Lueskelin tuossa apulan sivuja ja monta ilmoitusta tuli vastaan joissa luovuttaan kissasta koska se ei tule toimeen koiranpennun kanssa tai uuden kissan tms. Kuinka joku voi luopua rakkaasta perheenjäseneestään uuden tulokkaan vuoksi? Olipa siellä ilmoitus kissasta, joka annetaan uuteen kotii n koska ei aina osaa käyttää hiekkalaatikkoaan. Onkohan tässäkään tapauksessa tutkittu asiaa tarkemmin, että mistä moinen käyttäytyminen johtuu? Ikävää että ihmiset ovat tälläisiä.
surullista
MiKsu
9662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja monestikin ihmiset tekevät liian hätiköityjä päätöksiä, meidänkään kissat eivät olleet heti ensisilmäyksellä ihan rakastuneita toisiinsa ;D.
Saati sitten ettei juuri viitsitä tehdä mitään asioiden eteen..
yksikin ilmoitus oli kun perheessä on uusi tulokas, pieni lapsi (1½v) eikä kissa oikeen sopeutunut siihen. Imeisesti ois ollut vähemmän surullista luopua siitä lapsesta. eikö?
Niin monella tutullakuin kissoja onkin, kenekään ei ole tarvinnut kissoistaan luopua uuden perheenjäsenen synnyttyä.
Kissa hyväksyy ajan kanssa uuden jäsenen, voihan olla että uuden tulokkaan tullessa kissaa on ruvettu hylkimään ja paiskomaan aina pois vauvan läheltä...tai jotain...laiskuus ja viitsimättömyys, väitän, on suurin syys että kissoja(muitakin eläimiä) pallotellaan tuollatavoin.
..olikin kyse. Ihan vauvaanhan tässä asioita verrattiinkin alusta asti. Luitko aijempia viestejä ennen kuin annot painavan mielipiteesi kuulua ilmoille ?
kissat ovat aina tärkeämpiä kuin omat lapset, aviomies/poikaystävä. en ymmärrä miksi.
Meiltä kuoli tässä melkein viikko äkillisesti kissa ja minä (aikuinen mies) sekä mun vaimo ollaan oltu aivan rikki ja masentuneita, joka ei ole tyypillistä meille. Itku tulee joka päivä ja hirveä ikävä. En tajua miten ihmiset voi antaa lemmikkejään pois, lemmikille se voi olla kauhea katastrofi ja se voi lyhentää sen elämää myös :(
tämä, että entinen kissa joutuu pois esim. uuden koiran tai toisen kissan takia perheestä noin vain. Pitäisi ensin miettiä uusia eläimiä ottaessaan vähän tarkemmin.
Itse menetin kissani joulukuun puolivälissä ja siitä lähtien joka päivä ja yö itkettää, kun sitä kisuansa niin kovasti kaipaa. Kun tulee kotiin illalla, tulee itku, kun kisu ei ole ovella odottamassa. Illan mittaan sama tilanne toistuu, kun aina vaan tulee se kisu mieleen ja etenkin illalla nukkumaan rupeaminen on työlästä, kun ei näy unikaveria missään puhumattakaan siitä, kun yöllä herää ja kissukka ei kehrääkään tyynyni takana jne.
En varmaan ikinä unohda omaa karvakaveriani.
voi! osanottoni rakkaan ystävän menetyksestä! Se on aina yhtä raskasta menettää jotain tärkeää.
ja tosiaan, jos esim. minä nyt keksisin ottaa kissaperheeseeni uuden jäsenen, joka ei millään tulisi toimeen muiden kanssa, kyllä se on se uusi tulokas joka lähtisi, vaikka varmasti sekin olisi ehtinyt tulla rakkaaksi. enkä muutenkaan tajua, ihmisiltä puuttuu kärsivällisyys! jos perheeseen otetaan uusi eläin, on varauduttava pitkään prosessiin. tiedän tapauksen, jossa vasta puolenvuoden jälkeen kissa rupesi sietämään koiraa. siihen mennessä näytti aivan mahdottomalta. nykyään ovat hyvät ystävät. eli ajatelkaapa ihmiset vähän!
Olen surullinen puolestanne, mutta mielestäni meidänkin tilanne on kauhea kun on ensin ollut kolme vuotta ilman kissaa ja saa sitten ihanat pennut - kirppuiset huonokuntoiset vauvelit pelastettua ja hoidettua kauniiksi nuoriksi neidoiksi niin sitten puhkee molemmille kauhea kissa-allergia....voi tuskaa....