Meillä on 9 v. vanha äitikissa ja 7 v. vanha "aikamiespoika". Poika meni luovutusikäisenä omaan kotiin ja muutti meille takaisin noin 4 vuotta sitten. Äiti ei ole koskaan tykännyt aikamiespojastaan, poika sen sijaan on leppoisa luonne ja leikkisi mielellään äitinsä kanssa.
Ulkona kissat pääsevät käymään käytännössä koska haluavat ja tekevät tarpeensa sinne. Hiekkalaatikko meillä on molemmille erikseen ja taatusti ovat puhtaat.
Nyt ongelmana on viime syksystä alkanut äitikissan satunnainen tarpeidenteko milloin mihinkin, mm. sohville, sänkyyn jne. Saattaa liittyä siihen, että on oltu tavallista pitempään poissa, mutta ei välttämättä. Mieluusti tarpeet(sekä pissa että kakka) on kuitenkin tehty paikkaan, missä on eniten ihmisten hajua. Mitään erityistä olosuhteiden muutosta ei ole tapahtunut, päin vastoin olemme olleet ehkäpä tavallista enemmän kotosalla päästämässä kissoja sisään ja ulos ja rapsuttelemassa niitä. Ja tekijänä on siis selvästi tämä meidän äitimuori. Mitään fyysistä sairautta tämä tuskin on, kissa vaikuttaa hyväkuntoiselta.
Mikä siis neuvoksi? Aviomies on jo uhannut tehdä kissasta rukkaset kun sohvalta seuraavan kerran löytyy jätökset. Netistä löytyy sen verran apua, että kyseessä tod. näköisesti on psyykkinen stressi, mutta mitä ihmettä sille voi tehdä??? Olisiko kellään edes mitään vinkkiä, mitä voisin kokeilla? Kissastani en missään tapauksessa halua luopua!
Ulkona kissat pääsevät käymään käytännössä koska haluavat ja tekevät tarpeensa sinne. Hiekkalaatikko meillä on molemmille erikseen ja taatusti ovat puhtaat.
Nyt ongelmana on viime syksystä alkanut äitikissan satunnainen tarpeidenteko milloin mihinkin, mm. sohville, sänkyyn jne. Saattaa liittyä siihen, että on oltu tavallista pitempään poissa, mutta ei välttämättä. Mieluusti tarpeet(sekä pissa että kakka) on kuitenkin tehty paikkaan, missä on eniten ihmisten hajua. Mitään erityistä olosuhteiden muutosta ei ole tapahtunut, päin vastoin olemme olleet ehkäpä tavallista enemmän kotosalla päästämässä kissoja sisään ja ulos ja rapsuttelemassa niitä. Ja tekijänä on siis selvästi tämä meidän äitimuori. Mitään fyysistä sairautta tämä tuskin on, kissa vaikuttaa hyväkuntoiselta.
Mikä siis neuvoksi? Aviomies on jo uhannut tehdä kissasta rukkaset kun sohvalta seuraavan kerran löytyy jätökset. Netistä löytyy sen verran apua, että kyseessä tod. näköisesti on psyykkinen stressi, mutta mitä ihmettä sille voi tehdä??? Olisiko kellään edes mitään vinkkiä, mitä voisin kokeilla? Kissastani en missään tapauksessa halua luopua!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikka oireilu vaikuttaisikin psyykkiseltä, pitää tarkistaa ensin fyysiset seikat. Väärä pissailu voi johtua vaikka mistä, tavallisemmin virtsatietulehduksesta tai kiteistä. Voi viitata myös kohtutulehdukseen, diabetekseen, munuaisiin jne. Perusteellinen tutkimus on paikallaan.
Jos vika on nupissa, miettikää mistä se johtuu. Voitteko olla enemmän kotona ja antaa enemmän huomiota ja turvaa? Onko kissalla laatikollakäynti rauhoitettu? Entä ruokailu? Ressaako sitä liian vilkas kaveri? Käykö pihalla vieraita kissoja?
Feliway-haihdutin ja olosuhteiden muutos voi auttaa tässä.
sinun pitää käyttää kissa lääkärissä. Ainakin virtsatietulehduksen mahdollisuus pitää sulkea pois. Jos kissalla on tulehdus ja/tai kiteitä/kiviä, se pissailee etenkin pehmeille paikoille ja myös kakkaaminen voi liittyä tähän. Kissa oppii yhdistämään kivun ja vessalaatikon toisiinsa eikä halua enää käyttää sitä. Tauti voi ilmetä monin eri tavoin, alkaen siitä ettei kissaa näytä vaivaavan mikään.
Älä aikaile lääkärikäynnin kanssa, vaan varaa se niin pian kuin mahdollista. Pissavaivat voivat hoitamattomana johtaa kuolemaan.
Mietitään sitten muita syitä, kun olette ensin käyneet lääkärissä.
Muista pestä ulostuspaikat etikka-vedellä, joka vie hajut mennessään haihtuessaan. :) Feliway-haihdutin ja suihke olisivat nyt tarpeen. Ne voit ostaa eläinlääkäriltä käydessäsi (suihke maksaa n. 22-27e, haihdutin n.30-40e).
http://www.vetcare.fi/index.php?id=86
Katit on käytetty lekurissa ja terveitä ovat. Feliway on ostettu ja nyt odotellaan tuloksia. Lääkäri oli sitä mieltä, että emokissaa vaan satunnaisesti nyppii joku tai sitten se säikähtää tätä toista kissaa. Ja siihen ei oikein sitten osannutkaan neuvoa mitään.