On niin vaikeeta kysyy toiselta, josko hän suostuisi lähtee ulos mun kaa? Aina nää mun ihastukset jää haaveiluksi ja vihaan sen takia itseäni.. Ajattelen aina että se vain nauraa mulle. Monesti ole ollut kysymässä, mutta aina se uskallus on jonnekkin sitten kadonnut.
Jotenkin tuntuu että mut on luotu vain auttamaan kavereita erilaisissa asiossa ja katsomaan kun niillä menee hyvin ja haaveilemaan jos mullakin menis noin hyvin, mutta kuten normaalisti, nytkin istun tässä yksin ja harkitsen ulos lähtemistä YKSIN.
Jotenkin tuntuu että mut on luotu vain auttamaan kavereita erilaisissa asiossa ja katsomaan kun niillä menee hyvin ja haaveilemaan jos mullakin menis noin hyvin, mutta kuten normaalisti, nytkin istun tässä yksin ja harkitsen ulos lähtemistä YKSIN.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsevarmuutta peliin, mitään et voi voittaa, jos et yritä :P :)
Ja kun yritän niin menetän sitten kaikki, koska samoissa piireissä liikutaan..
siltä että jos ihastuksesi on sellainen että kieltävästä vastauksesta hän pilaisi sinun välit teidän piireihin niin onko hän todella silloin itsesi arvoinen?
Mulla on ihan sama ''tilanne'' ku sulla. Aina meinaan mennä kysymään joltain jätkältä sen numeroo tai mennä vaan juttelemaan, mut sit yht'äkkiä uskallus vaan loppuu. Mä en tiiä mikä muhun aina sillon tulee... Mua pelottaa just et se vaan nauraa mulle ja sit et lähtee kaikkia juttuja liikkeelle... Kyllä mä uskallan joltain jätkältä mennä kysymään sen numeroo, jos mä en oo siitä kiinnostunu vaan joku mun kaveri ja mun pitää hakee sen numero mun kaverille... Kyllä mä sillon pystyn juttelee vaikka mitä...
Mut mulla on siinä kai vaan se et pelkään et nolaan vaan itteni...
No... Ei tästä sulle ollu kyllä mitään apua, mut tiedätpähän ainakin, että kohtalotovereita löytyy...
... otat itseesi niskasta kiinni, ja pamautat päin näköä, et "Läheks ulos joku päivä?" tai jotai sellasta... =) Huumorilla selviää hankalista tilanteista, joten älä ota ihan vakavasti kaikkee mitä toinen vastaa... ;)