitan sitä, että ongelmalapsiin ja -vanhempiin ei pidä tuhlata veronmaksajien kustantamia palveluja. Jos lapsi ei pärjaa normaalissa luokassa tai vanhemmat haluavat enemmän "erityiskohtelua" niin kustantakoot sen sitten itse, eikä revi sitä muun luokan nahasta.
Todella fiksua, järkevää, aikuisen ihmisen puhetta! Olisipa kaltaisiasi, jotka osaavat ajatella muutakin kuin omaa napaansa enemmän!
Niin en minäkään ole käynyt lukiota. Mutta en pidä sitä mienkään ihmeellisenä juttuna. Mutta jos sieltä hyvillä arvosanoilla ulos pääsee ja saa hyvän opiskelupaikan, niin mikäs siinä. Tiedän ja tunnen paljon lukion käyneitä, jotka ei vielä kauheen pitkälle oo päässyt, mutta se kuvitelma että lukion käyneet ois jollain tapaa sivistyneempiä kuin ei lukiota käyneet HAH HAH. Usein just lukion käyneet kuvittelevat olevansa muita parempia ja käyttäytyvätkin sitten moukkamaisesti. Siis lyhyesti sanottuna he kasvavat hitaammin aikuisiksi. Kun muut ikätoverinsa ovat jo hommanneet ammatin ja asuvat omillaan, nämä miettivät välivuosiensa kanssa että minnekkähän pääsis opiskelemaan. No jotkut ymmärtävät heti hakea amikseen, kun muuallekkaan ei niillä huonoilla papereilla pääse. Niin että siitä yleisivistyksestä voidaan olla montaa mieltä. On melko kallis sivistys jos siitä ei muuta hyötyä ole. Mutta elämä on.
kohtaan heijastuu lapsen kohteluun. jo vanhemmat on koulutettuja ja/tai hyvässä asemassa sellaiselta muksulta ootetaankin enemmän kuin ns tavallisen työpulliaisen muksulta.
ja lukio. mikäs korkasti koulutettu on lukion a:n tai b:n papereilla selvittänyt on?
Olen minäkin lukion käynyt ja korkeasti koulutettu ja siitä huolimatta parjaa koulua ja kovasti. Ja olen ollut erittäin koulumyönteinen vanhempi. Enää en ole.
Itse on kasvastusala suonsa synnyttänyt, kuivattakoon sen myös pois.
olen, enkä korkeasti koulutettu edes.
En parjaa koulua enkä koululaitosta, vain yksittäisiä opettajia.
Kokemusta on neljän lapsen kohdalta ja yhdellä heistä sattui niin paskamainen tuuri, että sai opettajakseen miespuolisen ihmishirviön.
Oli vastenmielisyyttä ensi silmäyksellä ja kurja kyllä, sitä jatkui neljä vuotta.
Ei se ole ammatista kiinni kenen kanssa tulee toimeen ja kenen kanssa ei. Toisten kanssa kemiat pelaa paremmin, toisten kanssa huonommin. Ei sille mitään voi. Eteenpäin on kuitenkin mentävä, joskus vaikka hampaat irvessä.
tuskinpa se ihmishirviökään teistä piti joten olisitte vaihtaneet koulua porukalla. Kai ne muutkin vanhemmat olivat tyytymättömiä ?
eipä ole enää opettaja siinä koulussa; todellakin suurin osa oli häneen tyytymättömiä ja aiheesta.
Itse en syöksy suinpäin syyttelemään vaan otan ensin asioista selvää,eli vaikka en hänestä henkilökohtaisesti pitänytkään, en kuvitellut että nykyajan kouluissa voi sellaisia kuvatuksia olla jotka nauttivat lasten nöyryyttämisestä.
Ja koska hän oli pari vuotta lapseni ainoa opettaja ei lapsellla ollut mihin verrata.Vasta hieman isompana alkoi kotona puhua opettajan opetustyylistä.
Ja kyllä hämmästyin.
en jaks lukea koko ketjua, mutta minun mielestäni lapsille on parhaaksi, jos vanhemmat ja opettajat vetävät yhtä köyttä. Lapsille ei pidä puhua opettajista ja koulusta negatiivisesti se vaikuttaa todella paljon lapsen omaan suhtautumiseen koulunkäyntiin. Omien lastenkin kohdalla on joskus mietityttänyt opettajan kommentit(lapsen suusta kuultuna) ja toiminta joissakin tilanteissa mutta en ole lähtenyt lapsen kuullen opea arvostelemaan. Kannattaa ottaa suoraan yhteys opettajaan! Omille olen koettanut perustella open toimintaa vaikka joskus on tehnyt mieli myötätunnosta lähteä lapsen kanssa samalle "epäreilua" linjalle. OPelle olen sitten suoraan sanonutesim. sen että lapsi kaipaa entistä opettajaansa ja topivoo että ope ehtisi vähän kuunnella lapsen asioita kun hän niitä kertoilee. eikä ope ole kyllä mitenkään kostanut lapselle vaikka näitä olen ottanut puheeksi.
JOs opettajan opetustaito epäilyttää niin mene seuraamaan tunteja. Perusopetus on avointa toimintaa ja monet opet toivovat että vanhemmat kävisivät katsomassa mitä se koulunkäynti todella on. JOs tuon jälkeen epäilet että opessa on jotain vikaa niin rehtorille puhumaan. Älä pilaa lapsesi motivaatiota ja koulunkäynnin iloa!