Virolaismediassa kuvataan suomalaiset valitettavan usein vodkaturisteiksi, joiden pääasiallinen syy käydä maassa on juhliminen sekä edullisten ostosten tekeminen.
Aina ei huomata, että myös kulttuurimatkalle tulleet käyttävät osan ajastaan ravintolapalveluiden nauttimiseen ja moni täydentää viinivarastojaan virolaismarketeissa. Tallinnalaisravintolat ovat suorastaan riippuvaisia suomalaisturisteista.
Turun Kauppakorkeakoulussa MBA-opintojaan suorittavan Piki Kettisen mukaan hänet yllätti se, että suomalaisten merkitys onkin suurempi, mitä aiemmin kerrotuista numeroista voisi luulla. Kettinen tekee opinnäytettään Tallinnan matkailusta ja etenkin ravintoloista.
"Suomalaisten jälkeen Viroon matkustavista suurimmat ryhmät ovat latvialaiset ja venäläiset. He käyvät kuitenkin tavallisesti sukulaistensa luona tai tuttavilla kylässä", kertoo Kettinen.
Tilastoinnissa puutteita
Lentokentän kautta kulkee vain kymmenisen prosenttia matkailijoista ja heistä suuri osa on virolaisia liikematkustajia. Neljänneksi suurin ulkomaalaisryhmä on ruotsalaiset, joita esimerkiksi on majoittuneista matkailijoista kymmenen kertaa vähemmän kuin suomalaisia. Vuonna 2004 oli maassa suomalaisia majoittautuneita 850 000 ja ruotsalaisia 90 000. Risteilymatkailijoiden määrä on myös kasvanut, mutta heidän maahan jättämänsä rahamäärä on pieni verrattuna suureen näkyvyyteen.
Suomalaisten osuus ravintoloiden myynnistä painottuu myös siksi, että paikallisten ostot ovat arvioiden mukaan pienempiä. Noin 70–80 prosenttia maan ravintolamyynnistä tapahtuu Tallinnassa. Siitä suomalaisten osuus on todennäköisesti yli puolet.
"Viron matkailu on riippuvainen suomalaisista", painottaa Kettinen. Väite ei ole uutinen, mutta analyysi on ensimmäisiä, jossa suomalaisturismin vaikutusta tutkitaan syvemmin. Tähän saakka on tehty yleistä tilastointia ilman suurempaa analyysiä.
"Virolainen tilastointi ei anna kaikilta osiltaan tarkkaa tietoa", toteaa Kettinen. Lisäksi tilastot ovat ristiriitaisia toisiinsa verrattuna. Esimerkiksi ravintolaalan palkkaja henkilöstötiedot eivät ole tasapainossa käytännön elämän kanssa.
Ravintoloiden myynnistä puolet tapahtuu kesäkuukausina. Siitä on seurauksena työvoimaongelmat, kun osa vakituisesta henkilökunnasta haluaa lomailla samaan aikaan. Viime kesänä olikin palveluongelmia monilla ravintoloilla. Tilannetta ei paranna se, etta Euroopan unionin aikana on Suomeen ja muualle siirtynyt satoja alan työntekijöitä.
Kettinen aikoo jatkaa alan tutkimista. Siitä on apua määriteltäessä matkailun kehityssuuntia.
Aina ei huomata, että myös kulttuurimatkalle tulleet käyttävät osan ajastaan ravintolapalveluiden nauttimiseen ja moni täydentää viinivarastojaan virolaismarketeissa. Tallinnalaisravintolat ovat suorastaan riippuvaisia suomalaisturisteista.
Turun Kauppakorkeakoulussa MBA-opintojaan suorittavan Piki Kettisen mukaan hänet yllätti se, että suomalaisten merkitys onkin suurempi, mitä aiemmin kerrotuista numeroista voisi luulla. Kettinen tekee opinnäytettään Tallinnan matkailusta ja etenkin ravintoloista.
"Suomalaisten jälkeen Viroon matkustavista suurimmat ryhmät ovat latvialaiset ja venäläiset. He käyvät kuitenkin tavallisesti sukulaistensa luona tai tuttavilla kylässä", kertoo Kettinen.
Tilastoinnissa puutteita
Lentokentän kautta kulkee vain kymmenisen prosenttia matkailijoista ja heistä suuri osa on virolaisia liikematkustajia. Neljänneksi suurin ulkomaalaisryhmä on ruotsalaiset, joita esimerkiksi on majoittuneista matkailijoista kymmenen kertaa vähemmän kuin suomalaisia. Vuonna 2004 oli maassa suomalaisia majoittautuneita 850 000 ja ruotsalaisia 90 000. Risteilymatkailijoiden määrä on myös kasvanut, mutta heidän maahan jättämänsä rahamäärä on pieni verrattuna suureen näkyvyyteen.
Suomalaisten osuus ravintoloiden myynnistä painottuu myös siksi, että paikallisten ostot ovat arvioiden mukaan pienempiä. Noin 70–80 prosenttia maan ravintolamyynnistä tapahtuu Tallinnassa. Siitä suomalaisten osuus on todennäköisesti yli puolet.
"Viron matkailu on riippuvainen suomalaisista", painottaa Kettinen. Väite ei ole uutinen, mutta analyysi on ensimmäisiä, jossa suomalaisturismin vaikutusta tutkitaan syvemmin. Tähän saakka on tehty yleistä tilastointia ilman suurempaa analyysiä.
"Virolainen tilastointi ei anna kaikilta osiltaan tarkkaa tietoa", toteaa Kettinen. Lisäksi tilastot ovat ristiriitaisia toisiinsa verrattuna. Esimerkiksi ravintolaalan palkkaja henkilöstötiedot eivät ole tasapainossa käytännön elämän kanssa.
Ravintoloiden myynnistä puolet tapahtuu kesäkuukausina. Siitä on seurauksena työvoimaongelmat, kun osa vakituisesta henkilökunnasta haluaa lomailla samaan aikaan. Viime kesänä olikin palveluongelmia monilla ravintoloilla. Tilannetta ei paranna se, etta Euroopan unionin aikana on Suomeen ja muualle siirtynyt satoja alan työntekijöitä.
Kettinen aikoo jatkaa alan tutkimista. Siitä on apua määriteltäessä matkailun kehityssuuntia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessa kun on tätä Goodman kansaa vaikka kunka !
Jos Irwin ei olisi juonut alkoholia, niin hän olisi yhä elossa !
"Jos Irwin ei olisi juonut alkoholia, niin hän olisi yhä elossa !"
Jos Irvin olisi käynnyt Neuvostoliiton sijasta itsenäisessä vapaassa Virossa ryyppäämässä(tosin moista hän ei kerinnyt näkemään)saattaisi olla myöskin vielä elossa.
Eipä olisi miestä tapettu NL-tullimiesten simputuksen takia vaan olisi päässyt ajoissa sairaalaan.