Oikea ikä muuttaa?

tietenkin todistaa ettei kukaan 18V käy sossun luukulla.

Masa kirjoitti:

tietenkin todistaa ettei kukaan 18V käy sossun luukulla.

mutta ei asia näin ole kun esität.
Ilmaisin vain että kaikki eivät ole
samanlaisia ja käy sossun luukulla.
Osa käy hakee sitten kaikki mahdolliset ja
hieman ylikin kun rahaa jaetaan.
osa ei käy ollenkaan.

vaan... kirjoitti:

mutta ei asia näin ole kun esität.
Ilmaisin vain että kaikki eivät ole
samanlaisia ja käy sossun luukulla.
Osa käy hakee sitten kaikki mahdolliset ja
hieman ylikin kun rahaa jaetaan.
osa ei käy ollenkaan.

Lue lisää

että yhä useampi nuori 18 - 25 v. elää sossun tuella eikä häpeä sitä ollenkaan.

Kiva olla tällainen vähän varttuneempi ihminen ja
todeta että saako sitä eläkettä ollenkaan kun pullamussunuoriso vaan bilettää mun fyffeillä.

n. 35 v työelämässä ollut ja veroja maksanut !

oli tutkimus kirjoitti:

että yhä useampi nuori 18 - 25 v. elää sossun tuella eikä häpeä sitä ollenkaan.

Kiva olla tällainen vähän varttuneempi ihminen ja
todeta että saako sitä eläkettä ollenkaan kun pullamussunuoriso vaan bilettää mun fyffeillä.

n. 35 v työelämässä ollut ja veroja maksanut !

Lue lisää

:) hehhe

No etkös sinä sitte ole saanut jo melkomoisen läjän sitä rahaa sinne eläkekassaan? Mihin ne rahat sieltä olisi hävinneet?

oli tutkimus kirjoitti:

että yhä useampi nuori 18 - 25 v. elää sossun tuella eikä häpeä sitä ollenkaan.

Kiva olla tällainen vähän varttuneempi ihminen ja
todeta että saako sitä eläkettä ollenkaan kun pullamussunuoriso vaan bilettää mun fyffeillä.

n. 35 v työelämässä ollut ja veroja maksanut !

Lue lisää

Ja montakohan nuorta aikuista tuohon tutkimukseen osallistui? Itse en ole koko tutkmuksesta kuullutkaan.

En ole käynyt sossunluukulla ja luultavasti en käykään..siksi siis käyn töissä.

Kyllä on varmaan hauskaa taas -veronsa maksaneena- yleistää kuinka huonoa nykyajan nuoriso on. Minkäs sille voi, jos töitä ei löydy. Monet firmat ei myöskään palkkaa kokematonta opiskelijaa..mistäs sitten saat kokemustakaan. Toisiin firmoihin ei taas pääse ellei omista kuuluisaa sukunimeä samalta paikkakunnalta, kielivaikeuksiakin saattaa löytyä. Ja kun se ammatikin pitäisi jo siinä vaiheessa olla käytynä.
Helppo on ihmisen puhua kun on työpaikka alla.
Ja tiedoksi rauhoittamaan sinunkin yöuniasi että monet varmaan maksaisivat sen veronsa ilomielin, JOS vain töihin pääsisi!

kirjoittaja juuri tuolla säälimisellä tarkoittanut sitä että hän on pahoillaan niiden puolesta jotka melkein heitetään tai vanhempien käytöksen takia on pakko muuttaa heti kun mahdollista kotoa pois?

Itsellä sama tilanne... Lähinnä äiti aiheuttaa ongelmia, yritin 3 kertaa murrosiässä itsemurhaa mutsin takia.. Luulin jo että ehtisin 18 täytettyäni etsiä rauhassa kämppää, mutta olin väärässä.. Oli pakko pistää yliopisto-opinnot jäihin että sain kokopäiväduunin ja oman kämpän. Ennen kämpän saamista ehdin jopa käydä junaradan laidalla seisomassa ja melkein hyppäsin junan alle koska en jaksanut enää...

Minä en ollut aikaisemmin tarpeeksi rohkea muuttamaan, syytin itseäni äitini ongelmista. Tsemppiä kaikki jotka tilanteen pakosta ovat joutuneet muuttamaan, pitäkää loppu korkealla! Parempi se on nöyrtyä sossun luukusta rahaa hakemaan kuin hyppäämään junan alle kun ei pääse pois....

se ironinen näkökulma, että PERIAATTEESSA vanhemmat ovat elatusvelvollisia, mutta todellisuudessa vanhemmat eivät maksa lapsiensa ylläpitoa enää sen jälkeen kun 18 on tullut täyteen. Minulle ilmoitettiin 18 täytettyäni että se ois sitten vuokran ja ruokakulujen etc. maksun paikka. Vaikka amk-opinnot veivät kauheasti aikaa ja rahaa ja keikkatöillä juuri ja juuri sain katettua opiskelukulut!! Vielä olisi pitänyt alkaa antaa rahaa vanhemmille.... Useilla kavereillani on se tilanne, että vanhemmat lakkaavat maksamasta kuluja, mutta kotona saa asua ilmaiseksi kunhan osallistuu kotihommiin, elää talon säännöillä yms. Kaikki menot maksetaan itse.

Minulle tuli halvemmaksi muuttaa opiskelijakämppään....

on vain kirjoitti:

se ironinen näkökulma, että PERIAATTEESSA vanhemmat ovat elatusvelvollisia, mutta todellisuudessa vanhemmat eivät maksa lapsiensa ylläpitoa enää sen jälkeen kun 18 on tullut täyteen. Minulle ilmoitettiin 18 täytettyäni että se ois sitten vuokran ja ruokakulujen etc. maksun paikka. Vaikka amk-opinnot veivät kauheasti aikaa ja rahaa ja keikkatöillä juuri ja juuri sain katettua opiskelukulut!! Vielä olisi pitänyt alkaa antaa rahaa vanhemmille.... Useilla kavereillani on se tilanne, että vanhemmat lakkaavat maksamasta kuluja, mutta kotona saa asua ilmaiseksi kunhan osallistuu kotihommiin, elää talon säännöillä yms. Kaikki menot maksetaan itse.

Minulle tuli halvemmaksi muuttaa opiskelijakämppään....

Lue lisää

Jokaisella perheellä on tietysti omat käytäntönsä. Ja kyllähän lapsensa opiskelua pitäisi sen verran kannustaa että antaakin asua kotona ilmaiseksi ja onhan se ihan päivänselvää että niihin kotitöihinkin on osallistuttava jollain tasolla. Eihän se äiti tuu sitä opiskelu kämppääkään siivoamaan ja sinne passaamaan. Eli ihan kohtuullista. Vai mitä? Ja kotona kuuluukin olla kotisäännöt.

Minä lupasin pojilleni että luonnollisestikkin saavat asua kotona opiskelu ja armeija ajan. Minä myöskin ostin koulukirjat ym. koulutarvikkeet jne.
Mutta heillä oli molemmilla vakituiset tyttöystävät ja tuli aika että halusivat muuttaa avoliittoon. He olivat itse ottaneet selvää kaikista kuluista ja siitä kuinka taloudellisesti pärjäävät jne. Ja niin pojat lähtivät täysi-ikäisinä viettämään omaa elämäänsä.
Kaikki on sujunut hienosti. Opiskelut ja armeija takana ja työ elämässä. Ei oo tarvinnu sossun luukulla käydä ja oman asunnon ostaminenkin on jo suunitelmissa. Meillä on erittäin hyvät välit. Pojat käy aina välillä kotona moikkaamassa ja muistavat hyvällä kotona asumis aikaansa.

on vain kirjoitti:

se ironinen näkökulma, että PERIAATTEESSA vanhemmat ovat elatusvelvollisia, mutta todellisuudessa vanhemmat eivät maksa lapsiensa ylläpitoa enää sen jälkeen kun 18 on tullut täyteen. Minulle ilmoitettiin 18 täytettyäni että se ois sitten vuokran ja ruokakulujen etc. maksun paikka. Vaikka amk-opinnot veivät kauheasti aikaa ja rahaa ja keikkatöillä juuri ja juuri sain katettua opiskelukulut!! Vielä olisi pitänyt alkaa antaa rahaa vanhemmille.... Useilla kavereillani on se tilanne, että vanhemmat lakkaavat maksamasta kuluja, mutta kotona saa asua ilmaiseksi kunhan osallistuu kotihommiin, elää talon säännöillä yms. Kaikki menot maksetaan itse.

Minulle tuli halvemmaksi muuttaa opiskelijakämppään....

Lue lisää

Itse olen sitä mieltä että ennen 25 ei ole vanhemmilla syytä huoleen,yleensä tuossa iässä jos lapset vielä kotona asuvat he ymmärtävät itsekin osallistua tehtäviin/kuluihin kotona.
Mutta tuosta vuokran keruusta täysi-ikäisyyden jälkeen olen itsekin kauhistunut. Itse olin samassa työpaikassa akan kanssa joka alkoi kerää vuokraa ja ruokarahaa pojaltaan kun tämä täytti 18. Poika vielä lukiossa ja joutui siihen päälle vielä tekemään siivoukset ja laittamaan ruuat. Itselle tuo ajatus kuulosti kyllä kovin vieraalta, minulle kun on aina opetettu että koti on koti, eikä mikään helvetin vuokraisäntä.

ninni kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että ennen 25 ei ole vanhemmilla syytä huoleen,yleensä tuossa iässä jos lapset vielä kotona asuvat he ymmärtävät itsekin osallistua tehtäviin/kuluihin kotona.
Mutta tuosta vuokran keruusta täysi-ikäisyyden jälkeen olen itsekin kauhistunut. Itse olin samassa työpaikassa akan kanssa joka alkoi kerää vuokraa ja ruokarahaa pojaltaan kun tämä täytti 18. Poika vielä lukiossa ja joutui siihen päälle vielä tekemään siivoukset ja laittamaan ruuat. Itselle tuo ajatus kuulosti kyllä kovin vieraalta, minulle kun on aina opetettu että koti on koti, eikä mikään helvetin vuokraisäntä.

Lue lisää

Mielestäni on itsestään selvää, ettei koululaiselta oteta vuokraa, vaikka hän olisikin yli 18. Sen sijaan työtä tekevältä nuorelta asiallinen alivuokralaismaksu ja ruokarahaa.

Itse kyllä huolestuisin, jos yli kaksikymppinen opiskeleva tai työssä käyvä nuori ei haluaisi itsenäistyä. Kokisin, etten ole kasvattajana onnistunut.

Saa nähdä miten käy, minun vanhinkin on vasta 15, joten asia ei ole vielä ajankohtainen.

ninni kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että ennen 25 ei ole vanhemmilla syytä huoleen,yleensä tuossa iässä jos lapset vielä kotona asuvat he ymmärtävät itsekin osallistua tehtäviin/kuluihin kotona.
Mutta tuosta vuokran keruusta täysi-ikäisyyden jälkeen olen itsekin kauhistunut. Itse olin samassa työpaikassa akan kanssa joka alkoi kerää vuokraa ja ruokarahaa pojaltaan kun tämä täytti 18. Poika vielä lukiossa ja joutui siihen päälle vielä tekemään siivoukset ja laittamaan ruuat. Itselle tuo ajatus kuulosti kyllä kovin vieraalta, minulle kun on aina opetettu että koti on koti, eikä mikään helvetin vuokraisäntä.

Lue lisää

Minusta on aivan oikein että peritään lapsilta vuokraa. Itse olen tehnyt töitä koulun ohella 15 vuotiaasta asti . Äidillä ei ollut rahaa ja sanoi aina että jos halusi jotain ylimääräistä ( Vaatteet, pelit ym..) niin pitää tehdä töitä sen eteen. Olen aina osallistunut kodin kunnossa pitoon pienestä asti. (Jos ei oltu imuroitu tai tiskattu ei saatu viikko rahaa ). Olen maksanut vuokrasta 200 euroo\kk 17 vuotiaasta lähtien , paitsi armeija aikana. Minulla ei ole mitään valittamista , mielestäni tällainen opetus että mitään ei saa ilmaiseksi opettaa sen että rahan eteen pitää tehdä töitä , sekä se opettaa myös rahan käyttöä. Jos tuhlasit ansaitsemasi rahat karkkiin sun muuhun turhuuteen oli turha mennä ruinaamaan äidiltä lisää rahaa. Muutan nyt ensi kuussa omaan asuntoon ja olen 20v. Ja elämä hymyilee.

ninni kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että ennen 25 ei ole vanhemmilla syytä huoleen,yleensä tuossa iässä jos lapset vielä kotona asuvat he ymmärtävät itsekin osallistua tehtäviin/kuluihin kotona.
Mutta tuosta vuokran keruusta täysi-ikäisyyden jälkeen olen itsekin kauhistunut. Itse olin samassa työpaikassa akan kanssa joka alkoi kerää vuokraa ja ruokarahaa pojaltaan kun tämä täytti 18. Poika vielä lukiossa ja joutui siihen päälle vielä tekemään siivoukset ja laittamaan ruuat. Itselle tuo ajatus kuulosti kyllä kovin vieraalta, minulle kun on aina opetettu että koti on koti, eikä mikään helvetin vuokraisäntä.

Lue lisää

Koti on tietysti koti mutta kyllä sieltä pitäisi älytä lähteä heti kun koulunkäynti on loppu ja työpaikka saatu/hankittu/annettu jne. Itse olen lähtenyt 15 vuotiaana kun koulu päättyi, muita koulutusmahdollisuuksia ei siihen aikaan ollut, lähin oli satojen kilometrien päässä. Hyvinhän tuota oppi elämään ns. hellahuoneessa, välillä teki rahasta tiukkaa mutta aina selvittiin. Omat lapseni ( 3) ovat lähteneet 17- 19 ikäisinä omasta halustaan, jos eivät olisi lähteneet olisin kyllä hienovaraisesti vihjaillut. Jos 25 vuotias asuu kotona kyllä vanhemmilla on syytä katsoa peiliin!

Mummeli kirjoitti:

Koti on tietysti koti mutta kyllä sieltä pitäisi älytä lähteä heti kun koulunkäynti on loppu ja työpaikka saatu/hankittu/annettu jne. Itse olen lähtenyt 15 vuotiaana kun koulu päättyi, muita koulutusmahdollisuuksia ei siihen aikaan ollut, lähin oli satojen kilometrien päässä. Hyvinhän tuota oppi elämään ns. hellahuoneessa, välillä teki rahasta tiukkaa mutta aina selvittiin. Omat lapseni ( 3) ovat lähteneet 17- 19 ikäisinä omasta halustaan, jos eivät olisi lähteneet olisin kyllä hienovaraisesti vihjaillut. Jos 25 vuotias asuu kotona kyllä vanhemmilla on syytä katsoa peiliin!

Lue lisää

Tuossa on nyt kyllä aikamoinen ristiriita tuossa sinun kirjoituksessasi.

"Koti on tietysti koti mutta kyllä sieltä pitäisi älytä lähteä heti kun koulunkäynti on loppu ja työpaikka saatu/hankittu/annettu jne."

Tämä toimii ainoastaan ammattikoulun suorittavilla. Lukion jälkeen kun ei kovin kummoista työpaikkaa ole luvassa.

"Jos 25 vuotias asuu kotona kyllä vanhemmilla on syytä katsoa peiliin!"

Niin, jos käykin lukion, ja sitten menee yliopistoon, niin on aika mahdoton yhtälö muuttaa pois kotoa ennen kuin on täyttänyt 25, jos vielä pitäisi olla opinnotkin suoritettuna. Lukio päättyy 18-19 -vuotiaana, ja jos pääset ensimmäisellä yrittämisellä sisään yliopistoon, ja opiskelet sen maksimin 7 vuotta, olet juuri 25 vuotias. Vielä puuttuu työpaikka, jota ei välttämättä suoraan valmistumisen jälkeen saa. Tai jos olet lääkäriopiskelija, valmistut vasta vajaa kolmikymppisenä, ei hänelläkään silloin ole vielä koulutusta ja työpaikkaa 25-vuotiaana.

Luulisi jo mummeli-ikäisenä tajuavan että elämä ei aina mene kaavan mukaan.

Itse olen 23 v., asuin lukioaikana pari vuotta yksin, niin että vanhemmat vielä maksoivat vuokrani, mutteivät mitään muuta. En saanut muuta tukea kuin opintotuen 50 euroa kuussa, joten kyllä siinä huomasi rahan arvon. Sen jälkeen jouduin muuttamaan olosuhteiden pakosta takaisin kotiin (toinen vanhemmistani kuoli, enkä voinut pelkällä lukiopohjalla mennä kokopäivätöihin, kun opiskeluhaluja kuitenkin vielä oli.). Asuin kotona pari vuotta, kunnes minulla ja poikaystävälläni oli sellainen elämäntilanne, että pystyimme muuttamaan yhteen. Nyt opiskelemme molemmat, teemme töitä aina loma-aikoina, kouluaikana ei enää jaksa, koulupäivät ovat enimmäkseen niin pitkiä. Rahan arvon on tosiaan oppinut tuntemaan, koska se täytyy laskemalla saada riittämään koko vuodeksi, mitä kesällä tienaa. Kauheasti ei ole varaa juhlia tai ostella mitään ylimääräistä, mutta olen tyytyväinen elämääni, koska ne vähätkin juhlimiset ja uudet tavarat, mitä saa ostettua, tuntuvat sitäkin arvokkaammilta.

Minulla on kavereita, jotka ovat joutuneet muuttamaan pois kotoa vanhempien ajamana, mutta heillä ei mene hyvin. Lukiokoulutuksella ei olla saatu kunnon työpaikkaa, joten opiskelun aikana on pitänyt ottaa opintolainaa ihan pelkkän elämiseen. Jatkokoulutuspaikka onkin ollut maksullinen, johon ei saa Kelalta opintotukea. Opintolainaa siis koulun maksamiseen (3500 euroa) ja lainaa elämiseen (vuokranmaksuun, syömiseen, koulutarvikkeisiin, koulumatkoihin). Hieno tulevaisuus heillä edessä, kun nyt koulun päätyttyä ei olekaan löytynyt koulutusta vastaavaa työtä. Lainaa 10 000 euroa, eikä mitään tukea mistään. Tämäkin lainamäärä olisi ollut pienempi, jos vanhemmat olisivat tukeneet lastaan, ja esim. antaneet asua niin kauan kotona, kuin koulutus olisi vaatinut.

En jaksanut kaikkia ketjun viestejä lukaista, muttatuonpa tähän mukaan oman kuvioni esimerkiksi.

Muutin itse kotoa 19-vuotiaana lainalla ostamaani omistusasuntoon. Halusin omilleni, halusin kantaa itse vastuun itsestäni ja elämästäni. Tätä päätöstä en ole katunut sekuntiakaan.

Opiskelen täyspäiväisesti ja käyn siinä sivussa töissä. Pankin ja kelan tädit puistelivat päätään, että et sinä tyttö hyvä pärjää, mutta minä olen näyttänyt, että kyllä se vaan onnistuu. Olen suorittanut opintoja yli vaadittavan määrän ja kämpän maksuasiat kunnossa.

En tällä mitenkään rehvastele, vaan haluan sanoa, että näinkin on mahdollista. Hullunrohkea päätös kyllä, mutta joskus näitäkin päätöksiä on tehtävä.
Niin, että mitä sellaisesta ihmisestä tulee, joka 25-vuotiaana muuttaa vanhempiensa luota pois kykenemättä kantamaan vastuuta arkielämästä ja itsestään... kysynpä vaan...

Kotona kaikki oli hyvin mutta muutin 16 vuotiaana poikakaverin kanssa yhteen. Mies oli 24v. Tukia emme mistään hakeneet/saaneet. Kävimme molemmat töissä. Myöhemmin opiskelin ammatin. Saimme lapsia. Kaikki siis meni ok ihan omin avuin. Tuosta muuttopäivästä on nyt aikaa 17 vuotta. Yksilöllistä.

Nämä tarinat vaan käyvät harvinaisemmiksi ja muuttuvat vähitellen legendaksi. 50 vuotta sitten tuo oli normaalia elämää.

Kotona makaajat on saatava pois vanhempiensa riesasta, mutta ei 15-vuotiaina. Olen vanha kansanterveyslääkäri ja olen varma siitä, että 15-vuotias on lapsi. Vaikka sitten kuinka koettaa tehdä itsensä aikuiseksi ja kokeneeksi ja fiksyksi kaikenmaailman amerikaneleillä, jotka tunnettiin jo 50-luvulla.

15-kesäiset aikuisen näyttelijät on ensin saatava maahan ja tarttumaan johonkin todelliseen.

Ei muuten, mutta muuten heillä ei ole tulevaisuutta.

Eipä tuohon juurikaan ole lisäämistä.
Nuorelle kannattaa tosiaankin jo kotona asuessa opettaa ja myöskin vaatia kotitöihin osallistumista.
Eli sitä mukaa kun ikää karttuu, niin tietyt kotityöt lapsen/nuoren vastuulle. Kotona on osllistuttava myös niihin epämukaviinkin töihin, kuten esim. WC-pöntön pesu jne. pyykinpesu ym.
Itse perustelin pojilleni sen niin että yhdessä täällä asutaan ja yhdessä sitä sotkuakin saadaan eli yhdessä sitä kotiakin siivotaan. Ja ette ole sitten ihan uusavuttomia tumpeloita kun kotoa muutatte.
Vaikka se ei heistä murkku-ikäisenä kivaa puuhaa ollutkaan. Mutta jälkikäteen olen kiitosta saanut.

Meillä tehtiin sellainen sopimus, kun poikamme oli suorittanut opiskelut ja käynyt armeijan, että kun hän aloittaa työt, hän voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Joko maksaa kotiin sovitun summan tai alkaa asuntosäästäjäksi. No, hölmöähän se olisi ollut valita kotiin maksaminen, koska omistusasunnosta ei kukaan voi ajaa pois.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että muutama satanen puuttuu omasta säästöosuudesta ja kohta on aika alkaa etsiä omaa asuntoa. Minusta se on hienoa!

Olemme kuitenkin kotona tähdentäneet, että vaikka hän kohta muuttaakin, niin tämä on hänen kotinsa aina ja tänne voi tulla milloin siltä tuntuu. Avainta ei myöskään oteta pois. Olen ylpeä pojastani. Ainoa toiveeni on ollut, että hänestä kasvaisi yhteiskunnan sääntöihin sopeutuva ihminen, koska niin on helpompi elää. Ja jos joskus tuntisi itsensä vielä onnelliseksi, se olisi ekstraa.

pelleriina kirjoitti:

Meillä tehtiin sellainen sopimus, kun poikamme oli suorittanut opiskelut ja käynyt armeijan, että kun hän aloittaa työt, hän voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Joko maksaa kotiin sovitun summan tai alkaa asuntosäästäjäksi. No, hölmöähän se olisi ollut valita kotiin maksaminen, koska omistusasunnosta ei kukaan voi ajaa pois.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että muutama satanen puuttuu omasta säästöosuudesta ja kohta on aika alkaa etsiä omaa asuntoa. Minusta se on hienoa!

Olemme kuitenkin kotona tähdentäneet, että vaikka hän kohta muuttaakin, niin tämä on hänen kotinsa aina ja tänne voi tulla milloin siltä tuntuu. Avainta ei myöskään oteta pois. Olen ylpeä pojastani. Ainoa toiveeni on ollut, että hänestä kasvaisi yhteiskunnan sääntöihin sopeutuva ihminen, koska niin on helpompi elää. Ja jos joskus tuntisi itsensä vielä onnelliseksi, se olisi ekstraa.

Lue lisää

Kyllä mäkin joskus haluan päästä rakentamaan omaa elämää ja musta se olisi upeaa.se En tiedä en ehkä lähtis ihan heti asuntosäästäjäksi vaan miettisin kunnolla että onko se aivan heti kannattavaa

pelleriina kirjoitti:

Meillä tehtiin sellainen sopimus, kun poikamme oli suorittanut opiskelut ja käynyt armeijan, että kun hän aloittaa työt, hän voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Joko maksaa kotiin sovitun summan tai alkaa asuntosäästäjäksi. No, hölmöähän se olisi ollut valita kotiin maksaminen, koska omistusasunnosta ei kukaan voi ajaa pois.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että muutama satanen puuttuu omasta säästöosuudesta ja kohta on aika alkaa etsiä omaa asuntoa. Minusta se on hienoa!

Olemme kuitenkin kotona tähdentäneet, että vaikka hän kohta muuttaakin, niin tämä on hänen kotinsa aina ja tänne voi tulla milloin siltä tuntuu. Avainta ei myöskään oteta pois. Olen ylpeä pojastani. Ainoa toiveeni on ollut, että hänestä kasvaisi yhteiskunnan sääntöihin sopeutuva ihminen, koska niin on helpompi elää. Ja jos joskus tuntisi itsensä vielä onnelliseksi, se olisi ekstraa.

Lue lisää

tein oman pojan kanssa samallaisen sopimuksen joko vuokraa tai asuntosäästäjäksi kun pääsi armeijasta.
kolmantena vaihtoehtona oli opiskelu.
Tällä hetkellä käy töissä ja etsii tyttöystävän kanssa asuntoa. Mielummin maksaa omaa kuin korkeita vuokria.

Kummallista kun se kotona asuminen on niin virhe monen mielestä. Minä kannustan lapsiani opiskelemaan kunnon ammatin ja autan 20-25 v ihan mielelläni. On liikaa vaatia yliopisto-opiskelua, oman kämpän hankintaa ja iltatöitä yms. Voihan se joillekin onnistua mutta usealle ei, eikös se opiskelijoiden masentuineisuus ole hyvin yleistä... En usko että perheen tuki on ketään kaatanut - päinvastoin tämä trendi "laatuaikaa vanhemmille" alkaa korjata jo satoa. Ihailen jenkkilän tyyliä jossa ymmärretään perheen merkitys ihan erilailla - se on voimavara josta voi ammentaa ja jokaista on autettava yksilönä! Suomessa ajatellaan että kun saa turpiinsa jo kotona niin kestää sitten paremmin maailmalla - niin se ei vaan ole!!

OIKEIN! Sitä varten me sitä sosiaaliturvaa maksetaan että ne jotka tarvitsevat sitä hätäänsä saavat. Turha ihmisten osoitella siis, olen samaa mieltä kuin sinäkin; se joka sossuapua saa se myös sitä tarvitsee. Ei sen sosiaalitoimiston oven aukaisu niin helppoa ole ja jos on, elämänhallinta on karannut käsistä -> auttaa pitää. Täällä pillitetään usein parin kaupunkioravan takia, tai sorsan... mutta naapurin lapset saavat surutta kuolla nälkään tai tulla huostaanotetuiksi. Kukaan ei välitä, päinvastoin suomalaisen mentaliteetin mukaan: "lyö lyötyä, tallaa jo maassa makaavaa, kadehdi toisen omaa ja jokainen määrää itse kohtalonsa" - kunnes se päivä kun kaikki ei niin itsestäänselvästi sujukaan, osuu omalle kohdalle.
Sosiaalitoimi on meidän kaikkien yhdessä ylläpitämä organisaatio. Me olemme valinneet avuntarvitsijoiden kriteerit/tarpeet ja niiden sääntöjen puitteissa on toimittava. On siellä viheensä, mm. ei se hyvältä meidän kantaväestön korviin kuullosta että joku ulkomaalainen saa kaverinsa kautta toimeentulotuen esim. Israeliin, jossa "avuntarvitsija" omistaa yrityksen ja talon. Tai että kovin moni on töissä pimeästi ja saa toimeentulotuen täysimääräisenä, pitää salaa vuokralaisia kiskoen toisaalta asumistuen täysimääräisenä... näitä juttuja liikkuu eikä niiden todenperäisyyttä voi saada selville voimassaolevalla systeemillä. Kai niihin syyllistyy kantaväestökin. Mutta suurin osa lienee kuitenkin poispääsemättömässä tilanteessa; ei ihmisarvoisen elämän kuulu olla ikuisesti kirpparien, leipäjonojen, sossujen ja muun sosiaaliavun varassa. Terve ihminen räpiköi aina sieltä pois mutta ajan kuluessa voimat ehtyvät. Voi tulla väsyminen, epätoivo ja toimintakyvyttömyys ikuisten selittelyiden, hylkäämisten ja ihmisarvoa alentavien kyselyiden meressä. Voi tulla sairauksia. Pakollinen työttömyys. Ikärasismi. Mitä tahansa.

veronmaksajan painajainen kirjoitti:

OIKEIN! Sitä varten me sitä sosiaaliturvaa maksetaan että ne jotka tarvitsevat sitä hätäänsä saavat. Turha ihmisten osoitella siis, olen samaa mieltä kuin sinäkin; se joka sossuapua saa se myös sitä tarvitsee. Ei sen sosiaalitoimiston oven aukaisu niin helppoa ole ja jos on, elämänhallinta on karannut käsistä -> auttaa pitää. Täällä pillitetään usein parin kaupunkioravan takia, tai sorsan... mutta naapurin lapset saavat surutta kuolla nälkään tai tulla huostaanotetuiksi. Kukaan ei välitä, päinvastoin suomalaisen mentaliteetin mukaan: "lyö lyötyä, tallaa jo maassa makaavaa, kadehdi toisen omaa ja jokainen määrää itse kohtalonsa" - kunnes se päivä kun kaikki ei niin itsestäänselvästi sujukaan, osuu omalle kohdalle.
Sosiaalitoimi on meidän kaikkien yhdessä ylläpitämä organisaatio. Me olemme valinneet avuntarvitsijoiden kriteerit/tarpeet ja niiden sääntöjen puitteissa on toimittava. On siellä viheensä, mm. ei se hyvältä meidän kantaväestön korviin kuullosta että joku ulkomaalainen saa kaverinsa kautta toimeentulotuen esim. Israeliin, jossa "avuntarvitsija" omistaa yrityksen ja talon. Tai että kovin moni on töissä pimeästi ja saa toimeentulotuen täysimääräisenä, pitää salaa vuokralaisia kiskoen toisaalta asumistuen täysimääräisenä... näitä juttuja liikkuu eikä niiden todenperäisyyttä voi saada selville voimassaolevalla systeemillä. Kai niihin syyllistyy kantaväestökin. Mutta suurin osa lienee kuitenkin poispääsemättömässä tilanteessa; ei ihmisarvoisen elämän kuulu olla ikuisesti kirpparien, leipäjonojen, sossujen ja muun sosiaaliavun varassa. Terve ihminen räpiköi aina sieltä pois mutta ajan kuluessa voimat ehtyvät. Voi tulla väsyminen, epätoivo ja toimintakyvyttömyys ikuisten selittelyiden, hylkäämisten ja ihmisarvoa alentavien kyselyiden meressä. Voi tulla sairauksia. Pakollinen työttömyys. Ikärasismi. Mitä tahansa.

Lue lisää

Ei kenelläkään olisi asialliseen avustamiseen takuulla mitään sanottavaa. Mutta kun te uskotte jokaisen keksityn tarinan. Ymmärrän kyllä itsekin väkeä "palvelleena", että helpoimmalla pääsee, kun uskoo kaikki esitetyt pyynnöt asiallisiksi, vaikka selkäsairaiden sairauslomepyynnöt, mutta jos kaikkeen laittaa ok-merkin, niin lopulta tekee kyllä hallaa koko systeemille. Pitäisi löytää Karin aiheeseen liittyvät piirrokset. Taisi saada niitten takia kenkää. Mutta totta oli.

Muutin viime keväänä ensimmäiseen asuntooni, kaupungin pikkuinen vuokra-yksiö. Opiskelin tuolloin toisella paikkakunnalla, asuin sijaisvanhempieni luona toisessa kaupungissa kunnes valmistuin.

Koska en ollut asunut biologisten vanhempieni kanssa 7 vuoteen, olin oikeutettu sosiaalihuollon tarjoamaan jälkihuoltoon, eli he masoivat osan vuokrastani ja sain rahallista tukea.

Hain töitä koko kesän eikä tärpännyt, joko työpaikat olivat bussiyhteyksien tavoittamattomissa tai niihin tarvittiin 1-5v:n työkokemus, jollaista ei 19v. vastavalmistuneella nuorella ei ole! Kesätyökokemusta oli, ja ammatti, mutta se työkokemus uupui, ei-oo:ta tarjottiin kaikkialla.

Kävin työkkärin kurssilla, jonka avulla löysin työpaikan, ei tosin alalta, johon olin opiskellut, eikä ollut tarvittavaa kokemustaan oikeastaan, mutta sain sen työn. Ilmoitin samantien sossulleni ja Kelaan ja työkkäriin, että tästä päivästä alkaen en halua tukia. Yrittivät tarjota jotain työtukea mutta palkkani oli liian suuri sen hakemiseen :D

Olen iloinen, että sain töitä, ja olen iloinen siitä, että ennen työllistymistäni sain tukea sossulta ja Kelalta. Tuet ovat hyvä juttu, mutta niiden varaan ei kannata jäädä. Väliaikaisratkaisuna se on ok.

Kyllä olen kuullut monen sanovan, että "Mitä, sossuta tukea? Ehei likka, mene töihin."

Niin ja tuosta ikäjutusta, se on yksilöllistä, tiedän erään ihmisen, joka aikoo asua kotonaan 27v. asti, sitten rakentaa oman talonsa. Hän tekee kotitöitä ja töitä ja opiskelee. Asunnon ja ruoan, puhtaanapidon ja puhelinlaskun hoitavat vanhemmat.

Tunnen myös monia, jotka ovat muuttaneet kotoaan 14-16v. ja pärjänneet elämässään loistavasti, ilman tukia tai tukien kanssa.

Voi sosiaalihoitaja kirjoitti:

Ei kenelläkään olisi asialliseen avustamiseen takuulla mitään sanottavaa. Mutta kun te uskotte jokaisen keksityn tarinan. Ymmärrän kyllä itsekin väkeä "palvelleena", että helpoimmalla pääsee, kun uskoo kaikki esitetyt pyynnöt asiallisiksi, vaikka selkäsairaiden sairauslomepyynnöt, mutta jos kaikkeen laittaa ok-merkin, niin lopulta tekee kyllä hallaa koko systeemille. Pitäisi löytää Karin aiheeseen liittyvät piirrokset. Taisi saada niitten takia kenkää. Mutta totta oli.

Lue lisää

elämäni ainoan kerran olen käynyt sossussa kun oli todella hätätilanne en saanut apua. avioerokriisin jälkeen paloin loppuun jäin työttömäksi yksinhuoltajaksi 3 -lapsen kanssa. sain siinä työkutsun ja menin sanomaan työnantajalle että en ihan vielä jaksa voinko aloittaa 2-viikon päästä. karenssi tuli kun eivät kerenneet odottaan. hain lääkäriltä todistuksen ja vein työkkäriin ei auttanut sekään. Minut kaiken lisäksi leimattiin työtävieroksuvksi. 3-kk:n karenssi aiheutti sen että meni yli vuosi kun sain vuokrarästit maksettua ja sain talouteni tasapainoon. päivä kerrallaan mentiin eteenpäin ja kun oikein pohjalle joutuu ei voi luottaa kun itseensä sieltä on vain yksi tie ja se on ylöspäin. En tänpäivänäkään tiedä ketä varten sossu on ja ketkä sieltä apua saavat. Onneksi tänä päivänä asiat on hyvin, vakituinen työpaikka elämässä kaikki kohtalaisen hyvin ja varsinkin siitä olen iloinen että lapsista on kasvanut reippaita ja vastuuntuntoisia nuoria.

kirsimaria kirjoitti:

elämäni ainoan kerran olen käynyt sossussa kun oli todella hätätilanne en saanut apua. avioerokriisin jälkeen paloin loppuun jäin työttömäksi yksinhuoltajaksi 3 -lapsen kanssa. sain siinä työkutsun ja menin sanomaan työnantajalle että en ihan vielä jaksa voinko aloittaa 2-viikon päästä. karenssi tuli kun eivät kerenneet odottaan. hain lääkäriltä todistuksen ja vein työkkäriin ei auttanut sekään. Minut kaiken lisäksi leimattiin työtävieroksuvksi. 3-kk:n karenssi aiheutti sen että meni yli vuosi kun sain vuokrarästit maksettua ja sain talouteni tasapainoon. päivä kerrallaan mentiin eteenpäin ja kun oikein pohjalle joutuu ei voi luottaa kun itseensä sieltä on vain yksi tie ja se on ylöspäin. En tänpäivänäkään tiedä ketä varten sossu on ja ketkä sieltä apua saavat. Onneksi tänä päivänä asiat on hyvin, vakituinen työpaikka elämässä kaikki kohtalaisen hyvin ja varsinkin siitä olen iloinen että lapsista on kasvanut reippaita ja vastuuntuntoisia nuoria.

Lue lisää

On minullakin tuttava piirissä ihminen joka joutui huijatuksi ja olisi todella tarvinnut ruokaan rahaa ohje oli virastossa että yritä velka saneeraukseen muuten ei mitään tipu. Tuttavani halusi kuitenkin itse maksaa velkansa ja painoi kellon ympäri erilaisia töitä, ja onneksi sai kirkolta joskus ruokakuponkeja ,jotta pääsi pahimman yli. Reiluvuosi sitten sai velat maksettua ja elämä hymyilee taas. Niin kyllä sitä silloin mietti jos joku todella on
hädässa niin harvoin sitä apua saa sossusta. Pitäisi olla pullo povarissa ja kanta asiakas.

veronmaksajan painajainen kirjoitti:

OIKEIN! Sitä varten me sitä sosiaaliturvaa maksetaan että ne jotka tarvitsevat sitä hätäänsä saavat. Turha ihmisten osoitella siis, olen samaa mieltä kuin sinäkin; se joka sossuapua saa se myös sitä tarvitsee. Ei sen sosiaalitoimiston oven aukaisu niin helppoa ole ja jos on, elämänhallinta on karannut käsistä -> auttaa pitää. Täällä pillitetään usein parin kaupunkioravan takia, tai sorsan... mutta naapurin lapset saavat surutta kuolla nälkään tai tulla huostaanotetuiksi. Kukaan ei välitä, päinvastoin suomalaisen mentaliteetin mukaan: "lyö lyötyä, tallaa jo maassa makaavaa, kadehdi toisen omaa ja jokainen määrää itse kohtalonsa" - kunnes se päivä kun kaikki ei niin itsestäänselvästi sujukaan, osuu omalle kohdalle.
Sosiaalitoimi on meidän kaikkien yhdessä ylläpitämä organisaatio. Me olemme valinneet avuntarvitsijoiden kriteerit/tarpeet ja niiden sääntöjen puitteissa on toimittava. On siellä viheensä, mm. ei se hyvältä meidän kantaväestön korviin kuullosta että joku ulkomaalainen saa kaverinsa kautta toimeentulotuen esim. Israeliin, jossa "avuntarvitsija" omistaa yrityksen ja talon. Tai että kovin moni on töissä pimeästi ja saa toimeentulotuen täysimääräisenä, pitää salaa vuokralaisia kiskoen toisaalta asumistuen täysimääräisenä... näitä juttuja liikkuu eikä niiden todenperäisyyttä voi saada selville voimassaolevalla systeemillä. Kai niihin syyllistyy kantaväestökin. Mutta suurin osa lienee kuitenkin poispääsemättömässä tilanteessa; ei ihmisarvoisen elämän kuulu olla ikuisesti kirpparien, leipäjonojen, sossujen ja muun sosiaaliavun varassa. Terve ihminen räpiköi aina sieltä pois mutta ajan kuluessa voimat ehtyvät. Voi tulla väsyminen, epätoivo ja toimintakyvyttömyys ikuisten selittelyiden, hylkäämisten ja ihmisarvoa alentavien kyselyiden meressä. Voi tulla sairauksia. Pakollinen työttömyys. Ikärasismi. Mitä tahansa.

Lue lisää

Enpä olekaan sosiaalitantta, mutta ajattelen noin, siitäkin huolimatta että SOSSUA /ja Kelaa väärinkäytetään...
Jos tämä suomalaisten kateus toisen hyvinvoinnista ei kohta hellitä, tulee eteen varmaankin kansalaissota: punaiset vastaan valkoiset tms. Peräänkuulutan ihmishengen arvoa, mikä se kullekin on?
Näitä nyyhkytarinoita on (omalla kontollakin) siitä kuinka sossut eivät anna sitä eikä tätä... ovat ilkeitä ja inhoja.
Ulkomaalaiset nauravat suomen sossuille; kuinka helppoa heitä onkaan vedättää, mutta kun jäävät kiinni väärinkäytöstä niin karjuvat että "persiistä tämä systeemi, missään muualla ei jätetä ihmistä näin tyhjän päälle, menen kohta kotimaahani"
KELAn ja sosiaaliviraston pitäisi ensinnäkin rajata tulorajat jotka ovat kaikille samat, ei erikoistapauksia tulojen suhteen, ei ulkomaalaisten avustamista herkemmin, ei eriarvoisuutta. Tilannekohtaisesti taas niiden tulisi tarkastella menopuoli ja tehdä sen perusteella päätöksiään. Molempiin paikkoihin tulisi hakea ihmisten käsittelyyn tottuneita työntekijöitä joilla ei ole oikeus kohdella ketään toistaan huonommin, mehän heidän palkkansa maksamme ja ylläpidämme virastoja yhteisin varoin.
Mitä jos kantaväestö asioisi suomeksi tai ruotsiksi omissa virastoisaan ja muualta tulleet tulkkien välityksellä omissaan? Mitä jos saisimme ulkomaalaisille kehitysapurahaa tms? Meiltä kun edellytetään suurempaa vastaanottavaisuutta heidän suhteensa. Mielestäni nuoria tulisi auttaa enemmän:jos on todistettu että nuori on esim. kouluttautunut avitettavana aikana, tekee osapäivätyötä,- määräaikastyötä tai ahkeralla työnhaulla pyrkii edes siihen. Tulisi järjestää maksuton työnhaku. Työkkäreissä voisi olla pöytiä joista saisi ilmaisia, etukäteen postimaksettuja kirjekuoria joka pitäisi jättää KELAn postilaatikkoon sen seuraamiseksi ettei kirjeenvaihto alkaisi muualle kuin työnhakuun.
Entä olisiko sellainen mahdollista että tuettava nuori väestö saataisiin omiin virastoihinsa jossa olisi tsemppaavaa henkilökuntaa? Ehkä tämän systeemin seuraaminen olisi näin helpompaa? Muutenkin olen sitä mieltä että kukin ikäryhmä elää omassa ajassaan ja erilaiset ongelmat kuuluvat aikatavalla ikään ja elämän kulkuun.
Ajatteles; KELA ja SOSSU
1) alle 20:lle,
2) 20 -30 -vuotiaille,
3) 30 - 50 :ille sekä
4) vielä vanhemmalle väestölle.
5) Erityisryhmänä moniongelmaiset.
Nämä voisivat toimia samoissa tiloissa, eri osastoilla mutta tietyt numerosarjat eroittaisivat kulloisenkin ryhmän käsittelyn datan kirjaamista ja yhteenvetojen tekoa varten. Hmmm... Kelat ja sossu ovat usein todella pieniä toimiston planttuja joihin joutuu aikaansa odottamaan viikkokausia.
Ei tämä systeemi olisi mielestäni eriarvoisuutta mitenkään... olisi vain helpompi asioida, seurata ja tietää missä mennään. Yhteinen kukkarohan se on. Ihminen voi myös kieltäytyä hänelle tarjotusta avusta ja tulla toimeen omineen. Kyllä tässä jotain olisi tehtävä ja pian, Tieto usein lisää tuskaa mutta ehkä se helpottaisi kateutta ja oikean avun tarvitsijoiden asemaa.
Minä ainakin tahtoisin elättää tuntuvammin senteilläni ensin nuoren vähävaraisen yh-naisen/miehen ja lapsen eloa, sitten vasta vähäisemmillä sentin osilla muita ryhmiä. Toiset tahtoisivat varmaankin elättää ja avittaa sairaita, osa eläkeläisiä... miksei mihinkään voi itse vaikuttaa?
Unelma.

rikkaan ja raha-asiansa järkevästi hoitaneen miehen.

Onko järkeä esi.keikkaluontoisessa työssä ottaa kaalista asuntoa ja se olisi suuren osan ajasta tyhjillään? Samantein, jos "kotona" on tilaa, voi osallistua sen asunnon kuluihin ja silti säästää kenties sitä oikeaa ja hänen kanssaan aloitettavaa elämää varten. Mutta mites se olikaan "köyhä mutta rakas" joojoo...sossun luukulle on kiva mennä...

ja menetät ehkä.......... kirjoitti:

rikkaan ja raha-asiansa järkevästi hoitaneen miehen.

Onko järkeä esi.keikkaluontoisessa työssä ottaa kaalista asuntoa ja se olisi suuren osan ajasta tyhjillään? Samantein, jos "kotona" on tilaa, voi osallistua sen asunnon kuluihin ja silti säästää kenties sitä oikeaa ja hänen kanssaan aloitettavaa elämää varten. Mutta mites se olikaan "köyhä mutta rakas" joojoo...sossun luukulle on kiva mennä...

Lue lisää

Itse en edes huolisi tuonkaltaista naista, joka 16-vuotiasta "itsenäisesti" jakanut persettä jokaiselle tutulle, ja nyt parikymppisenä sillä on enemmän lainoja kuin mitä pystyy tienaaman 20 vuodessa.

kyllä hei jos on oikeat ihmiset apuna niin se on hienoa.ja loppuu mussutus ja ininä siitä että se ei pärjää niin se on loistavaa.

sinulle, koska kirjoituksesi luettuani tunsin jonkinlaista "sielunveljeyttä" kanssasi.

Kuule, olen itse kokenut joitakin samankaltaisia asioita elämässäni kuin sinä omassasi. Olen sinua huomattavasti vanhempi, mutta ehkä juuri siksi haluan antaa muutaman hyvän neuvon.

Ensinnäkin, älä missään nimessä anna vanhemmillesi rahaa, vaikka he vaatimalla vaatisivat. Opettele sanomaan ei. Tarvit joka sentin itse omaan elämiseesi. Vanhempasi tulevat kyllä toimeen ilman sinun rahojasi.

Toiseksi, sinun on omaa parastasi ajatellen katsottava eteenpäin omaa tulevaisuutta. Mieti tarkkaan, mitä haluat elämässäsi ja ole sen suhteen rehellinen. Se, että olet käynyt lukion, kertoo, että pystyt hieman vaativampaankin koulutukseen. Jos sinusta siltä tuntuu, niin kannattaa asettaa tavoite hieman korkeammalle. Jos nuorena käy hyvät koulut, pääsee vähän paremmalle oksalle istumaan. Jossakin vaiheessa elämää voi tulla eteen sellainen ajatus, että haluaisi kiittää itseään koulutukseen satsatusta ajasta ja vaivasta.

Kerron tästä esimerkin omasta elämästä. En käynyt nuorempana kouluja ja tein monta vuotta kolmivuorotyötä tehtaassa. Terveys alkoi rapistua ja se asetti minut pakon eteen. Nyt istun täällä ammattikorkeakoulussa kirjoittamassa tätä ja opiskelen ammattia, jonka myötä yötyöt ja epäsäännöllinen elämänrytmi on taaksejäänyttä elämää. Edessäpäin on vielä yli 20 vuotta työelämää paremmalla palkalla ja inhimilliseen aikaan.

Sitten vielä, anna vanhemmillesi anteeksi. He ovat omat töppinsä tehneet. On niin vaikea olla täydellinen ihminen (= mahdotonta). He eivät ole osanneet tehdä paremmin kuin ovat tehneet.

Nauti siitä, että olet nuori ja ymmärrä, että elämä on edessäsi kaikkine majdollisuuksineen. Käytä tilaisuutesi omaksi parhaaksesi. Muista, että koulutus maksaa ja että monet nuoret elävät nälkärajalla huonojen sosiaalietujen takia, mutta täytyy olla sitkeä ja yrittävä ja myös kekseliäs. Kyllä se siitä.

että vaikka opiskelisi samalla paikkakunnalla kuin missä vanhemmat asuu ja asuu vanhempien kämpässä, niin ei tässä omaisuuksia tienaa...

Itse saan kuukaudessa 38 e. Sillä ei maksa edes kouluruokailua kuukaudeksi. Tietty sitten kun täytän 20, tuki nousee johonkin sataseen, mutta tilanne on kotona nyt niin tulehtunut, että on pakko päästä ulos ennen sitä! Työtä etsin minäkin, mutta kun on vain ylioppilas, niin kaikki tarjoo ei-oota...

Plus, vaikka kävisit opintojen ohessa, voit tienata vain 505e/kk tai muuten menetät tuet. Tämä raharaja rajoittaa myös tehokkaasti töiden saamista. Ei saa tienata yli tai menee kaikki tuet ja sit on oikeasti pakko mennä töihin, ja sit ei taas ole aikaa koululle....... Piiri pieni pyörii.

Mutta alle 20-v kotona asuva ei todellakaan elä leveästi. Ilmainen kämppä ja ruoka joo, mutta kaikki muu omasta pussista.. Itse laskin juuri että tulisin taloudellisesti paremmin toimeen jos asuisin opiskelijakämpässä. Ja sinne nyt paperit onkin menossa...

totean vain kirjoitti:

että vaikka opiskelisi samalla paikkakunnalla kuin missä vanhemmat asuu ja asuu vanhempien kämpässä, niin ei tässä omaisuuksia tienaa...

Itse saan kuukaudessa 38 e. Sillä ei maksa edes kouluruokailua kuukaudeksi. Tietty sitten kun täytän 20, tuki nousee johonkin sataseen, mutta tilanne on kotona nyt niin tulehtunut, että on pakko päästä ulos ennen sitä! Työtä etsin minäkin, mutta kun on vain ylioppilas, niin kaikki tarjoo ei-oota...

Plus, vaikka kävisit opintojen ohessa, voit tienata vain 505e/kk tai muuten menetät tuet. Tämä raharaja rajoittaa myös tehokkaasti töiden saamista. Ei saa tienata yli tai menee kaikki tuet ja sit on oikeasti pakko mennä töihin, ja sit ei taas ole aikaa koululle....... Piiri pieni pyörii.

Mutta alle 20-v kotona asuva ei todellakaan elä leveästi. Ilmainen kämppä ja ruoka joo, mutta kaikki muu omasta pussista.. Itse laskin juuri että tulisin taloudellisesti paremmin toimeen jos asuisin opiskelijakämpässä. Ja sinne nyt paperit onkin menossa...

Lue lisää

Asunnon etsintään. Mutta sitten sun tarttee kyl nostaa opintolainatkin, jos meinaat paremmin pärjätä. Vai luulitko että ne tuet riittävät kaikkiin kustannuksiisi.

Kaltaistas kohtaloa en kellekkään toivoisi! Lapsuus melkein kesken, nuoruus elämättä ja siihen 16vuotiaana kersa.Mikä saa 16-vuotiaan edes mielialahäiriöiselle juopolle antamaan pesää??!!! Ei sulla ole asiat sitten silloinkaan kohdallaan olleet, itselläsikään.

mihis ikään rajan laitat kirjoitti:

Kaltaistas kohtaloa en kellekkään toivoisi! Lapsuus melkein kesken, nuoruus elämättä ja siihen 16vuotiaana kersa.Mikä saa 16-vuotiaan edes mielialahäiriöiselle juopolle antamaan pesää??!!! Ei sulla ole asiat sitten silloinkaan kohdallaan olleet, itselläsikään.

Lue lisää

Oli kiihkouskovainen koti.
Olin täysin tietämätön Sukupuoliasioista. Työtä opin tekemään mutta elämästä en tiennyt mitään.
Mies oli ulkonäöltään erittäin komea.
Olen 61-vuotias, hoitanut lapseni hyvin, hommasin ammatin itselleni ja koulutin kaksi lastani.
Miestä hoidin myös siinä sivussa.
Olen saanut säästettyä velattoman asunnon ja mökin.
Sanoisin että minulla on asiat kohdallaan ja myös lapsillani.
Mutta niinkuin sanoin, olisi pitänyt patistaa vähän aikaisemmin lapsia itsenäistymään.

eiks hittolainen oo muuta ku jauhaa tästä.Kyllä hei sitte jos alkaa tulee uusia tuttuja niin silloin voi muuttaa.Mikä hitto on se oikea ikä.Ja ois se joskus hienoa tehdä jotain ja sanoa Muille että olkaa te hiljaa mä haluan tehdä tämän.ilman että joku on koko ajan seläntakana puhumassa.pahaa,vaikka kun menee naimisiin niin muuttaa kotoa..

blackmagictiger kirjoitti:

eiks hittolainen oo muuta ku jauhaa tästä.Kyllä hei sitte jos alkaa tulee uusia tuttuja niin silloin voi muuttaa.Mikä hitto on se oikea ikä.Ja ois se joskus hienoa tehdä jotain ja sanoa Muille että olkaa te hiljaa mä haluan tehdä tämän.ilman että joku on koko ajan seläntakana puhumassa.pahaa,vaikka kun menee naimisiin niin muuttaa kotoa..

Lue lisää

KYLLÄ SE OIS HIENOA SEKI ETTÄ OMAT VANHEMMAT ASUIS LÄHISTÖLLÄ TAI OIS SELLAISIA TUTTUJA JOIDEN KANSSA TULISI HYVIKSI TUTUIKSI < LÄHINNÄ TYTTÖJÄ.OIS KIVAA JOS TULEVA VAIMO ASUISI JOSKUS MUN NAAPURISSANI.SITTE OIS KIVAA JOS NAAPURINA OIS ESIM OMAT VELJET JA SITTE PARI SUKULAISTA

>Itse en puolestani voi ymmärtää ihmisiä, jotka viihtyvät kotona yli 20-vuotiaiksi.< näin

vetäses se pää
perseestäs ja mene uudestaan kiertämään maailmaa niin voisit ymmärtää erilaisia ihmisiä, aloita vaikka nyt ensin peilin edestä!

>tilille tulee kerran kuussa opintotuki.< Eikö kouluja käynyt ja maailmaa kiertänyt parempaan pysty.

>Koskaan en ole käynyt sossun luukulla enkä pyytänyt vanhemmilta rahaa< ei varmaan kauan mene.

>Ja sitten kun viimein päätetään "itsenäistyä", muutetaan tyttö/poikaystävän kanssa yhteen asumaan< niinkö luulet,
sinkut on siististi cool.

nipa30 kirjoitti:

>Itse en puolestani voi ymmärtää ihmisiä, jotka viihtyvät kotona yli 20-vuotiaiksi.< näin

vetäses se pää
perseestäs ja mene uudestaan kiertämään maailmaa niin voisit ymmärtää erilaisia ihmisiä, aloita vaikka nyt ensin peilin edestä!

>tilille tulee kerran kuussa opintotuki.< Eikö kouluja käynyt ja maailmaa kiertänyt parempaan pysty.

>Koskaan en ole käynyt sossun luukulla enkä pyytänyt vanhemmilta rahaa< ei varmaan kauan mene.

>Ja sitten kun viimein päätetään "itsenäistyä", muutetaan tyttö/poikaystävän kanssa yhteen asumaan< niinkö luulet,
sinkut on siististi cool.

Lue lisää

Voi apua! Nyt on joku selvästi ahdistettu nurkkaan. Taisi osua arkaan paikkaan? Tarkoitus ei suinkaan ollut loukata, vaan yksinkertaisesti kertoa oma mielipiteeni.

">tilille tulee kerran kuussa opintotuki.< Eikö kouluja käynyt ja maailmaa kiertänyt parempaan pysty."

Kiitos, kun jaksat huolehtia. Olen opiskelija siksi nostan opintotukea, jonka valtio opiskelijoille myöntää. En suinkaan ole kouluja käynyt, lukion vain ja varmaan ymmärrät itsekin, ettei lukiopohja aivan riitä jos puhutaan kouluja käyneestä. Käyn toki opiskelujeni ohella töissä, jotta rahaa riittäisi johonkin extraan. En kuitenkaan katso, että tässä elämätilanteessani pääsääntöinen tehtäväni on rahan tienaaminen, vaan opiskelu. Kumpikaan vanhemmistani ei asu opiskelupaikkakunnallani ja vaikka asuisikin, en koe, että haluaisin enää asua kotona, vaikka ihania ihmisiä ovatkin. Joskus sitä on itsenäistyttävä. Toisilla menee kauemmin eikä siinäkään mitään pahaa tietenkään ole.

">Koskaan en ole käynyt sossun luukulla enkä pyytänyt vanhemmilta rahaa< ei varmaan kauan mene."

Miksi menisin sossun luukulle, kun pärjään hyvin ilmankin? En ymmärrä. Opiskelijan ei tarvitse elää köyhyydessä, vaikka ei asuisikaan kotonaan tai saisi vanhemmilta rahallista avustusta. Se on kuule kaikki kiinni omasta nupista ja asenteesta. Enpä tiedä omista opiskelukavereistani ketään, joka kävisi sossussa maksattamassa laskunsa, vaikka toki heitäkin varmasti löytyy.

">Ja sitten kun viimein päätetään "itsenäistyä", muutetaan tyttö/poikaystävän kanssa yhteen asumaan< niinkö luulet,
sinkut on siististi cool."

Miten liittyy mitenkään sinkkuuteen? Sanoin vain, että olisi ihan hyvä opetella yksin asumista, kun kotoaan muuttaa pois. En tarkoita vuosikausia, vaan edes sen verran, että oppii tulemaan toimeen omillaan ilman äitiä ja isää. Ei mielestäni kumoa seurustelua millään tavalla.

Nyt on kyllä nipa30 aivan hakoteilla. Väärää puuta haukut. En voi kirjoituksesi perusteella uskoa, että "30" viittaa ikääsi. Jos näin kuitenkin on niin aikuistuhan hieman, olisi ehkä korkea aika. Sana näillä nettifoorumeilla on tietenkin vapaa ja siihen myös edellinen viestini pohjasi. Kerroin mielipiteeni.

huh huh! oli niinku mun lapsuudesta. onneksi tuosta helvetistä on jo päässy omaan rauhaan. Prkl vieläkin joutuu ettiin itseään.

No etpä ole helpolla lapsuuttas päässyt.
Toivottavasti olet repäissyt itsesi irti kotoa.

Toivotan sulle parempaa tulevaisuutta.

Aika pelottavaa, aivan kuin olis lukenut oman elämänkerran.

Omalla kohdalla loppu meni näin: lukion jälkeen lähdin opiskelemaan kauas kotipaikkakunnalta (tietoinen valinta). Vanhempia olen nähnyt sen jälkeen 1-3 kertaa vuodessa. Vielä tänäkin päivänä kotona käyminen ahdistaa suunnattomasti muuten elämä sujuu loistavasti.

Tuli melkein tippa linssiin lukiessani tuota. Itse olen 23 ja asun vielä kotona. Koko elämäni vanhempani ovat pitäneet minua naruissaan ja tiedänm että ainoa keino päästä tästä on muuttaa pois kotoa. En tiedä vain onko minusta siihen. Tiedän olevani säälittävä, mutta tiedän myös että itse en ole tilanteeseeni syypää. Vanhempieni kasvatusmetodit ovat täysin väärät. Mitään en ole koskaan saanut tehdä omin päin. Kaikki "itsenäinen" päätöksenteko on kohdaltani evätty. Jokaista tekemistäni olen aina joutunut selittelemään.

Itsetuntoa ei ole jäljellä enää ollenkaan. En uskalla tehdä oikeastaan mitään. Haluan sanoa, että useimmat nämä "luuserit" jotka asuvat kolmekymppiseksi kotonaan ovat säälittäviä, mutta eivät omasta syystään. Kuulun heihin.

Tulipas tilitettyä mutta tässä on karu totuus.

make25 kirjoitti:

huh huh! oli niinku mun lapsuudesta. onneksi tuosta helvetistä on jo päässy omaan rauhaan. Prkl vieläkin joutuu ettiin itseään.

Minulla on myös yliholhoavat vanhemmat. Olen häpeästi myöntäen kohta 30 vuotias ja asun vielä vanhemmillani. Aina he ovat jollain tapaan "estänyt" esim. sosiaalisia kontakteja juuri niinkuin yläasteen diskossa käynti ja muut tapahtumat.

Se on aiheuttanut sen että en osaa olla sosiaalinen ja se ensimmäinen seurustelusuhdekin on edessä, jos on. Muut kaverit kävivät elokuvissa ja tapailivat tyttöjä viikonloppuisin kun minä katselin tekemisen puutteessa Kuuma Piiriä perjantai-iltaisin vanhempien kanssa.

Olen menettänyt jo tavallaan toivoni itsenäisestä elämästä koska oma tahtoni on poljettu alas hyvin aikaisin nuoruudessani. Tuntuu vaan ettei enää oikeen elämäkään kiinnosta millään osa-alueella. Olen myös työtön, kumma juttu etten saanut kuitenkaan tukea ammatinvalinnassa tai opiskeluissa vanhemmiltani. Olen vaan ollut sellainen koriste-esine kotona.
Minua vituttaa hyvin ankarasti aika ajoin. Elämä menee hukkaan enkä osaa tehdä sille mitään.

mitä teen, kun poika ei puhu paljon mitään, vastaa vain niihin mitä kysytään. on aika usein äreällä päällä, kun häneltä kysyy jotain

minä kirjoitti:

mitä teen, kun poika ei puhu paljon mitään, vastaa vain niihin mitä kysytään. on aika usein äreällä päällä, kun häneltä kysyy jotain

tähän liittyy?

minä kirjoitti:

mitä teen, kun poika ei puhu paljon mitään, vastaa vain niihin mitä kysytään. on aika usein äreällä päällä, kun häneltä kysyy jotain

Jospa hänellä on psyykkisiä ongelmia?
Vois tarvita kenties ammattilaisen apua.

Selvitä asia, ennenkuin on myöhäistä.

Itse olen lähtenyt kotoa 26vuotiaana. Siinä kotona asuessa ja töissä käydessä sain hankittua kaikenlaista tarpeellista tulevaan elämään. Kun läksin olen huolehtinut itsestäni ja sen jälkeen kun menin naimisiin (häät kustannettin itse, ei äiti ja isi) on huolehdittavaa riittänyt oman perheen kanssa. Itse aion omille lapsilleni (tyttöjä ja poikia )antaa mahdollisuuden lentää pesästä kun omat siivet kantavat. Ei se ole oikein että asuu "omassa kämpässä" ja on kuitenkin kaikella tavoin riippuvainen vanhemmistaan. Ei niin tiedä oikeasta elämästä mitään, mitä kaikkea se pitää sisällään. Kun se wc-paperikin on itse sinne veskiin ostettava ja kännykkälaskut maksettava ajallaan!!

Vai että heti aloit työelämään?
Itse olen akateeminen, opiskeluaika on lukio 6v yliopistossa josta käyty paitsi puolitoista vuotta.
Jos akateemisena opiskelee, ei ehdi juuri töissä käydä... opintotuilla elän, kesäisin kyllä töissä.
Muutin itse kotoa opintojen takia 23v, mutta valmistuttuani nostankin sitten 3000 ? ja rapiat per kk. Silloin voi elää... ja elättää perheen HERROIKSI, lapsillekin merkkivaatteet jne kamat ettei koulussa ilkuta.
Minusta kotona oleilu opiskelun takia on lopullisen RAHAN takia fiksua.

yliopistolainen kirjoitti:

Vai että heti aloit työelämään?
Itse olen akateeminen, opiskeluaika on lukio 6v yliopistossa josta käyty paitsi puolitoista vuotta.
Jos akateemisena opiskelee, ei ehdi juuri töissä käydä... opintotuilla elän, kesäisin kyllä töissä.
Muutin itse kotoa opintojen takia 23v, mutta valmistuttuani nostankin sitten 3000 ? ja rapiat per kk. Silloin voi elää... ja elättää perheen HERROIKSI, lapsillekin merkkivaatteet jne kamat ettei koulussa ilkuta.
Minusta kotona oleilu opiskelun takia on lopullisen RAHAN takia fiksua.

Lue lisää

Kukin tallaa tavallaan. Itsekin yliopisto-opiskelija, mutta ei tulisi mieleenkään puhua yhtä halveksivasti työelämän valinneille parille kaverilleni tai isälleni. Hyvä, että olet opiskellut ja tyytyväinen, mutta toiset voivat olla aivan yhtä tyytyväisiä "tavallisina duunareina" ja on kyllä harhaa, että he eivät tienaisi mitään. Etkö tiedä, että näitä "duunareita" tullaan Suomessa lähivuosina vielä tarvitsemaan? Jonkun on turvattava sinunkin peruspalvelusi.

Itsekin liputan opiskelun ja kouluttautumisen puolesta, mutta se ei ole kaikkien juttu eikä se silti automaattisesti tarkoita huonompaa elämänlaatua. Ja ihan vinkkinä, että kyllä sitä voi opisekella muualtakin kuin kotoa päin. Kaikilla ei ole edes valinnanvaraa ja silti meitä yliopistoista ja ammattikorkeista valmistuu.

yliopistolainen kirjoitti:

Vai että heti aloit työelämään?
Itse olen akateeminen, opiskeluaika on lukio 6v yliopistossa josta käyty paitsi puolitoista vuotta.
Jos akateemisena opiskelee, ei ehdi juuri töissä käydä... opintotuilla elän, kesäisin kyllä töissä.
Muutin itse kotoa opintojen takia 23v, mutta valmistuttuani nostankin sitten 3000 ? ja rapiat per kk. Silloin voi elää... ja elättää perheen HERROIKSI, lapsillekin merkkivaatteet jne kamat ettei koulussa ilkuta.
Minusta kotona oleilu opiskelun takia on lopullisen RAHAN takia fiksua.

Lue lisää

Yhävä kasva joukko akateemisista opiskelijoista valmistuu kortistoon. Pätkätyöt kutsuvat. No voihan sitä aina kaljaa myydä.

Monella duunarialalla yks. 3000/kk on pikku liksa, tosin paljon on aloja missä ei tuota tienaa.

Ei tänäpäivänä akateemisuus takaa yhtään mitään. Kuten jo puhutaan, Suomessa ylikoulutetaan. Maailma muuttuu, kaikki eivät voi olla johtajia.

ikäväkyllä kirjoitti:

Yhävä kasva joukko akateemisista opiskelijoista valmistuu kortistoon. Pätkätyöt kutsuvat. No voihan sitä aina kaljaa myydä.

Monella duunarialalla yks. 3000/kk on pikku liksa, tosin paljon on aloja missä ei tuota tienaa.

Ei tänäpäivänä akateemisuus takaa yhtään mitään. Kuten jo puhutaan, Suomessa ylikoulutetaan. Maailma muuttuu, kaikki eivät voi olla johtajia.

Lue lisää

kerroppa monellako duunarialalla tienaat 3000,-kk.Paperitehtaalla? Alkupalkka nuorilla? Kyllä joku 1700,- on lähempänä totuutta ilman ylitöitä.Ylitöitäkään ihminen ei jaksa vuosikausia, tai se on jostain muusta poies!

ikäväkyllä kirjoitti:

Yhävä kasva joukko akateemisista opiskelijoista valmistuu kortistoon. Pätkätyöt kutsuvat. No voihan sitä aina kaljaa myydä.

Monella duunarialalla yks. 3000/kk on pikku liksa, tosin paljon on aloja missä ei tuota tienaa.

Ei tänäpäivänä akateemisuus takaa yhtään mitään. Kuten jo puhutaan, Suomessa ylikoulutetaan. Maailma muuttuu, kaikki eivät voi olla johtajia.

Lue lisää

Satun tuntemaan tämän yliopistolaisen melkeinpä liiankin hyvin, hän sattuu olemaan kihlattuni. Hän ei tod. ole mikään insinööri- tai kauppatieteiden opiskelija tms., vaan pesunkestävä KEMISTIOPISKELIJA. Hänen koulutuksestaan ei montaa kymmentä vuodessa valmistu, toisin kuin esim. kampaajia, lähihoitajia ja catering-alan ihmisiä.
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä "Pirita" on juuri jollakin näistä kolmesta alasta ja näiden alojen keski-palkka on n. 1500 euroa kuukaudessa...

yliopistolaisen kihlattu kirjoitti:

Satun tuntemaan tämän yliopistolaisen melkeinpä liiankin hyvin, hän sattuu olemaan kihlattuni. Hän ei tod. ole mikään insinööri- tai kauppatieteiden opiskelija tms., vaan pesunkestävä KEMISTIOPISKELIJA. Hänen koulutuksestaan ei montaa kymmentä vuodessa valmistu, toisin kuin esim. kampaajia, lähihoitajia ja catering-alan ihmisiä.
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä "Pirita" on juuri jollakin näistä kolmesta alasta ja näiden alojen keski-palkka on n. 1500 euroa kuukaudessa...

Lue lisää

Olen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ammatiltani. Palkka ei kyllä päätä huimaa, mutta kuka väittää ettei pienemmällä tule toimeen? Mieheni on myös "vain duunari" ja tienaa kuitenkin n.2500e kuukaudessa, että ei hassummin duunarilta vai mitä? Hän on ammatiltaan koneenkuljettaja.

ikäväkyllä kirjoitti:

Yhävä kasva joukko akateemisista opiskelijoista valmistuu kortistoon. Pätkätyöt kutsuvat. No voihan sitä aina kaljaa myydä.

Monella duunarialalla yks. 3000/kk on pikku liksa, tosin paljon on aloja missä ei tuota tienaa.

Ei tänäpäivänä akateemisuus takaa yhtään mitään. Kuten jo puhutaan, Suomessa ylikoulutetaan. Maailma muuttuu, kaikki eivät voi olla johtajia.

Lue lisää

Itselläni ei ole muuta kuin lukio, ja en saa töitä edes r-kioskilta kun ei oo "työkokemusta". Ja miten sen saa, kun ei ole ammattia eikä kukaan ota töihin? Ei mitenkään.

pirita kirjoitti:

Olen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ammatiltani. Palkka ei kyllä päätä huimaa, mutta kuka väittää ettei pienemmällä tule toimeen? Mieheni on myös "vain duunari" ja tienaa kuitenkin n.2500e kuukaudessa, että ei hassummin duunarilta vai mitä? Hän on ammatiltaan koneenkuljettaja.

Lue lisää

En väitä, ettikö pienelläkin palkalla voisi tulla toimeen, kyllähän sitä varmaan tuleekin, kunnes eläkkeelle jää. Eläke kun useimmiten on KORKEINTAAN puolet tehtyjen työvuosien keskipalkasta. Mikäli nyt tienaat 1500 kuukaudessa, niin eläkkeesi on kutakuinkin 750 euroa, mistä tietenkin lähtee verot.

Käteen jäävästä summasta joudut maksamaan paitsi ruoat ja vaatteet laskut myös n. 100-300 euroa yhtiövastiketta taloyhtiölle, vaikka omistusasunnossa asuisitkin. Kaiken tämän lisäksi ostat tietenkin vielä niin joulu- kuin synttärilahjatkin, mahdollisesti myös nimipäivälahjoja n. kahdelle lapselle ja n. 4:lle lapsenlapselle. Äläkä unohda lääkärissäkäyntikuluja, eläkeläinenkun yleensä sairastelee nuorta enemmän ja omavastuu se julkisellakin puolella on maksettava. Myös lääkkeiden hinnat ovat ainakin meikäläisen mielestä taivaissa...

yliopistolainen kirjoitti:

Vai että heti aloit työelämään?
Itse olen akateeminen, opiskeluaika on lukio 6v yliopistossa josta käyty paitsi puolitoista vuotta.
Jos akateemisena opiskelee, ei ehdi juuri töissä käydä... opintotuilla elän, kesäisin kyllä töissä.
Muutin itse kotoa opintojen takia 23v, mutta valmistuttuani nostankin sitten 3000 ? ja rapiat per kk. Silloin voi elää... ja elättää perheen HERROIKSI, lapsillekin merkkivaatteet jne kamat ettei koulussa ilkuta.
Minusta kotona oleilu opiskelun takia on lopullisen RAHAN takia fiksua.

Lue lisää

Kirjoituksesi paljastaa että olet vielä tosi lapsellinen ja kuvittelet jo nyt olevasi parempi kuin duunarit ja muut. Mutta kunhan pääset joskus oikeeseen työöhön, niin näet että elämässä on muutakin. Sanoisinko että kyllä se elämä vielä sinuakin opettaa.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen.

Koetappa kasvaa vielä aikuiseksikin ja mieti sitten minkä perusteella toisia arvostelet tai luokittelet!

ei mitään kirjoitti:

Itselläni ei ole muuta kuin lukio, ja en saa töitä edes r-kioskilta kun ei oo "työkokemusta". Ja miten sen saa, kun ei ole ammattia eikä kukaan ota töihin? Ei mitenkään.

Sinullahan on koulutus vasta aluillaan.
Ei muuta kun seuraavassa yhteishaussa paperit vetämään.

yliopistolaisen kihlattu kirjoitti:

Satun tuntemaan tämän yliopistolaisen melkeinpä liiankin hyvin, hän sattuu olemaan kihlattuni. Hän ei tod. ole mikään insinööri- tai kauppatieteiden opiskelija tms., vaan pesunkestävä KEMISTIOPISKELIJA. Hänen koulutuksestaan ei montaa kymmentä vuodessa valmistu, toisin kuin esim. kampaajia, lähihoitajia ja catering-alan ihmisiä.
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä "Pirita" on juuri jollakin näistä kolmesta alasta ja näiden alojen keski-palkka on n. 1500 euroa kuukaudessa...

Lue lisää

Näin sivuhuomiona, kemian opiskeleminen (yliopistotasolla) on yksi varmimmista keinoista turvata hyväpalkkainen työpaikka tänäpäivänä. Mutta se on ala, jossa tieto-taito korostuu enemmän kuin lähes millään muulla alalla. Kannattaa kannustaa opiskelemaan niin pitkälle kuin suinkin kykenee, koska se pienehkö uhrattu opiskeluaika maksaa moninkertaisesti itsensä takaisin tulevaisuudessa. Osaava kemisti ei nimittäin jää työttömäksi, ja huippukemisteistä on suorastaan huutava pula eri teollisuussektoreilla.

Onnea ja jatkoa kuitenkin teille!

koulutus kirjoitti:

Sinullahan on koulutus vasta aluillaan.
Ei muuta kun seuraavassa yhteishaussa paperit vetämään.

pysty opiskelemaan.

kaunistelua? kirjoitti:

kerroppa monellako duunarialalla tienaat 3000,-kk.Paperitehtaalla? Alkupalkka nuorilla? Kyllä joku 1700,- on lähempänä totuutta ilman ylitöitä.Ylitöitäkään ihminen ei jaksa vuosikausia, tai se on jostain muusta poies!

Lue lisää

palkka 2vkon jaksolla, verot ja kaikki maksettuna, ei siällä ylitöiyä, 740euroa.Ja kun ulkomailla olitiin 6kk komenuksella, niin käten jäi semmoiset 15000euroa ylimäräistä, ja suomesta 3kk komennuksta 4000euroa.Että näin.

yliopistolainen kirjoitti:

Vai että heti aloit työelämään?
Itse olen akateeminen, opiskeluaika on lukio 6v yliopistossa josta käyty paitsi puolitoista vuotta.
Jos akateemisena opiskelee, ei ehdi juuri töissä käydä... opintotuilla elän, kesäisin kyllä töissä.
Muutin itse kotoa opintojen takia 23v, mutta valmistuttuani nostankin sitten 3000 ? ja rapiat per kk. Silloin voi elää... ja elättää perheen HERROIKSI, lapsillekin merkkivaatteet jne kamat ettei koulussa ilkuta.
Minusta kotona oleilu opiskelun takia on lopullisen RAHAN takia fiksua.

Lue lisää

itse olen ollut karvan päälle 17v kun lähdin kotoa maailmalle. Asumistukea en ole koskaan saanut, osittaista työttömyyskorvausta sain kun olin iltalukiossa ja osa-aikatöissä, sossun paikkaa en edes tiedä..

Opiskella voi niin kovin eri tavoin ja elämästään voi kantaa vastuuta niin kovin eri tavoin myös. Opintolainaa opiskeluni loppuessa ei ollut kuin alle kymppitonni vanhaa mummoa. Nyt päälle kolmikymppisenä on korkeakoulutukinto suoriutumassa tuossa sivussa ja aikanaan valmistunen vaikka ei sillä sikäli ole väliä että teen jo työtä jota teen senkin jälkeen..

Palkasta ja elämisen varoista. Rahat on aina riittäneet siihen mihin on ollut tarve. Lapsiakin on useampi eikä todella ole ryysyihin puettu. Kaksi vanhempaa opiskelee yksityiskoulussa jossa lukukausimaksut yms lisäkulut joten ei tarvitse kärsiä vanhempien duunariudesta.. Palkkani on lähelle tuota samaa luokkaa kuin sulla tulee olemaan, ukolla rahtu vähemmän, mutta sillä onkin melkein suoritettu perskoulu takanaan..

Laskeppa ihan piruuttas että kun olet koulujasi käynyt 3v lukiossa, 6v yliopistossa niin tuossa ajassa olen jo ehtinyt tienata sellaisen summan ettet koskaan tule sitä eroa kuromaan umpeen.

Kotona asuminen voi olla tietyssä tilanteessa fiksua, muta harvalle mahdollista juuri opiskelujen takia. Itselle se ei ollut mahdollista koska halusin itsenäistyä jne. Ja täytyy sanoa että tuossa iässä kotiin jo tulee maksaa jotakin eikä vaan olla ottavana osapuolena vaikka rahasta ei tekisi tiukkaa niin periaatteena jokainen huolehtii itsestään tai sitten on toisten ylläpidettävänä.

Toivottavasti olet onnistunut valitsemaan alan jolla saat työtä aikanaan myös ettet ole yksi akateemisesti koulutetuista työttömistä joka ei osaa mitään sellaista millä voi leipänsä tienata säädyllisesti.

Eläkkeestä vielä. Onneksi olen töissä alalla jossa toistaiseksi on vielä olemassa hieman korkeampi eläkekertymä vaikkakaan ei enää uusilla valmistuvilla... Eläkettä kertyy vaan sinulle tulojesi ja työvuosiesi mukaan. Moni duunari peittoaa sinut silloin viimeistään kertymällään..

Pikku tärppi vielä loppuun. Kun joskus alat olla tekemisissä sellaisten duunarien kuin putkimies, sähkäri, muurari, maalari jne kanssa niin ymmärrät miksi joidenkin on opiskeltava saadakseen maksettua noiden toisten lähettämät laskut töistään, mutta onhan niillä koulutusta takanaan pari-kolme vuotta.. siis sen sun lukiosi verran!!

eivät.. kirjoitti:

pysty opiskelemaan.

Kyllähän lukion jälkeen on vielä opiskeltava. Tiesithän sen jo sinne mennessä? Jos paperit on huonot ja minnekkään ei pääse, niin sit vaikka amikseen tai etsi oppisopimuspaikka. Ethän voi tuolla tavalla jäädä ihmettä odottamaan.

Minunkin vanhempani ovat aina asuneet isäni vanhempien luona. Talossa asui myös isäni veli (joka oli oikeasti sairas). Meitä asui myös kaksi lasta samassa talossa. Aika vei isovanhemmat ja sedän hautaan... Mutta kun me vartuimme sisarusten kanssa, talo oli todella ahdas jopa neljälle. ...tosin en enää asu vanhemmillani.

Onnea aikuisuudellesi, olet saanut aloittaa sen todella mukavissa merkeissä..

kun poikani täyttää 18, annan potkun perseeseen, turhat rojut nurkista pois tilaa viemästä - ja siinä se, toivottavasti en kuule enkä näe hänen bileistään enää hajujälkeäkään sen jälkeen - ja saan alkaa vihdoin elää omaa elämäni ilman painostusta lompakolle, teknomelua, tupakkia ja kaikenkarvaisia teinijuoppoja sekä yökukuntaa ja vetelehdintää nurkissa.

ja varsinkin lukioikäiset tarvitsee vanhempiaan muutenkin...

Niin eli ammattikoulussa opiskelevat henkilöt ovat kypsempiä muuttamaan pois, kotoa kuin lukiossa opiskelivat? Eli lukiolaiset ovat saamattomia, ja avuttomia, jotka asustelevat äidin kainalossa?

sitten kirjoitti:

ja varsinkin lukioikäiset tarvitsee vanhempiaan muutenkin...

Niin eli ammattikoulussa opiskelevat henkilöt ovat kypsempiä muuttamaan pois, kotoa kuin lukiossa opiskelivat? Eli lukiolaiset ovat saamattomia, ja avuttomia, jotka asustelevat äidin kainalossa?

Lue lisää

Tarkoitin lukioikäisillä 15-20-vuotiaita. Meillä päin lukion käyminen taitaa olla niin itsestään selvää, että tuon ikäisiä ajattelee "lukioikäisinä"... ok, ihan sama oli sitten ammattikoulussa tai lukiossa...

Kohta ois se 16 vuotta ikää ja muutto toiselle paikkakunnalle jos opiskelemaan pääsen. Kauan harkittu päätös tämä on ja kaikki jo valmiiksi suunniteltu. Mielestäni ei pitäisi yleistää käsitystä siitä miten tämän ikäisenä tulee ongelmia yksin asuttaessa, kun ei se arki olekkaan sellaista "siistiä omaa elämää".. en ainakaan itse ole missään vaiheessa näin osannut ajatella.olen pienestä pitäen ollut paljon yksin kotona porukoitten matkustelun takia ja oppinu pitämään huolta itestäni ja ajattelemaan mikä mulle on parasta ja oikein.Mutta Onneksi sukulaiset ja perhe ovat valmiit avustamaan maksuissa ja muussa. kesää odotellessa .

totesi jo aikoinaan, että on se kauheeta, kun joutui lähtemään maailmalle jo nelikymppisenä.

Oli isäpappa antanut perinnöksi satametriä etumatkaa, ennen kuin ampui haulikolla perään.

Lapset saavat ja lapsien pitääkin mielestäni asua kotona niin kauan kun kehtaavat ja haluavat. Suomessa on kylmä kulttuuri ja vääränlainen itsenäisyyden ihannointi jopa pienistä lapsista alkaen. Keski- ja Etelä-Euroopassa lapset ovat lapsia pitkälti yli 20 v aina 30 v saakka ja ylikin. Heitä ei ajeta pois kotoa eivätkä he haluakkaan. Yleensä he lähtevät kotoa vasta kun perustavat oman perheen.Siellä on luonnotonta ja omituista jos nuori yrittää epätoivoisesti eristäytyä pois kotoa omaan yksinäisyyteen.

Pippuri kirjoitti:

Lapset saavat ja lapsien pitääkin mielestäni asua kotona niin kauan kun kehtaavat ja haluavat. Suomessa on kylmä kulttuuri ja vääränlainen itsenäisyyden ihannointi jopa pienistä lapsista alkaen. Keski- ja Etelä-Euroopassa lapset ovat lapsia pitkälti yli 20 v aina 30 v saakka ja ylikin. Heitä ei ajeta pois kotoa eivätkä he haluakkaan. Yleensä he lähtevät kotoa vasta kun perustavat oman perheen.Siellä on luonnotonta ja omituista jos nuori yrittää epätoivoisesti eristäytyä pois kotoa omaan yksinäisyyteen.

Lue lisää

Kirjoitat täyttä asiaa!

Itsehän tietenkin asuin kotona kakskymppiseksi asti ja sen jälkeen tyttöystävän porukoiden luona jonkin aikaa ja sitten hommattiin yhteinen asunto kun olin muistaakseni 21 ja muija oli 19.

Jotkut ovat jo niin isoja, että onnistuu aikaisemminkin, mutta 25 pitäs olla jo se ehdoton takaraja.

Itsekin muutin 16-vuotiaana pois kotoa poikaystäväni luo asumaan. Hän on 23-vuotias. Vanhemmilta saan rahaa, koska he sitä antavat ja poikaystävä käy työssä. Opiskelen päivät ja haen parhaillaan jotakin iltatyötä. Sossuun emme ole astuneet jalallakaan.

miemie kirjoitti:

Itsekin muutin 16-vuotiaana pois kotoa poikaystäväni luo asumaan. Hän on 23-vuotias. Vanhemmilta saan rahaa, koska he sitä antavat ja poikaystävä käy työssä. Opiskelen päivät ja haen parhaillaan jotakin iltatyötä. Sossuun emme ole astuneet jalallakaan.

Lue lisää

en astuis minäkään jos vanhemmat rahaa antais. Me lainataan ja joka sentti maksetaan takasin sen olen opettanut möys pojalleni, että LEIPÄ EI PUTOA MAKAAVAN SUUHUN!

Ennen vanhaan elämä saattoi pakottaa siihen. Nykyään asiat ovat monellakin tapaa paremmin. Harva vanhempi tuskin enää päästäisi ala-asteikäistä lasta yksin asumaan. Ennen vanhaan asiat olivat monella muullakin tapaa erilaiset. "Jo muinaiset roomalaisetkin.." -ajatustavalla voisi listaa jatkaa loputtomiin. Silloin taisivat 12-vuotiaat pojat olla jo sotilaita. Tämän päivän yhteiskunta ei ole enää sama kuin joskus aikaisemmin. Sama pätee Suomen ja toisten maiden keskinäiseen vertailuun, kulttuurierot on huomioitava.

kuulostaa aika ihanteelliselta. itse olin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainut) kotoa muuttanut. muutin 20 vuotiaana pieneen kaupunkiin. vanhempieni luona käyn viikoittain. opiskelen ja käyn joskus töissä, mutta tuskin silti tulisin toimeen täysin omillani. en kuitenkaan voisi kuvitella muuttavani takaisin vanhemmilleni, sillä lähdettyäni kaikki saivat omat huoneet ja tilaa.
odottelen että valmistuisin ja pääsisin töihin, niin loppuisi iänikuinen rahan vahtaaminen.

jasso kirjoitti:

kuulostaa aika ihanteelliselta. itse olin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainut) kotoa muuttanut. muutin 20 vuotiaana pieneen kaupunkiin. vanhempieni luona käyn viikoittain. opiskelen ja käyn joskus töissä, mutta tuskin silti tulisin toimeen täysin omillani. en kuitenkaan voisi kuvitella muuttavani takaisin vanhemmilleni, sillä lähdettyäni kaikki saivat omat huoneet ja tilaa.
odottelen että valmistuisin ja pääsisin töihin, niin loppuisi iänikuinen rahan vahtaaminen.

Lue lisää

jos ei halua elää nälässä ja jatkuvasti mattikukkarossa niin miksi muutttaa pois JOS EI OLE TÖITÄ!!!

"kyllä minun mielestäni 15 vuotiaiden ja sitä vanhempien pitäisi saada määrätä itsenäisesti elämästään. ovathan he myös rikosoikeudellisesti silloin tarpeeksi vanhoja vastatakseen teoistaan."

Rikosoikeudellisen vastuun selittäisin sillä, että nuoremmatkin lapset varmasti erottavat oikean väärästä, joten onhan se aivan johdonmukaista, että jossain vaiheessa teoistaan on vastattava, vaikka olisikin sitten pahimmassa murkkuiässä. Angstinenkin nuori kyllä tietää, mikä on oikein ja mikä väärin.

Älä ymmärrä väärin. Pari ystävääni muutti kotoaan pois 16-vuotiaana ja heille se oli oikea ratkaisu, sillä tilanne heidän kotonaan ei ollut kovinkaan hyvä.

Väittäisin kuitenkin, että 15-vuotias on monellakin tavalla vielä lapsi. Muistan kyllä itse, kuinka sen ikäisenä kuvittelin tietäväni kaikesta kaiken ja koettelin rajojani. Sen takia onkin vanhempien vastuulla päätellä, ovatko heidän lapsensa kypsiä asumaan yksin. Usein vastaus on todennäköisesti kielteinen ja syy tuskin on, että nuoret halutaan pitää vankeina kodissaan (näin teini kuitenkin varmasti ajattelee). Syy todennäköisesti on se, että vanhemmat seuraavat jälkikasvunsa elämää aitiopaikoilta ja näkevät, että nämä eivät ole siihen vielä valmiita. Poikkeuksia tosin löytyy, mutta valtaosaan tämä varmasti pätee.

Omalla kohdallani pari vuotta muutti paljon asenteitani ja tajusin, että ainakaan ennen lukion päättymistä kotoa pois muuttaminen ei olisi ollut edes rahallisesti kannattavaa. Kotona asuu kuitenkin loppujen lopuksi niin vähän aikaa, että kannattaa nauttia kotona asumisen eduista ja perheenjäsenten seurasta. Kaikilla ei kotona tietenkään ole yhtä ihanteellisesti asiat. Muutin lukiosta valmistuttuani yksin asumaan, koska kaipasin yksityisyyttä ja omaa rauhaa, mikä ei suurperheessä asuessa oikein ollut mahdollista.

Pisti silmään, kun sanoit ettet ole koskaan nostanut opintotukea. Miksi kummassa et? Valtion panos opiskelijoiden toimeentuloon on nimenomaan opintotuki. Sitä vartenhan veroja maksetaan. Pidä huolta oikeuksistasi! Vinkkinä, että opintotukea voi hakea takautuvasti. Ei ilmaisesta rahasta kannata kieltäytyä. Valtio saa kyllä omansa moninkertaisesti takaisin kunhan olet valmistunut ja työelämässä.

En voi ymmärtää, miten täyspäiväinen opiskelija voisi tulla toimeen ilman opintotukea. Opiskeluideni ohessa käyn osa-aikatyössä ja saan sieltä sen verran rahaa, että voin maksaa laskuja ja ostaa ruokaa, mutta vuokraa en sillä pystyisi maksamaan. Opintolainaa en sentään ole joutunut ottamaan, enkä aiokaan ottaa, mutta opintotukihan on melkein elinehto.

Vanhemmat on elatusvelvollisia siihen asti kun lapsi täyttää 20v. jos lapsi opiskelee ja jopa kesälomillakin jos opikelija ei jostain syystä saa kesätöitä ja vaikka ei enää asuisikaan kotona, niin kaikki on maksettava vuokrat, sähköt ja ruoka.
Samoin kun opiskelu aikana on autettava taloudellisesti jos opintotuki asumislisä ja laina ei riitä normien mukaiseen toimeentuloon. Siitä on olemassa laki.

korjaan kirjoitti:

Vanhemmat on elatusvelvollisia siihen asti kun lapsi täyttää 20v. jos lapsi opiskelee ja jopa kesälomillakin jos opikelija ei jostain syystä saa kesätöitä ja vaikka ei enää asuisikaan kotona, niin kaikki on maksettava vuokrat, sähköt ja ruoka.
Samoin kun opiskelu aikana on autettava taloudellisesti jos opintotuki asumislisä ja laina ei riitä normien mukaiseen toimeentuloon. Siitä on olemassa laki.

Lue lisää

Korjaisin hieman, että tuo laki ei määrää vanhempia rahoittamaan parikymppisten lastensa elämää kuten sanoit (vuokrat, sähkö jne.). Lakikirjan mukaan vanhemmat ovat velvollisia avustamaan opiskelevia lapsiaan kohtuullisesti ja sanan "kohtuullinen" voi määritellä monella tapaa. Tuo pykälä onkin enemmän ohje/suositus kuin varsinainen laki, uskoisin. Harvalla lapsella tuskin olisi pokkaa lähteä haastamaan vanhempiaan oikeuteen, kun eivät enää kotoa muutettuaan saakaan "taskurahaa". Onkohan tuosta edes ennakkotapausta?

Sen nojalla, mitä sanoit opiskelija voisi viettää kesällä lomaa ja maksattaa vanhemillaan kaiken elleivät vanhemmat pystyisi todistamaan, ettei nuori edes hakenut töitä. Tottakai monet vanhemmat, joilla vain on varaa auttavat mielellään lapsiaan kotoa muuton jälkeenkin joko rahallisesti tai muuten.

Sitä paitsi, jos asut HOASin opiskelijan soluasunnossa opintotuki (sisältää opinto- ja asumislisän) riittää aivan hyvin vuokraan, välttämättömien laskujen maksuun ja ruokaan. Kokeiltu on. Mihinkään ylimääräiseen rahaa ei tietenkää jää, mutta voiko (kehtaako) parikymppinen nuori enää vaatia vanhemmiltaan baari- tai leffarahaa? Pieni työntekö (muutaman kerran kuussa) tuskin on kenellekään haitaksi eikä varmasti jarruta opintojen edistymistä. Ja onhan tosiaan se opintolaina.

jinna kirjoitti:

Pisti silmään, kun sanoit ettet ole koskaan nostanut opintotukea. Miksi kummassa et? Valtion panos opiskelijoiden toimeentuloon on nimenomaan opintotuki. Sitä vartenhan veroja maksetaan. Pidä huolta oikeuksistasi! Vinkkinä, että opintotukea voi hakea takautuvasti. Ei ilmaisesta rahasta kannata kieltäytyä. Valtio saa kyllä omansa moninkertaisesti takaisin kunhan olet valmistunut ja työelämässä.

En voi ymmärtää, miten täyspäiväinen opiskelija voisi tulla toimeen ilman opintotukea. Opiskeluideni ohessa käyn osa-aikatyössä ja saan sieltä sen verran rahaa, että voin maksaa laskuja ja ostaa ruokaa, mutta vuokraa en sillä pystyisi maksamaan. Opintolainaa en sentään ole joutunut ottamaan, enkä aiokaan ottaa, mutta opintotukihan on melkein elinehto.

Lue lisää

Miksi olisin yrittänyt nostaa opintotukea kun en sitä vanhempien tulojen mukaan olisi kuitenkaan saanut. Enkä sitä tarvinnut. Minun maailman katsomukseni mukaan nostan opintotukea vasta kun sitä tarvitsen. Jääpähän nuokin rahat enemmän tarvitseville. Rahat sain siis kesätöissä ja vanhempien tukena.

tavallinentaatelintallaaja kirjoitti:

Miksi olisin yrittänyt nostaa opintotukea kun en sitä vanhempien tulojen mukaan olisi kuitenkaan saanut. Enkä sitä tarvinnut. Minun maailman katsomukseni mukaan nostan opintotukea vasta kun sitä tarvitsen. Jääpähän nuokin rahat enemmän tarvitseville. Rahat sain siis kesätöissä ja vanhempien tukena.

Lue lisää

Miksi rahastaa omia vanhempia, kun opintotukea kerta saisit? Ei mitään logiikkaa. En tiedä kyllä ketään parikymppistä opiskelijaa, joka ei olisi saanut opintotukea vanhempien tulojen takia. Onko itse keksittyä?

niinpä niin kirjoitti:

Korjaisin hieman, että tuo laki ei määrää vanhempia rahoittamaan parikymppisten lastensa elämää kuten sanoit (vuokrat, sähkö jne.). Lakikirjan mukaan vanhemmat ovat velvollisia avustamaan opiskelevia lapsiaan kohtuullisesti ja sanan "kohtuullinen" voi määritellä monella tapaa. Tuo pykälä onkin enemmän ohje/suositus kuin varsinainen laki, uskoisin. Harvalla lapsella tuskin olisi pokkaa lähteä haastamaan vanhempiaan oikeuteen, kun eivät enää kotoa muutettuaan saakaan "taskurahaa". Onkohan tuosta edes ennakkotapausta?

Sen nojalla, mitä sanoit opiskelija voisi viettää kesällä lomaa ja maksattaa vanhemillaan kaiken elleivät vanhemmat pystyisi todistamaan, ettei nuori edes hakenut töitä. Tottakai monet vanhemmat, joilla vain on varaa auttavat mielellään lapsiaan kotoa muuton jälkeenkin joko rahallisesti tai muuten.

Sitä paitsi, jos asut HOASin opiskelijan soluasunnossa opintotuki (sisältää opinto- ja asumislisän) riittää aivan hyvin vuokraan, välttämättömien laskujen maksuun ja ruokaan. Kokeiltu on. Mihinkään ylimääräiseen rahaa ei tietenkää jää, mutta voiko (kehtaako) parikymppinen nuori enää vaatia vanhemmiltaan baari- tai leffarahaa? Pieni työntekö (muutaman kerran kuussa) tuskin on kenellekään haitaksi eikä varmasti jarruta opintojen edistymistä. Ja onhan tosiaan se opintolaina.

Lue lisää

Siinä mainittiin että kunnes lapsi täyttää 20v. eli siis siihen asti kun lapsi kunnes hän täyttää 20v.
Oliko nyt tarpeeksi selvästi? Jos 18-19 vuotias ei saa kesätöitä, niin vanhemmat on velvollisia elättämään. Eikä niitä kesätöitä pienissä kaupungeissa jokaiselle opiskelijalle riitä, pitäs olla suhteita. Tämä on todellista arkea pikku kunnissa. Tottakai he ilmottautuvat sitten työttömiksi työnhakijoiksi.
Kaikki opiskelijat eivät halua asua solu asunnoissa ja aina ei saa halpaa opiskeja kämppää, varsinkaan pienemmissä kaupungeissa. Ja silloin on vuokrattava yksityiseltä. Vuokra on yleensä sitä tasoa että asumislisä ei oikeen tahdo riittää. Ja kun niitä asuntoja on vaikea muutenkin saada, niin ei niistä kesän ajaksi luovuta. Ja kukapa vanhempi joka haluaa kannustaa lapsensa opiskelua, haluaisi tahallaan lapsensa saattaa kurjaan tilanteeseen?
Eikä siinä tarvii oikeuteen asti mennä jos OIKEESTI joku vanhempi kieltäyy velvollisuudestaan. Silloinhan lapsella täytyy olla välit poikki vanhempiesa kanssa ja JOS näin sattus käymään, niin lapsi voi mennä sossuun neuvottelemaan tilanteesta, siellä katsotaan riittääkö vanhempien varat kustantaa. Jos ei riitä,niin sossu kustantaa erotuksen tai koko elatuksen kesällä. Mut jos vanhempien tulot riittää, niin elätettävä on. Ja jos kieltäytyvät ja sossussa tiedetään olevan riidoissa, niin sossu maksaa MUTTA tulevat perimään kaiken vanhemmilta. Näin on.

Eli vielä kerran Tämä koskee alle 20-vuotiaita ja elatusvelvollisuus päättyy vasta kun opiskeleva lapsi täyttää 20v. Mutta se päättyy myös silloin jos lapsi keskeyttää opiskelut, silloin lapsi on omillaan.

Niin ja se kohtuullinen on sama summa minkä sossu laskee normeina (jota en tiedä) eli vuokran, sähkön, ym. asumiskulujen jälkeen täytyy jäädä joku tietty summa elämiseen.

Muuten onhan niitä aina olemassa ääri tapauksiakin, joissa viran omaiset joutuvat puuttumaan ja turvaamaan nuoren elämää. Esim. Välinpitämättömät ja ehkä päihde ongelmaiset vanhemmat.

tarkemmin kirjoitti:

Siinä mainittiin että kunnes lapsi täyttää 20v. eli siis siihen asti kun lapsi kunnes hän täyttää 20v.
Oliko nyt tarpeeksi selvästi? Jos 18-19 vuotias ei saa kesätöitä, niin vanhemmat on velvollisia elättämään. Eikä niitä kesätöitä pienissä kaupungeissa jokaiselle opiskelijalle riitä, pitäs olla suhteita. Tämä on todellista arkea pikku kunnissa. Tottakai he ilmottautuvat sitten työttömiksi työnhakijoiksi.
Kaikki opiskelijat eivät halua asua solu asunnoissa ja aina ei saa halpaa opiskeja kämppää, varsinkaan pienemmissä kaupungeissa. Ja silloin on vuokrattava yksityiseltä. Vuokra on yleensä sitä tasoa että asumislisä ei oikeen tahdo riittää. Ja kun niitä asuntoja on vaikea muutenkin saada, niin ei niistä kesän ajaksi luovuta. Ja kukapa vanhempi joka haluaa kannustaa lapsensa opiskelua, haluaisi tahallaan lapsensa saattaa kurjaan tilanteeseen?
Eikä siinä tarvii oikeuteen asti mennä jos OIKEESTI joku vanhempi kieltäyy velvollisuudestaan. Silloinhan lapsella täytyy olla välit poikki vanhempiesa kanssa ja JOS näin sattus käymään, niin lapsi voi mennä sossuun neuvottelemaan tilanteesta, siellä katsotaan riittääkö vanhempien varat kustantaa. Jos ei riitä,niin sossu kustantaa erotuksen tai koko elatuksen kesällä. Mut jos vanhempien tulot riittää, niin elätettävä on. Ja jos kieltäytyvät ja sossussa tiedetään olevan riidoissa, niin sossu maksaa MUTTA tulevat perimään kaiken vanhemmilta. Näin on.

Eli vielä kerran Tämä koskee alle 20-vuotiaita ja elatusvelvollisuus päättyy vasta kun opiskeleva lapsi täyttää 20v. Mutta se päättyy myös silloin jos lapsi keskeyttää opiskelut, silloin lapsi on omillaan.

Niin ja se kohtuullinen on sama summa minkä sossu laskee normeina (jota en tiedä) eli vuokran, sähkön, ym. asumiskulujen jälkeen täytyy jäädä joku tietty summa elämiseen.

Muuten onhan niitä aina olemassa ääri tapauksiakin, joissa viran omaiset joutuvat puuttumaan ja turvaamaan nuoren elämää. Esim. Välinpitämättömät ja ehkä päihde ongelmaiset vanhemmat.

Lue lisää

"Kaikki opiskelijat eivät halua asua solu asunnoissa ja aina ei saa halpaa opiskeja kämppää, varsinkaan pienemmissä kaupungeissa. Ja silloin on vuokrattava yksityiseltä. Vuokra on yleensä sitä tasoa että asumislisä ei oikeen tahdo riittää."

On monia asioita, joita minäkään en haluaisi tehdä, mutta jos ei raha riitä on totuttava vähempään. Ei nuori opiskelija voi mitenkään kuvitella ylläpitävänsä saman tasoista asuntoa kuin, mihin on kotona asuessaan tottunut. Jos ihan todella on rahat tiukalla niin, silloin ei kannata alkaa nirsoilla asunnon kanssa. Yksin asuminen on ehkä mukavampaa, mutta soluasuntoon riittävät takuuvarmasti rahat. Ja kyllähän ne vanhemmat, joilla vain on rahaa ja halua auttavat omaa lastaan yli opiskeluaikojen, mutta ei heitä siihen voi kuitenkaan pakottaa.

että näin kirjoitti:

"Kaikki opiskelijat eivät halua asua solu asunnoissa ja aina ei saa halpaa opiskeja kämppää, varsinkaan pienemmissä kaupungeissa. Ja silloin on vuokrattava yksityiseltä. Vuokra on yleensä sitä tasoa että asumislisä ei oikeen tahdo riittää."

On monia asioita, joita minäkään en haluaisi tehdä, mutta jos ei raha riitä on totuttava vähempään. Ei nuori opiskelija voi mitenkään kuvitella ylläpitävänsä saman tasoista asuntoa kuin, mihin on kotona asuessaan tottunut. Jos ihan todella on rahat tiukalla niin, silloin ei kannata alkaa nirsoilla asunnon kanssa. Yksin asuminen on ehkä mukavampaa, mutta soluasuntoon riittävät takuuvarmasti rahat. Ja kyllähän ne vanhemmat, joilla vain on rahaa ja halua auttavat omaa lastaan yli opiskeluaikojen, mutta ei heitä siihen voi kuitenkaan pakottaa.

Lue lisää

Niin kauan kun lapsi opiskelee ja ennenkuin on täyttänyt 20v. vanhemmat ovat elatusvelvollisia, siitä ei pääse mihinkään. PISTE.
Ja kuten sanottu, niitä opiskelija asuntoja ei riitä kaikille.

Naurettavaa teennäistä itsenäistymistä, kun puhutaan kotoa muuttamisesta.
Samalla tavalla sitä on työnsä tehtävä, kotinsa siivottava, asiansa hoidettava, ruokansa ostettava, asui sitä sitten missä tahansa.
Samalla tavalla sitä saa kännissä könytä kotiinsa ja jonkun käsipuolessa asui sitä missä tahansa, jos se nyt sitten siksi itsenäisyydeksi luetaan ettei vanhemmat tiedä kaikkia lastensa asioita.
Kyllä ne vanhemmat ne asiat tietää vaikka missä asuisi, on sitä itsekkin ollut nuori.
Mutta painottaisinkin vielä että vapaus ja vastuu,
asui sitä sitten missä tahansa.

jo nytkin jos vain ensin löytäisin itselleni vakituisen työpaikan ilman työpaikkaa ja rahaa ei voi elää yksin.Tuntuu siltä,että vaikka olisi millainen koulutus tahansa niin töitä ei vaan meinaa löytyä mistään.Aina toitotetaan,että työmarkkinoilla mukamas olisi vapaita paikkoja ja paskat!Huhu puhetta sekin.Pitääkö sitä lähteä rajan taakse itseään myymään,että saisi rahaa?En todellakaan kolmekymppiseksi asti aio elää vanhempieni tykönä sillä haluan itsenäistyä!Antakaa nuorille töitä!

Leena kirjoitti:

jo nytkin jos vain ensin löytäisin itselleni vakituisen työpaikan ilman työpaikkaa ja rahaa ei voi elää yksin.Tuntuu siltä,että vaikka olisi millainen koulutus tahansa niin töitä ei vaan meinaa löytyä mistään.Aina toitotetaan,että työmarkkinoilla mukamas olisi vapaita paikkoja ja paskat!Huhu puhetta sekin.Pitääkö sitä lähteä rajan taakse itseään myymään,että saisi rahaa?En todellakaan kolmekymppiseksi asti aio elää vanhempieni tykönä sillä haluan itsenäistyä!Antakaa nuorille töitä!

Lue lisää

Asiaa kerrankin kuulee jotain järkevää puhetta täällä. Ei se ole niin helppoa nykyään työllistää itseään määräaikaiseen työsuhteeseen. Monet työpaikat menee suhteiden kautta ja jos et tunne ketään suosittelijaa niin olet aika heikoilla jäillä tuolla muiden työnhakijoiden kanssa. Ihmetyttää vain kun niin sanotut asiantuntijat ja professorit sanovat jatkuvasti, että työpaikkoja lisääntyy ja nuorien on helpompi päästä töihin. Itse lähetin henkilökohtaisesti viime kesänä arviolta kuuteen kymmeneen firmaan hakemuksen koskien ja yhdestä onnistuin saamaan töitä. Se kertoo sen, että miten huonosti työnantajat ottavat uusia kasvoja töihin. Samat vanhat kiertää vuodesta toiseen ja toisilta evätään mahdollisuus näyttää osaamisensa ja tarmonsa. Oman alan töitä on turha hakea, jos ei mene ilmaiseksi töihin. Ilman rahaa on kuitenkin vaikea elättää itseään. Itse haluaisin valmistuttuani ensi syksyllä saada täältä suomesta töitä, mutta jos ei se onnistu joudun harkitsemaan ulkomaille muuttamista. Suomessa olis ennen vaikka minkä sortin työtä, mutta nykyään kun firmat palkkaa ulkolaisia työntekijöitä ei enää riitä suomalaisille työtä omassa kotimaassaan. Annan neuvon kaikille käykää koulunne ja valmistuttuanne muuttakaa jonnekin missä on parempi hyvinvointiyhteiskunta.

opiskelen viimeistä vuotta.... kirjoitti:

Asiaa kerrankin kuulee jotain järkevää puhetta täällä. Ei se ole niin helppoa nykyään työllistää itseään määräaikaiseen työsuhteeseen. Monet työpaikat menee suhteiden kautta ja jos et tunne ketään suosittelijaa niin olet aika heikoilla jäillä tuolla muiden työnhakijoiden kanssa. Ihmetyttää vain kun niin sanotut asiantuntijat ja professorit sanovat jatkuvasti, että työpaikkoja lisääntyy ja nuorien on helpompi päästä töihin. Itse lähetin henkilökohtaisesti viime kesänä arviolta kuuteen kymmeneen firmaan hakemuksen koskien ja yhdestä onnistuin saamaan töitä. Se kertoo sen, että miten huonosti työnantajat ottavat uusia kasvoja töihin. Samat vanhat kiertää vuodesta toiseen ja toisilta evätään mahdollisuus näyttää osaamisensa ja tarmonsa. Oman alan töitä on turha hakea, jos ei mene ilmaiseksi töihin. Ilman rahaa on kuitenkin vaikea elättää itseään. Itse haluaisin valmistuttuani ensi syksyllä saada täältä suomesta töitä, mutta jos ei se onnistu joudun harkitsemaan ulkomaille muuttamista. Suomessa olis ennen vaikka minkä sortin työtä, mutta nykyään kun firmat palkkaa ulkolaisia työntekijöitä ei enää riitä suomalaisille työtä omassa kotimaassaan. Annan neuvon kaikille käykää koulunne ja valmistuttuanne muuttakaa jonnekin missä on parempi hyvinvointiyhteiskunta.

Lue lisää

tämä maa menee niin kovaa vauhtia siihen että valtio maksaa firmoille 500e/kk kun ne työllistävät ulkomaalaisia ja samasta firmasta laitetaan heti työllistämisen jälkeen suomalaisia ulos jotka ovat olleet siellä useita vuosia töissä. Ja toiset firmat palkkaavat suoraan puolasta työvoimaa JA TÄMÄ TARINA ON TOSI!!! lähi piirissä on käynyt näin

Oletpas itsekäs ja vastuuton tyyppi. Toivottavasti
et koskaan itse hanki lapsia. Silloinhan joutuisi
oman ideologiasi mukaan heidän elinikäiseksi palvelijakseen.

Sopiva ikä vaihtelee sukupuolen, perhesuhteiden ja henkilöstä riippuen. Sanoisin, ettei ennen kahdeksaatoista kannata muuttaa, jos kaikki on kotipuolessa hyvin. Kun päästään ylioppilaaksi/valmistutaan ammattikoulusta, on hyvä aika harkita muuttoa, jos on nainen, eikä ole aikomusta käydä armeijaa. Tällöin tyttö on suurinpiirtein 19-vuotias. Jos jatko-opiskelupaikkaa ei heru, voi joko olla vielä vuoden kotona, tai muuttaa omilleen, ja tehdä vuoden töitä/opiskella pääsykokeisiin, ja pyrkiä sitten jatkoon. Yleensä pojat lähtevät suorittamaan asepalveluksen heti toisen asteen opiskelun jälkeen. Armeijan jälkeen, kun on aika pyrkiä eteenpäin elämässä, olisi sopiva aika muuttaa. Tällöin poika on mahdollisesti noin 20-vuotias. Armeijan jälkeen sopiva aika olisi muuttaa, heti kun on opiskelu/työpaikka. Jos opiskelupaikka on lähellä, voi muuttoa tietty viivyttää pikkuhetken, mutta viimeistään 22-23-vuotiaana olisi suotavaa muutta pois kotoa, muuten alkaa mennä peräkammarinpoika/tyttö- toiminnaksi. 25-vuotias on jo liian vanha asumaan kotona vakituisesti.

Itse muutin kotoa koulun perässä 15-vuotiaana, täytin kyllä samana syksynä 16, ja todella hyvin olen pärjännyt, toki omaan varakkaat vanhemmat. Tosin juuri varakkaan perheen takia en esimerkiksi saanut opinto-enkä asumistukea, ja vanhemmilta rahaa tuli vain tiukan paikan tullen. Toki joskus äiti ilahdutti ja oli ostanut kaapin täyteen ruokaa, tai isä maksanut vuokran, mutta pääasiallisesti elin omalla palkallani mitä taas sain kun olin iltaduunissa kahvilassa pöytiä putsaamassa. Nyt 20veenä voin sanoa että oli vain hyvä että muutin nuorena pois.