Syksyn hämärään sadeiltaan, syntyi perheeseen pienoinen.
Isä ryyppäsi tovereillaan, lapsen syntymän unohtaen.
Äiti käärönsä kotiin kantoi, isä jatkoi vaan juomistaan, rahat työttömyystilillä vaivoin, riitti perheelle ruokintaan.
Korviin pienoisen päivät kaikui, riidat katkerat vanhempien, ei sanoin voi kuvata tuskaa, lapsen syyttömän sydämen.
Riidat loppuivat kyynelvirtaan, isä haudattiin surren pois, äiti iltaisin hiljaa toivoi, kunpa lapsi tuo iloa tois.
Kasvoi lapsesta nuori neito, neito kaduille kaupungin, nahkatakki ja kaljapullo, loivat hänelle kulttuurin.
Äiti yksin nyt istuu ja itkee, miksi kaikki on käynyt näin?
Neidon tarinan kaupunki tuntee, sormet äitiin käy syyttäjän.
Miksi lapsi saa syntyä liittoon, josta rakkaus kuollut on?
Onko oikeutta järjestää hälle, elonpolku niin onneton??
Monen nuoren elämä lienee, osin tarinan kaltainen, kuinka tärkeä olisi liitto, jossa valta on rakkauden!!!
Kirjoitin tänne tämän runoni koska tälläkin palstalla on paljon niitä suun soittajia jotka ei tiedä muusta kuin ihmisten tuomitsemisesta...
Ehkä olisi joskus hyvä miettiä että monen ihmisen elämänalku on ollut niin onneton että senkin tähden on voinut joutua kierteeseen josta on vaikea irrottautua, KIITOS jos jaksoitte lukea loppuun asti.Toivottavasti tämä tarina saa jotain tunteita aikaiseksi!!!!!
Isä ryyppäsi tovereillaan, lapsen syntymän unohtaen.
Äiti käärönsä kotiin kantoi, isä jatkoi vaan juomistaan, rahat työttömyystilillä vaivoin, riitti perheelle ruokintaan.
Korviin pienoisen päivät kaikui, riidat katkerat vanhempien, ei sanoin voi kuvata tuskaa, lapsen syyttömän sydämen.
Riidat loppuivat kyynelvirtaan, isä haudattiin surren pois, äiti iltaisin hiljaa toivoi, kunpa lapsi tuo iloa tois.
Kasvoi lapsesta nuori neito, neito kaduille kaupungin, nahkatakki ja kaljapullo, loivat hänelle kulttuurin.
Äiti yksin nyt istuu ja itkee, miksi kaikki on käynyt näin?
Neidon tarinan kaupunki tuntee, sormet äitiin käy syyttäjän.
Miksi lapsi saa syntyä liittoon, josta rakkaus kuollut on?
Onko oikeutta järjestää hälle, elonpolku niin onneton??
Monen nuoren elämä lienee, osin tarinan kaltainen, kuinka tärkeä olisi liitto, jossa valta on rakkauden!!!
Kirjoitin tänne tämän runoni koska tälläkin palstalla on paljon niitä suun soittajia jotka ei tiedä muusta kuin ihmisten tuomitsemisesta...
Ehkä olisi joskus hyvä miettiä että monen ihmisen elämänalku on ollut niin onneton että senkin tähden on voinut joutua kierteeseen josta on vaikea irrottautua, KIITOS jos jaksoitte lukea loppuun asti.Toivottavasti tämä tarina saa jotain tunteita aikaiseksi!!!!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tiedän tunteesi..
Se voi olla, että täällä osalla ei herätä mikään mitään tunteita, he ovat saaneet kasvaa hyvissä oloissa, elämä on hymyillyt. Kaikille niin ei ole käynyt.. Joko elämä on epäoikeudenmukaista tai sitten tämä on vain jotain kidustusta ennen jotain suurempaa, itse olen yrittänyt ajatella niin.
"Ehkä olisi joskus hyvä miettiä että monen ihmisen elämänalku on ollut niin onneton että senkin tähden on voinut joutua kierteeseen josta on vaikea irrottautua."
..tätä eivät monet jaksa muistaa, olet aivan oikeassa. Jos lapsuuden lähtö asetelmat ovat huonot, ei tällöin ole kyllä kovin hyviä kortteja saanut elämän pohjaksi.
Toki täytyy muistaa, että ratkaisut tekee kukin yksilö itse. Yhteiskuntaa tai huonoja perhe oloja ei voi syyttää jokaisessa tapauksessa... Eikä asiaa tulisi edes miettiä siltä kantilta. Tästä todisteena jo pelkästään se tosiasia, että rikollisuutta on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Joskus on hyvä pysähtyä miettimään myös yksilön tekemiä virheitä, eikä aina syyttää yhteiskuntaa tai huonoa kasvatusta tai perhe-elämää ym.
Mutta toki on ns. "vaikea ponnistaa alhaalta asti ylös".. Ei se ole helppoa jos lapsesta asti on keskellä vihaa, köyhyyttä, katkeruutta ja rikollisuutta. Tästäkin aiheesta on niin surullisen monta esimerkkiä olemassa... ja näistä vain harva tarina päättyy onnellisesti.
Kaunis oli kyllä runosi! :)
Kaikilla ei tietenkään ole yhtä huonot lähtökohdat ja silti ajautuu vankilaan ym. mutta toisilla lähtökohdat on mitä on ja pienenä yksin on vaikea ylös saakka ponnistaa!
Runosi oli mietteitä herättävä kyllä ja, no...eräällä tavalla myös "kaunis" vaikkakin kertoi vähän surullisista tapahtumista.
Tottahan se on että kaikilla ei ole elämässä suinkaan yhtä helppoa eikä yhtä hyvät lähtökohdat kuin joillakin muilla...tällaiset asiat tietysti osaltaan vaikuttavat myös tapahtumiin tulevaisuudessa ja "muovautumiseen" ihmisenä.
Ei pitäisi kuitenkaan unohtaa sitäkään että moni teko, jonka on tehnyt juuri tällainen "paljon pahaa elämässään" kokenut henkilö, kohdistuu juuri sellaisia kohtaan jotka ovat siltikin aivan syyttömiä tapahtumiin.
Ja toisekseen, mehän asumme maassa jossa pitäisi kaikenlaisen avunkin ihmisiä kohtaan toimia...kuinkahan moni tällaisista kovia kokeneista, ja lopulta rikollisellekin polulle ajautuneista loppupeleissä yrittää edes saada itselleen minkäänlaista apua ennen kuin "päättää" alkaa rikolliselle tielle....ihan jo auttaakseen itseään ja tulevaisuuttaan? Uskon toki ettei se helppoa tietenkään ole, mutta kyllä kai sitä jonkinlaista apua siltikin löytyisi jos vaan pyytäisi ja sitä osaisi hakea. Elämmehän me hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.
Olet myös osaltasi oikeassa mutta ihmislapsi jota ei koskaan ole kuunneltu eikä hänestä liiemmin välitettykään niin sellaisen ihmisen on erittäin vaikea apua itselleen pyytää koska ajattelee ettei siitä kuitenkaan kukaan välitä...
Kiitos kuitenkin sinulle...
...syrjääntyminen yhteiskunnan rajojen hämärämaille, kaiken "ulkopuolella", on vakava ongelma Suomessa. Varsinkin mieshenkilöt, jotka lähellä keski-ikää, eronneet/yksin eläjät, alkoholisoituneet /päihderiippuvaisia ja työttömiä ovat suurin riski syrjäytymiselle (varsinkin jos kaikki edellä mainitut asiat kohtaavat toisensa).
Toki syrjäytymistä tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, mutta tuo yhdistelmä on pahin.. ja motiivithan rikoksen tekoon vaihtelevat toki ikäryhmien ja ihmisten välillä esim. nuorilla seikkailunhalu, joka loppujen lopuksi karkaa käsistä.
Ei se välttämättä ole helppoa hakea apua päihde ym. riippuvuuksiin ja mielenterveys ym. ongelmiin yksin.. eikä sitä oikein voida määrätäkkään (eli pakkohoitoon määräys) nykyisen lainsäädänön puitteissa (Ruotsissa pakkohoitoon päihteiden takia on muistaakseni voitu määrätä jo -80 luvulta asti). Mielentervey asiat ovat paremmalla mallilla. Lähes aina rikollisuus ja päihteet kulkevat käsikädessä.. Vaikka elämmekin hyvinvointi yhteiskunnassa, on järjestelmässä silti vielä parannettavaa. Ongelmiin tulisi käydä ns. "nopeammin käsiksi".
Olen samaa mieltä kanssasi ja valitettavasti on paljon ihmisiä joista KUKAAN ei välitä,se on surullista ja totta...Ei välitä edes hyvinvointivaltiomme suomi!!!Miksi hyvinvointivaltiossamme on kuitenkin niin paljon kodittomia ym...Toki toiset haluaa elää kodittoman elämää mutta tunnen ystäviäni jotka vankilasta vapauduttuaan haluaisi asettua aloilleen mutta se on vaikeaa kun ei saa asuntoa mistään niin sama juoppokämpissä oleskelu ja ryyppääminen jatkuvat ja pian taas häkki heilahtaa,SURULLISTA!
..ja juuri tähän loputtomaan kierteeseen vankilassa pyritään nykyaikana puuttumaan. Siksi sossut, opinto- ja päihdeohjaajat ym ym. joissain laitoksissa jopa valvontahenkilökunta vankilan sisällä pyrkii siihen, että vangin vapautuessa siviilissä olevat asiat olisivat edes jotenkin mallillaan, elämään tulisi jonkinlainen ote. Aina asiat eivät kuitenkaan ole niin helppoja toteuttaa saati sitten "kuntouttaa" moniongelmaista vankia.. ja vaikka kaikki menisikin suunnitelmien mukaan, muutoksen tulee lähteä yksilöstä, siihen ei voida pakottaa. Jos laitoskierrettä ei saada poikki, jokainen voi siellä näppäimistön äärellä miettiä ja laskea paljonko monin kertainen uusija maksaa valtiolle vuodessa. Joten on turha väittää, että kuntoutus, valmennus, koulutus ym. toiminta olisi aivan "potaskaa" vankilassa ja että tuomio tulisi "suorittaa päätä hakaten sellin seinään 24h vuorokaudessa"... toki se miten vankilassa toteutetaan kuntoutukset ym. toiminnot olisi paljon parannettavaa, ainakin minun mielestäni.
...siitä kehityksestä, mikä varsin monen kohdalla on johtanut vankilaan ja rikolliseen elämäntapaan. Mikään puolustus se ei ole, jotenkin selittää kyllä. Tuppaa vaan vankilassa monesti unohtumaan ja kyynisyys pääsee vallalle. Jokainen näistäkin vangeista, pahinkin, on ollut joskus viaton lapsi eikä varmaankaan haaveillut rikollisen urasta. Surullista...
On toisaalta totta, että viimekädessä jokainen pelaa omat korttinsa, oli sitten syntymässä saanut millaisen jaon tahansa. Elämä on täynnä valintoja.
Kiitän kaikkia jotka jaksavat lukea tarinani loppuun ja kommentoivat tavalla tai toisella!!!
Toivotan myös ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE ihmisille joilla on sydän olemassa ja ymmärrystä elämänkolhimia ihmisraunioita kohtaan.Maailma olisi paljon parempi paikka elää jos kaikki välittäisivät toisistaan ja auttaisivat toinen toisiaan.....Kukaan ei elämästä selviä ilman rakkautta...KIITOS!!!
aivan mielettömän upea runo vaikkain surullinen mutta niiin todellinen että veit sanat suustani...
ihanaa että on ihmisiä jotka ymmärtävät ettei kaikilla asiat ole niin hyvin lapsena ja mielestäni niillä kenellä asiat ovat paremmin voisivat yritää auttaa eikä vaan haukkua ja mollata
oli ihanaa luettavaa!
hyvää alkanutta vuotta sinulle!
Tämä runo on ollut olemassa jo 80 luvun alkupuolella, ja sen kirjoitti eräs punkkari tyttö elämästään ennenkuin lähti tästä maailmasta.