Arvostelkaa tää runo!
Hukuin syvälle silmiisi,
punaisiin päiväuniini.
Hymy pehmeillä huulillasi,
sulatti hetkessä sydämmeni.
Lämpimän kosteat huulesi,
viipyivät pitkään huulillani.
Kätesi kietoutuivat lanteilleni,
syljin silmäni
ja annoin tuulen viedä.
Mä en ole kirjottanut paljonkaan runoja ja haluun totuuden mukasta palautetta, jotta voisin päättää jatkanko niitten rustailua.
Hukuin syvälle silmiisi,
punaisiin päiväuniini.
Hymy pehmeillä huulillasi,
sulatti hetkessä sydämmeni.
Lämpimän kosteat huulesi,
viipyivät pitkään huulillani.
Kätesi kietoutuivat lanteilleni,
syljin silmäni
ja annoin tuulen viedä.
Mä en ole kirjottanut paljonkaan runoja ja haluun totuuden mukasta palautetta, jotta voisin päättää jatkanko niitten rustailua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No tuota, tuo kuulosti pikemminkin iskelmän mielikuvituksettomalta sanoitukselta kuin oikealta runolta. Älä kuitenkaan masennu vaan jatka runoilua - lue arvostettujen runoilijoiden teoksia, ota niistä mallia ja kehitä sitten oma tyylisi. Runoilijaksi kehitytään hitaasti:)
Joo, tuotanoin, ei oikein.....
No, kuten jo tässä sanottiin, älä masennu vaikka ihmiset eivät välttämättä diggaakaan, kyllä se siitä....
Yhteen sydämeen ei mahdu kahta ämmää. Tällä tarkoitetaan tietysti ainoastaan kirjoitettua tekstiä. Siis kirjoita näin: "sydämeen". Sitten pyyhekumilla pyyhi lainausmerkit pois.
Periaatteessa ihan hyvä runo, mutta asia on niin, että suurin osa runoista (varsinkin nuorten kirjottamista) on tollasia. Tosta ei löydä enää mitään uutta...
Kiva runo mutta noita mahtuu 13 tusinaan,eli omaperäisyyttä kehiin.
tottakai jatkat runoilua jos itse siitä pidät. runoileminenkin vaatii kehittymistä, kenenkään muu arvosteleva mielipide ei saa lamaannuttaa mielesi ilmaisua.
Ihminen joko on runoilija tai sitten ei ole...jos sitä täytyy täällä kysellä niin aivan varmasti et ole!!!Raapustella toki saa kuka vaan ilokseen...Eikä sitä voi opiskella,itse vaan eräänä päivänä huomasin,että mähän osaan...lahja se on!!!
Tärkeintä on mitä tuo runo sinulle merkitsee!
jatkahan kirjoittelua äläkä ota mitään paineita.
Ei asioita tarvitse luokitella hyvä tai huono ja
jos unohtaa luokittelut on varmasti vapautuneempi tunne luoda ja iloita siitä oikeudesta.
minun mielestäni siinä oli liikaa
huulet-sanoja, menee maku tuommoisesta toistosta.
ei se muilta osin niin hirveän huono ollut
Runo...tuo tunteesta, tuoksusta, kosketuksesta, taikka näiden paitsijäämisestä syntyvä hengentuote. On aina, alati...ainutkertainen!
Älä sitä pelkää, elä vain! Niin minäkin olen kirjoittanut viisikymmentäkolme vuotta, vaan vähän olen saanut paperille.
Silti voisin...
Se suurempi tikka.
Istui kannon nokalla eilen.
Kävinkö kaivolla?
Vaiko Elli vedet pirttiin toi.
Kyllä se oli rajan yli tullut karhu.
Joka sen kannon raapi.
Sen, jossa Tikka!
Se suurempi..istui!
Arvostelu!
Jatka tunteilua..........sydämeni!!!!!!!
Ensinnäkin "sydämeni" yhdellä "ämmällä". Ihan perusjuttu. B)
Kyllä tuolta jotain pointtia saa löydettyä, mutta ei se minusta ihan tuollaisenaan iske. Pelkistä. Katso kuinka vähillä sanoilla voit sanoa tunteesi.
Ja niinkuin joku totesi, niin "huulet" -sanalla liikaa toistoa. Voisit kuvailla niitä huulia ns. letkassa. Tai voisko se hymy olla lämmin ja huulet "kosteat, pehmeät", jotka viipyis pitkään "omillani"? Sä varmaan "suljit" ne silmäsi, mut tuohan on taas välimerkin lähentelyä... ;)
Ja väljyyttä voisit heittää kehiin.
Esimerkki(Ei vält. paras mahdollinen, mutta yksi.):
"Hukuin syvälle silmiisi,
punaisiin päiväuniini.
Lämmin hymysi
sulatti hetkessä sydämeni.
Kosteat, pehmeät huulesi,
viipyivät pitkään omillani.
Kätesi kietoutuivat lanteilleni.
Suljin silmäni
ja annoin tuulen viedä. "
Väljyys avaa lukijalle tekstiäsi.
Tuossa versiossa nyt oli vähän HB:nkin näkemystä.
Voit käydä lukemassa omia kokeilevia rustailujani tuolla:
http://www26.brinkster.com/wildkana
ja heittää risut ja pusut vieraskirjaan. Sama koskee tietysti myös muita keskustelijoita. Kaipailen kritiikkiä. Ja jos on runosivuja tai irrallisia runoja netissä, niin linkkiä sinne viekkuun vaan; kävisin mielelläni lukemassa ja pyydettäessä arvostelemassa.
Mitä siihen jatkamiseen tulee, niin tottakai sä jatkat! Niinhän sitä kehittyy. Ja jos löytää mieleisensä ilmaisukanavan, niin siitä on hyvä pitää kiinni. Meidän maailmassa ei liikaa tueta tunteiden ilmaisua tai edes ihmisyyttä. Kaunista syksyä!