"TV1 16.1.2006 klo 20:00 - 20:30
MOT
Tynkäkoulutuksella huippuosaamista? Ammattikorkeakoulujen ankea arki. Toimittaja Martti Backman."
http://www.yle.fi/tv1/ohjelmaopas.php?date=20060116&time=2000
MOT
Tynkäkoulutuksella huippuosaamista? Ammattikorkeakoulujen ankea arki. Toimittaja Martti Backman."
http://www.yle.fi/tv1/ohjelmaopas.php?date=20060116&time=2000
Vastaukset 94
Vanhimmat
Voisiko aiheen otsikko olla yhtään provompi?
Hyvä YLE. Mahtavaa. Tämän vuoksi minäkin maksan tv-lupamaksun...
.., että kannattaa katsoa niin yliopistoiden kuin myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden. Koulutuspolitiikka on yhteinen asiamme.
Saas nähdä, kuinka asenteellisen ohjelman ovat tällä kertaa saaneeta aikaiseksi. MOT on ikävästi asenteellinen. Aina.
Totuus satuttaa vääräuskoisia. Aina.
MOT edustaa korkeinta tasoa suomalaisen näköradion tutkivan journalismin saralla. Se mitä sinä kutsut asenteellisuudeksi on useimmiten tinkimättömyyttä ja kieltäytymistä kompromisseista. Itse en ole nähnyt MOT:ssa esitettävän sellaisia faktoja, joita ei olisi lähteillä todistettu. Jos tämä onkin jonkun mielestä ikävää ei se kuitenkaan ole asenteellista.
ohjelmassahan käsiteltiin vain insinöörejä?? aikas suppea näkökulma, sanoisin! jos humanistit eivät työllisty ja omaa huonon itsetunnon, niin onko se koko yliopistojärjestelmän vika?
Haastateltujen insinööriopiskelijoiden puheesta ei saanut selvää. Tuntuivat varsin epävarmoilta. Huono juttu!
Pääpointti on juuri kuin otsikko antaa ymmärtää: Lähiopetustunnit on puolitettu! Rahavaroja on käytössä enemmän kuin koskaan mutta ne menevät hallintohenkilöstön kuluihin.
Toinen huolenaihe ei suoranaisesti liity AMK:n. Matemaattiset valmiudet ovat vähentyneet oleellisesti ja vika löytyy peruskouluista ja lukioista. Totta on ettei yhdenkään lyhyen matematiikan kirjoittanut kannata hakeutua insinöörikoulutukseen. Haastatellun suunnittelutoimiston johtajan ongelman ymmärrän. On kallista lystiä laittaa työnantaja kouluttamaan uudelleen. Firma hakee jatkuvasti uusia suunnitteleijoita ja edellytyksenä on muutamanvuoden kokemus.
Kaksi korjausmallia: min. 1.vuoden työkokemus opiskeltavalta alalta ennen aloitusta.
Otetaan vironmalli käyttöön. Insinööri-tittelin myöntää liitto erilisestä hakemuksesta ja tietyn työkokemuksen jälkeen.
Ohjelma käsittelee AMK:ta vain tekun osalta?
http://www.yle.fi/mot/mb060116/kasikirjoitus.htm
Surullista tuo teksti: "...Akateemisella imulla tarkoitetaan oppilaitosten pyrkimystä tavoitella korkeampaa statusta jäljittelemällä ylemmän asteen oppilaitoksia, viime kädessä tiedeyliopistoja. Niinpä ammattikorkeakoulutkin kutsuvat kansainvälisissä yhteyksissä mielellään itseään yliopistoiksi ja niiden edustajat saattavat esiintyä professoreina ja dekaaneina. Ovatpa eräät rehtorit kiirehtineet teettämään itselleen yliopistorehtorin käädytkin...."
Pitäisi torpata koko amk-järjestelmä. Ei se toimi.
En kerta kaikkiaan ymmärrä miksi edes otetaan opiskelemaan insinööriksi jos on kerran matikka jätetty jo lukiossa! Siis esimerkiksi vähintään Cum laude pitkästä matematiikasta olisi oltava, että saisi edes hakea opiskelemaan insinööriksi, jo taso ja opiskelija-aines nousisi ja motivaatiota olisi varmasti enempi ja alkaisi taasi edes hieman olemaan arvostusta insinöörillä. Sitten teknillisiin yliopistoihin vaikkapa E tai vähintään vahva Magna rajaksi matematiikasta ja liäksi oltava fysiikka ja mekia lukiossa kaikki kurssit väh. 7 arvosanalla läpi, jolloin alkaisi tämä turha inflaatio häipyä ja opiskeluajat lyhenisivät jne ja arvostus kasvaisi. Siis noilla vasta pääsisi edes osallistumaan pääsykarsintoihin!
Mitä järkeä siinä on että jokainen alkaa lukemaan oikein korkeakoulussa ja insinööriksi tai tradenomiksi, ei se hyödytä ketään ja harmittaa niitä, jotka oikeasti ovat kyvykkäitä. Mutta niinhän se on: demarit vaikuttavat ja tasapäistävät, edelleenkin sanon: sen jälkeen kun on olut suora kansanvaali pressan vaaleissa, ei ole saatu kuin pelkästään demaripresidenttejä; ihan sama kuka on ehdokkaana, demari voittaa aina. Ahtisaartakaan kukaan ei edes tiennyt olemassa olevankaan, mies on jossain Afrikassa ja kas van: ryhtyy demareiden pressaehdokkaaksi ja läpi vaan. Sama asia Halonen: kukaan ei varmaan uskonut korviaan kun hän ilmoitti lähtevänsä ehdokkaaksi 1999 syksyllä; varmaan menee läpi joo: mutta demari ja heti pressaksi. Se on niin, että demareita äänestää eniten, koska alemmissa sosiaaliluokissa on eniten populaa ja jokaisella on yksi ääni: kaikki duunarit, työttömät yms. äänestävät demaria aina. Sieltä irtoaa betonilähiöistä kaupungin vuokrakerrostaloista ääniä kuin sieniä sateella..
mitä olen nähnyt. En ole insinööriopiskelija, vaan ihan muussa amk:ssa. Silti, tämä korkeakoulustatus tuntuu aika hassulta asialta oppilaitoksessa, jossa ei akateemista tutkijakoulutusta todellakaan tarjota.
Kerron esimerkin. Opintojen aikana useampikin opettaja hehkutti oppilaitoksen oppilaiden hienoja saavutuksia: erään opiskelijan lopputyö oli palkittu Suomen parhaana. Lopputyön aihealuetta ei edes opeteta kyseisessä oppilaitoksessa, vaan opiskelija oli amk:ta edeltävissä opinnoissa hankkinut siihen aiheeseen alkeet, innostuksen sekä harrastuksen mikä oli työn tilaajan tiedossa eli opiskelijan harrastus ja tilaajan tarve kohtasivat ja opinnäytetyö erikoiselta alueelta valmistui. Miksi intoilla tällaisesta, jolla ei ole mitään tekemistä ko. koulun oman opetusohjelman kanssa? Siitä työstä saatu glooria kuuluu 100% tälle valistuneelle opiskelijalle itselleen eikä oppilaitokselle, jonka osuus oli puhdas nolla.
Noh, kun meikäläisellä oli opinnäytteen ohjauksen aika, ohjaustunneilla puhuttiin kahdenlaisista opinnäytteistä, toteutuspainotteisista eli yritysten tilaamista töistä sekä tutkimuspainotteisista töistä. Mutta mutta. Tutkimusta kyseisessä oppilaitoksessa ei opeteta laisinkaan. Ohjaustilaisuudessa annettiin lista kirjoja aiheesta tutkimus ja miten sellainen tehdään, ota siitä sitten ja opiskele itse. Työn ohjaajaksi on toki tarjolla hyviä ja asiantuntevia opettajia, mutta heidän osuutensa on pelkkää ohjausta, ei tutkimusopetusta.
Minua kummastuttaa eniten tässä nämä akateemiset muotovaatimukset. Rima asetetaan todella korkealle, ja vähän epäoikeudenmukaisesti. Yliopistossa eri koulutusohjelmiin eri tiedekunnissa kuuluu tieteen filosofisia sekä metodologisia kursseja pakollisina. Lisäksi on seminaaria ja praktikumia ja sen sellaista, jossa harjoitellaan samaa asiaa. Tältä pohjalta korkeakouluopiskelija lähtee rakentamaan omaa graduaan. Ammattikorkeassa pelkästään odotetaan akateemisia suorituksia, mutta tutkimuskoulutus puuttuu. Tässä on mielestäni todella räikeä ristiriita. Jotta ammattikorkeissa voitaisi aidosti puhua korkeakoulutuksesta, pitäisi miettiä vähän tarkemmin, mitä he tarjoavat.
Siis edellinen kommenttini liittyy pelkästään tähän ammattikorkeakoulujen sokeaan akateemisuudesta kohkaamiseen. Tuo MOT:n dokumentti keskittyy pelkästään insinöörikoulutukseen. Omalla alallani tilanne ei ihan noin surkealta näytä. Lähiopetusta on kursseilla suurin piirtein puolet työmäärästä eli ei paha.
Tähän akateemisuuteen liittyen kovin moni opettaja jättää jossain kohdissa asioita oppilaan oivallettavaksi ja keksittäväksi, vaikka minun alanikin on insinööritieteisiin verrattavissa eli käytännön esimerkeistä saa parhaan opin eikä niitä tosiaan omasta päästä voi keksiä. Paljon on korjattavaa tässäkin, mutta maailmahan ei kerralla valmiiksi tule.
Meillä oli amkissa samat proffat, kuin yliopistomaailmassakin. Kaupallisissa aineissa luettiin samat Kotlerit, Ropet ja Vahvaselät kuin kauppakorkeissakin. Tulivat amkkeihin opettamaan paremman liksan houkuttelemana. Lienee tosin eroja ammattikorkeakoulujenkin välillä?
Itse luin inssiksi reilussa 3 vuodessa ja nykyisin opiskelen tkk:lla. lukiossa oli lyhyt matikka eli kyllä sitä voi huonollakin matikkapohjalla pärjätä kouluissa, jos vain on valmis tekemään töitä... helpompaa tietysti on, jos jaksaa panostaa jo lukiossa.
olen kyllä samaa mieltä siitä, että stadian tilanne on huolestuttava ja ylemmät amk-tutkinnot voisi unohtaa. turha rakentaa päällekkäisiä rakenteita, jotka eivät kuitenkaan vastaa toisiaan, mutta antavat ymmärtää tuottavansa vastaavia pätevyyksiä.
arvosanat pääasiassa 4-5 eli ennen kuin joku sanoo, että helposti niitä ykkösiä saa ja pääsee läpi.
myönnän, että yllättävän paljon oli niitä, joita ei aiheet kunnolla kiinnostaneet eivätkä olleet valmiita omatoimisuuteen. kursseista kyllä pääsee läpi, vaikka ei juuri mitään osaisi. se kolahtaa viimeistään työtä etsiessä.
vaatimustaso pitäisi kyllä nostaa, esim. pääsykokeita voisi vähän vaikeuttaa.
ei yliopistoissakaan kyllä mitään mahdottoman vaikeita kursseja ole ja pääsykokeetkin välillä yllättävän helppoja. 1,5 vuotta sitten turun yliopistoon pääsi tietotekniikan di:ksi lukemaan, jos osasi kirjoittaa nimensä ja 1/12 tehtävästä pääsykokeessa! se taitaa olla helpompaa kuin stadiaan pääseminen.
Sittenhän sinun kannattaa siirtyä yliopistoon, jolloin saat korkeamman tutkinnon samalla vaivalla, eikö?
Vai etkö vain pääse sisään sinne?
edellisen kirjoittajan viestejä taitaa löytyä vaikka puutarhanhoitoa käsittelevältä palstalta. Varmaan demareita syyttää huonoista ilmoistakin. Kaveri on varmaan mielestään oikein valioyksilö ja harvojen eliittiä. Tässä taas yksi näyte siitä, että korkeakoulutus ei välttämättä ole yhtä sivistyksen kanssa. Kyseinen valioylioppilas Larvanto I ainakin vaikuttaa kaikkien junttien äidiltä.
sit ole demareiden vika, kun meillä on huonot ilmat ???
Ei se,kyllä ole kokoomuksen vika ainakaan…
...että meillä on huonot ilmat. Se johtuu siitä, että meteorologit ovat valmistuneet yliopistosta, eivätkä ne #####n teoreetikot siten hallitse käytäntöä. Kyllä ilmatieteen tradenomi tai meteoriitti (AMK) (lue: lujaa vauhtia maankamaraan törmäävä) tekis paremmat ilmat! :P
Tuleepa kansan syvillekin riveille edes hieman infoa millaista on "korkeakoulutus" oikeasti: istutaan luokassa ja opetellaan lukion tasolla olevia aineita ja ollaan koulussa tupakkapaikalla välitunneilla!
Taitavat olla nuo AMK rehtorit todella pahasti todellisuudesta vieraantuneita.
En tiedä mennä yleistämään, mutta se AMK-rehtori, jonka taivaitahipovia juttuja minä olen joutunut kuuntelemaan, ainakin tuntuu menettäneen yhteyden tähän planeettaan...
http://www.yle.fi/mot/mb060116/kasikirjoitus.htm
Olipas tosi hyvä ohjelma.
Jos Stadialla menee huonosti niin näköjään kaikkien AMK-inssien koulutus on myös huonoa...
Ohjelman mukaan Stadiassa tunteja oli leikattu 16:een per viikko.
Kävin juuri katsomassa vanhan kouluni lukujärjestyksiä: valinnoista riippuen tunteja 20-40h/vko...
Olen tuossa ihastellu omaa lukujärjestystäni, 44h viikossa kotitehtäviin kulutettu aika, joten kyllä sitä opetusta on. Kai tämä on sitten ihan AMK kohtainen juttu.
Kuinka moni muuten pitää itseään valmiina työelämään juuri valmistuttuaan/opintojen loppusuoralla...?
"Johanna Malminen valmistuu näillä näkymin ammattikorkeakouluinsinööriksi tänä keväänä.
Malminen: Kyl vähä jännittää valmistuu, et ketä huolii mut töihin"
MOT: Tunnetko olevasi valmis ?
Malminen: "En"
MOT: tämän opetuksen pohjalta ?
Malminen: "En todellakaan!""
Mitäs ajattelit tehdä ne loput 2½ vuotta, kun olet haalinut kaiken koko tutkintosi aikana saamasi kontaktiopetuksen yhdelle vuodelle. Itsekin ahnehdin alkuun kursseja, ja viimeinen vuosi olisikin sitten ollut kokonaan "itseopiskelua" eli ilmaopetusta (vrt. valohoito), jollen olisi vaihtanut yliopiston puolelle.
Ei ole ensimmäistäkään valinnaisainetta, vaan kaikki on perusopintoja. No jossain jaksossa on sitten vähemmän tunteja, sen näkee sitten.
Koko ammattikorkeakoululaitoksessako?
Kyllä siinä AMK:ssa, jonka minä lusin, oli - jälleen akateemista opetusta säälittävästi apinoiden - niin "koko koululle yhteisiä yleisopintoja", "opetusohjelman yhteisiä pakollisia yleisopintoja", "vapaavalinnaisia yleisopintoja", "ammatillisia aineopintoja", "valinnaisia syventäviä opintoja" kuin "vapaasti valittavia opintojakin".
Ohjelmassa esitetty väite, että Stadian opiskelija saa lähiopetusta vain 16 tuntia viikossa on ihan puuta heinää.
Luultavasti ohjelman tekijälle on yritetty kertoa, että suoritettua opintoviikkoa kohden lähiopetusta saattaa joissain tapauksissa olla vain esim. 16 tuntia (määrä tietysti vaihtelee riippuen kurssien toteutustavasta) mutta ohjelman tekijä ei ole ymmärtänyt, mistä puhutaan.
Laskutehtäviä:
1) Jos suoritat 160 ov:n insinööritutkinnon 4 vuoden tavoiteajassa, ja suoritat 20 ov:n harjoittelusi kesätöissä, sinulle jää 140 opintoviikkoa suoritettavaksi lukukausien (syyskyyn alku - toukokuun loppu) aikana.
Montako opintoviikkoa (muita opintoja kuin harjoittelua) sinun tulee keskimäärin suorittaa lukuvuodessa lukuvuodessa? Vihje: 140/4
2) Syyskuun alusta toukokuun loppuun on n. 39 kalenteriviikkoa. Jos syyloma kestää viikon, joululoma kestää kaksi viikkoa ja kevätloma viikon, montako viikkoa lukukaudessa opiskellaan?
Vihje: 39-(1 2 1) = 39-4
3) Jos opiskeluun käytetään 35 kalenteriviikkoa vuodessa ja muita opintosuorituksia kuin harjoittelua pitää karttua keskimäärin 35 opintoviikkoa vuodessa, niin montako kalenteriviikkoa on keskimäärin varattu yhden opintoviikon suorittamiseen, jos tutkinto suoritetaan tavoiteajassa?
Vihje: 35/35
4) Jos tavoitteena on suorittaa yksi opintoviikko per yksi kalenteriviikko, ja yhtä opintoviikkoa kohti saa 16 h kontaktiopetusta, niin montako tuntia kontaktiopetusta saa keskimäärin kalenteriviikossa?
Vihje: 16 h
Vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?
"...suoritettua opintoviikkoa kohden lähiopetusta saattaa joissain tapauksissa olla vain esim. 16 tuntia (määrä tietysti vaihtelee riippuen kurssien toteutustavasta)"
Siis "saattaa" ja "joissain tapauksissa" ja "vaihtelee".
Lukukaudessa on 16 viikkoa opetusta. Lukukaudessa suoritetaan 20 opintoviikkoa. Jos tuo 16 tuntia lähiopetusta per opintoviikko olisi yleispätevä arvo, niin viikossa olisi keskimäärin 20 tuntia lähiopetusta. Mutta tuo vain 16 tuntia per opintoviikko siis "saattaa joissakin tapauksissa" toteutua. Keskimääräisen lähiopetuksen määrä per opintoviikko vaihtelee koulutusohjelmittain. Keskiarvo voisi olla 20 tunnin tienoilla, josta tulee lähiopetusta keskimäärin 25 tuntia viikossa.
Aika vähän sekin tietysti on, mutta tuskin oleellisesti vähemmän kuin muiden ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa.
Harjoittelu ei tietenkään tähän laskelmaan mitenkään kuulu, koska harjoitteluun ei kuulu lähiopetusta. Samoin tietysti insinöörityön takia (10 ov) viimeisenä opiskeluvuonna on vähemmän opetusta.
Aika vaisuksi jäi ohjelma sisällöltään. Ei tuota Ylen soopaa kannata pureskelematta niellä. Asioista saa aina haluamansa näköisiä esittämällä vain pienen ja valitsemansa osan asioista.
Ei tietenkään pidä niellä pureskelematta. Eiköhän ole ohjelman toimittajien tarkoituskin esittää asia hieman provokatiiviseen sävyyn, saada ihmiset ajattelemaan ja ottamaan kantaa. Kyse on kuitenkin todella tärkeästä asiasta, jo esim. maamme tulevaisuutta ajatellen, mikä tuotiinkin ohjelmassa esiin. Kannattaisi muistaa, että juuri vaikkapa Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä tulvii Eurooppaankin pian kielitaitoisia, osaavia, käytännönläheisiä insinöörejä, jotka kaiken lisäksi tekevät saman työn motivoituneemmin ja halvemmalla. Keitäpä luulette yritysten siinä vaiheessa palkkaavan?
oliko MOT:n tarkoitus ohjata laatukeskustelu pois yliopistoista, jotka on riippumattoman tahon osalta rankattu alempaan keskiluokkaan Euro-tasola?
Tämä on mielestäni liian pieni maa, jotta me kilpailisimme toisiamme vastaan. Kehittäkäämme korkeakouluverkostoamme yhdessä ja pidemmällä tähtäimellä!
"---yliopistoista, jotka on riippumattoman tahon osalta rankattu alempaan keskiluokkaan Euro-tasola?"
Saiskos jonkinlaisen vinkin siitä "riippumattomasta lähteestä", joka tuon arvioinnin tai tutkimuksen on tehnyt? Oliko se "riippumaton taho", jolta asiasta kuulit, sinun AMK-opettajasi? Vai oliko peräti teidän AMK:n rehtori?
Ja silläkös suomalaisten yliopistojen tasoa nostetaan, että yliopistoja heikommin valikoidulle opiskelijaainekselle 3,5-vuotisia kirjekursseja tarjoavat AMK:t alkavat esiintyä "Universityinä" - eli yliopistoina.
"Tämä on mielestäni liian pieni maa, jotta me kilpailisimme toisiamme vastaan."
Eiväthän yliopistot AMK:jen kanssa kilpailekaan - ne ovat koko ajan hoitaneet omaa sarkaansa. AMK:t yrittävät kilpailla yliopistojen kanssa ilman eväitä, eli AMK-suutari yrittää karata lestinsä äärestä hommiin, joita ei hallitse.
"Kehittäkäämme korkeakouluverkostoamme yhdessä---"
Ei AMK:illa ole mitään roolia korkeakouluverkoston kehittämisessä, kun ne eivät ole korkeakouluja. Eivät, vaikka opettajasi kuinka niin väittäisi. Ne ovat uudelleennimettyjä opistoja, eikä niiden sotkeutumisesta sukkiinsa korkeakouluja leikkiessään seuraa mitään hyvää.
Sinun käsityksesi yliopistojemme korkeasta tasosta on yhtä suuri utopia kun suomalaisen työn ylivoimainen laatu. Elä todellisuudessa tai vieraileppa välillä vaikkapa ulkomailla.
Itse olen opiskellut kumpaisessakin (AMK & YO) ja vaihdossa ulkomaisessa yliopistossa. Eroa on.
Ja silläkös suomalaisten yliopistojen tasoa nostetaan, että yliopistoja heikommin valikoidulle opiskelijaainekselle 3,5-vuotisia kirjekursseja tarjoavat AMK:t alkavat esiintyä "Universityinä" - eli yliopistoina?
en tiedä. Henk.koht. mielipiteeni on yliopistojen karsiminen ja fokusoituminen muutamaan "huippuyksikköön". Rahoituksen uudelleenorganisointi, työmarkkinoiden kehittäminen (?), jotta korkeakouluistamme valmistuvat (AMK YO) saisivat mahd. pian koulutusta vastaavan työn...siten myös yliopisto-opiskelijoiden itseluottamus kasvaisi.
Yleisestiottaen mielestäni amk-ja yo-opintojen päällekkäisyys, keskinäinen "kilpailu" jne. on naurettavaa näin pienessä maassa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välinen laajeneva yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, että tästä ajattelutavasta ollaan, ainakin periaatteellisella tasolla viimeinkin luopumassa ja keskitytään laatuun.
Taitaa aika kullata muistot entisistä opistoinsseistä. Ihan päivän selvä juttu on, että inssien osaamisvaatimukset ovat kasvaneet reippaasti 80-luvulta. Ei siis ihme, mikäli vähennetyt lähitunnit vaikuttavat valmistuneiden osaamiseen.
niin se on...koulutetumpi työvoima kun tulee kalliimmaksi
..ohjelmassa verrattiin nykyisiä tuntimääriä aikaisempien teknikkokoulutuksen saaneihin, tämä alkaa näyttää kohta siltä, että ylemmän amk:n suorittanut vastaa vanhaa opistoinsinööriä!
Amk:n taso laskee entisestään, koska taustalla vaikuttaa joitain pikkututkijoita, jotka tarvitsevat rahoitusta, jonka takia koulusta on pakko valmistua tietty määrä porukkaa, jotta saataisiin rahaa..? (olikohan tarpeeksi vaikeasti selitetty...?)
En nähnyt ohjelmaa kuin lopusta, mutta aika yksipuolisesti se taisi käsitellä aihetta.
Mutta miten opiskelija itse voi vaikuttaa tähän...?!?
Ota asia esille vaikkapa koulussa...hyvähän se on että epäkohdista keskustellaan, mutta aika mustavalkoista oli tuo MOT:n mollaus, kun ei meidän yliopistotkaan oikeasti ole mitään "huippuyksiköitä". Toisaalta eipä taida tuottajat/toimittajat omaan kotipesäänkään kusta yliopistoja mollaamalla.
Miksi ihmeessä täällä nyt koko ajan yritetään vetää yliopistoja tähän keskusteluun mukaan? Ei yliopistoilla ja niiden todellisella tai kuvitellulla tasolla ole mitään osaa eikä arpaa tässä, kun pitäisi keskustella nimenomaan AMK-järjestelmän toimivuudesta. Ikivanha ja omalla tavallaan inhimillinen kikkahan se tietysti on torjua itseen kohdistuva kritiikki osoittamalla jotakuta muuta ja sanomalla, että ei noillakaan niin hyvin mene. Sääli vain, että se tässä tapauksessa on pahimmanlaatuista älyllistä epärehellisyyttä, jolla ei edistetä kenenkään asiaa.
Eli en opiskele missään (ainakaan vielä) ja nyt tämän välivuoden aikana olen todellakin alkanut ymmärtämään mitä tämä amk-vouhotus on... Onneksi en mennyt opiskelemaan heti sinisilmäisenä ylioppilaana ammattikorkeakouluun. Olisin varmaan pudonnut korkealta ja kovaa huomatessani ettei tämä koulutus olekaan oikotie johtoportaaseen...!
Millaisen vastaanoton saisi sellainen amk-opiskelija, joka ottaisi tällaisen asian esille omassa amk:ssaan...?
Nii-in. Kukapa sitä omaa opinahjoaan morkkaamaan kävisi...?
"Millaisen vastaanoton saisi sellainen amk-opiskelija, joka ottaisi tällaisen asian esille omassa amk:ssaan...?"
Ei semmoiselle pahasti sanottaisi vaan hyvästi. Olen nähnyt mustaa valkoisella erään AMK:n erään yksikön opetussuunitelman, jossa sanotaan, että "suhtautuminen kouluyhteisöön vaikuttaa arvosteluun". Ei kai siinä hullukaan lähde esittämään minkäänlaista kritiikkiä, jos on pumaaka edessä, että kritiikin esittäminen alentaa arvosanoja. Ja näin siis KORKEAkoulua leikkivässä oppilaitoksessa 2000-luvulla. Viime vuosisadan alun tyttölyseosta tuon vielä uskoisi.
Voitko tarkentaa edes hieman minkä alan yksikkö oli kyseessä tai edes jotain...? Kuulostaa niin uskomattomalta..!
Luulin tällaista tapahtuvan korkeintaan joissain ahdasmielisissä uskonlahkoissa, en jossain "korkeakoulusysteemissä".
Mutta ennenkuin koko amk ammutaan alas, niin haluaisin kuulla hieman, että missä näin sanotaan.
En uskalla.
Niin siitä yo-vertailusta voisin todeta sen verran, että kannattaa tutkia asioita eikä vain kuunnella mitä siellä ammattikouluissa kerrotaan. Eikö siellä ensimmäisen vuoden tarkoitus olekin opetella tiedonhakua internetistä?
Eli katsokaapas nyt uudestaan vertailut, jossa Helsingin yliopisto on yksi Euroopan huippuyliopistoista.
Arvostan ammattikorkekoulun opiskelijoita: siellä tehdään hyvää työtä ja yhteiskuntamme tarvitsee sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, liikemiehiä ja insinöörejä yms. Hallinnon halu apinoida yliopisto onkin sitten asia erikseen. Onko tarpeen muuttaa koulut Universityiksi ja sanoa opiskelijoille, että te valmistutte yliopistosta. AMK:n jatkotutkinnot sekä nimien muuttaminen yliopiston tiedekuntien kaltaisiksi (humanistinen, yhteiskuntatiet.ala jne) menetteli mutta johan tämä menee naurettavaksi.
Siis valehtelet?
...ihmeessä minä valehtelisin?
Laitapa itse nimesi ja osoitteesi tänne, niin voin lähettää sinulle vaikka valokopion kyseisestä pumaakasta - tai tarpeelliset tiedot, että voit itse tarkista asian suoraan lähteestä. Täällä minä en kuitenkaan ryhdy sitä enempää puimaan, sillä se tuottaisi minulle ikävyyksiä. Ellet sitä tosiaan tajunnut.
Torjuminen/kiistäminen on todella kehittymätön tapa suhtautua sellaisiin tosiasioihin, jotka eivät miellytä. Mutta ei se niitä muuksi muuta.
..eikös Suomessa ole yksi korkeakoululaitos, joka koostuu kahdesta pilarista. Sitä paitsi yliopistot kouluttavat nämä opettajat lähes poikkeuksetta ammattikorkeakouluihin, näin asia kyllä ihan yhteinen!
Sinulla muka on? Että joku opetushenkilökunnasta skannaisi ip-osoitteesi? Que?
Erkki puhuu asiaa. Juuri näin se on. Ei voi arvostella vaikkapa AMK-opetuksen tasoa, jos opettajat ovat aivan samoja kuin yliopistoissa.
ei aukene kuules yo-tutkinnollakaan se johtoporras kovinkaan helposti! itse sain amkista valmistuttuani erittäin hyvän päällikkötason jobin kv-yrityksestä.
PS. netto 2800e/kk edut ja ikää alle 30. Tulen toimeen ja jää aikaa muuhunkin. :)
Tämähän on jo kauan tiedetty totuus, vaikka se on joillekin niin vaikeata niellä. Tällä samaisella palstalla on nämä asiat käyty läpi, niitä vaan ei ole uskottu. Joskus on jopa väitetty etteivät AMK:t edes syntyneet opistojen pohjalta jne. Toiset haluavat uskoa johonkin ihme utopiaan.
Vaikka näitä vastauksia kun lukee niin eivät taida AMK:ta ihannoivat vieläkään uskoa, vaikka selvät numerot esitettiin vertailun vuoksi. Kai se nyt on selvää, että jos sisäänottomääriä nostetaan ja samalla opetuksen määrää ja laatua lasketaan niin lopputuloksena on entistä huonommin motivoituneita ja pienemmällä tietotaidolla varustettuja mestarimaistereita. Ja turha kuvitella, että tämä olisi pelkästään ohjelmassa mainittujen insinöörien ja sairaanhoitajien ongelma. Aivan sama ilmiö on käynnissä kaikilla muillakin aloilla kun opetuksen ulkopuolista henkilökuntaa lisätään jne. Koulujen mainonnasta se alkoi (kuinka moni opisto joutui tai halusi lähteä mukaan tällaiseen?) ja nykyään on jo kaikenmaailman konsultteja pysyvästi palkkalistoilla. Aivan naurettavaa pelleilyä!
Tilanne on ammattikorkeakouluissa täsmälleen miten sanot. Huonommasta raaka-aineesta ei saa aiempaa huonommalla prosessilla muuta kuin silkkaa sekundaa, tästä on kenenkään turha muuta yrittää väittää.
Ne harvat helmet, osaavat ja motivoituneet, saavat lisähohdetta täälläkin, sillä tosi hyviä ei voi millään koulutuksella tai edes sen puutteella pilata, ne perhanat ottavat pienenkin vihjeen perusteella itse selvää! Valitettavasti näitä poikkeusyksilöitä sattuu vai muutama harva opintosuunnalleen.
Vaikka tämä onkin amk-palsta, niin voi lohdutukseksi todeta, että samat ongelmat vaivaavat myös yliopistoja, joskaan ei aivan yhtä pahana. Perussyy tähän tietysti on se, että Suomen lahjakkuusreserveistä ei kerta kaikkiaan pystytä kunnolla korkeakouluttamaan ikäluokastaan kahta kolmasosaa, sillä ei meidän älykkyysjakaumamme poikkea muusta maailmasta: puolet joka ikäluokasta on keskivertoa tyhmempiä ja suuri osa vielä huonosti motivoituneita. Ei onnistu, vaikka demariministeri virkamiehineen mitä tahansa päättäisi.
Nyt työllistetään (useasti) jäsenkirjalla. Melkoinen puhallus on menossa. Muistan takavuosina TAMK:ssa kuinka eräs opettaja ihmetteli juuri palkattu kehitysjohtajaa kun kehitysosastoa ei vielä ollut edes perustettu. Ei se taida kummempaa olla Stadiassakaan. Eilisessä Kauppalehdessäkin UKK:n pojanpoika oli aiheesta huolissaan.
Mutta sitten toiseen asiaan: Kun valmistuu AMK:sta ja päätyy vaikka inssiksi firmaan (MOT:n case Etteplan), alkaa firma harmitella ettei juuri palkattu osaa mitään ja heitä joudutaan preppaamaan. Tässä on kyllä firmoillakin syytä katsoa itseensä. Ei mistään, edes yliopistoista valmistu kokenutta ammattilaista. Itse työskentelen insinöörinä alalla joka työllistää paljon muttei missään opeteta suoraan tätä alaa. Kahdella tutkinnolla jotka sopivasti sivusivat alaa tänne pääsin.
Taisi mennä vähän sivuun, palaan Etteplaniin. Ymmärrän kyseessä olevan pörssiyrityksen ja toimivan varsin pienellä katteella vs. asiakkaat. Mutta miten toimari voi kuvitella juuri palkatun vastavalmistuneen olevan ammattimies? Lainaus ohjelmasta:
Hornborg: "Erityisesti konerakennuspuolella tai konetekniikkainsinöörien osalta, niin valitettavasti täytyy sanoa, että heidän tasonsa ei kyllä vastaa sitä, mikä se oli esimerkiksi 90-luvun alussa. Kun meille tuli töihin vastavalmistunut opistoinsinööri, niin hänet pystyi sijoittamaan suoraan suunnittelutoimeksiantoon. Tänä päivänä me joudumme kouluttamaan näitä henkilöitä puoli vuotta – vuoden ennen kuin heidät voidaan panna itsenäiseen suunnittelutyöhön"
MOT: Mikä on suurin käytännön ero taidoissa verrattuna aikaisempaan ?
Hornborg: "Jakaisin tän kahteen osaan. On matemaattiset perustaidot ja sitten aivan insinööritaidot kuten mekaniikan osaaminen, lujuuslaskennan hallinta, mitoitukset, valmistustekniikan tuntemus. Tämäntyyppiset perusinsinööritaidot ovat huomattavasti puutteellisemmat nykyään".
Koneinsinöörinä pystyn vastaamaan: Oppilaitoksilla on harvoin käytössä enemmän kuin yksi moderni suunnittelujärjestelmä. Niiden käyttöä ei opeteta lukiossa, vähän ja kevyemmillä amiksessa. Käyttökokemus jää vähiin eikä siirtyminen uuteen käy nopeasti. Käyttöliittymissä on eroja, samoin käsky ketjuissa.
Mekaniikkaa, lujaria/mitoitusta ja valmistustekniikkaa, noita koneinsinöörin perusopintoja käydään perusteet mutta syventymiseen ei ole aikaa kuin yhteen alakohtaan. Vanha opistoinsinööri saattoi ehtiä syventyä hyvinkin mekaaniseen suunnitteluun ja tuotteiden valmistukseen. Nykyiset opetussuunnitelmat ovat laajoja eikä se tule kysymykseen. Etenkään kun opintoaikaa vie erilaiset projektiopetusopinnot, valinnaiset, kieli-ja kulttuuriopinnot ym. Puhumattakaan harjoittelusta jonka voi suorittaa kouluaikana, ei ennen opintojen aloitusta. Ja tuo harjoittelu menee läpi vaikka mansikkamaalla. Kesä-ja harjoittelupaikat eivät ole nousseet uusien opiskelupaikkojen tahdissa.
Myös teknologian kehittyminen syö opetusaikaa. 90-luvun alussa ei ollut käytössä samaa tietoa kuin nyt ja opiskelijat joutuvat suodattamaan asioita.
Mutta Etteplanin toimarin toiveita voidaan täyttää vaikka palauttamalla 32h lähiopetusta jokaiseen mainitsemaansa aiheeseen. Silloin puolitiehen jääviä perusopintoja ei olisi niin paljon.
...minkä ihmeen takia insinöörin/traden/sairaanhoitajan tarvitsee käydä turhia täytekursseja kuten punttisali-, teatteri-, ym. kursseja? Eikö olisi huomattavasti järkevämpää keskittyä siihen kovaan ammattiosaamiseen ja jättää italian kielikurssit ja vastaavat vapaa-ajan harrastuksiksi?
ovat oikeasti olemassa valinnaisten muodossa. Silloin aikoinaan niitä oli 10ov. mutta toki sai suorittaa enemmänkin.
Tunnen lavatanssikurssin ja viininmaistelukurssin suorittaneen suunnitteluinssin toiselta osastolta.
2. Opistoasteella ei tosiaan ollut samaa määrää sälä kursseja kuin nyt. Oli myös enemmän lähiopetustunteja käytössä. Ei siis ihme että valmistuvan porukan taso on laskenut!
Meillä ei ainakaan ole mitään höpöhöpö-kursseja. Aika kummalta tuntuvat nuo esimerkitkin, tosin... Omapa on opiskelijan häpeä, jos noita ottaa.
Palataan taas yliopistoihin... Kaverilla on yliopiston kalja-kurssilta ovareita. Onko tässä sitten sama tilanne? Miksi AMK:ssa sama tilanne on pahempi paha?
Ja taas sotkee AMK-opiskelija yliopiston mukaan AMK:ja koskevaan keskusteluun AMK-palstalla.
Mikähän sen sun kaverisi "kalja-kurssin" virallinen nimi oli? Ja mitä kaverisi opiskelee ja missä yliopistossa? Ei suinkaan ollut niitä "University of Applied Science"ja?
"Kaverilla on yliopiston kalja-kurssilta ovareita."
Katsos kun ero on se, että yliopistossa ylimääräiset kurssit eivät kuulu tutkintoon. Kaverisi siis edelleen opiskelee 160 opintoviikkoa sitä omaa tutkintoaan ja sen lisäksi hänellä voi olla muita opintosuorituksia, vaikka sitten kaljakurssi, jos siltä tuntuu. Sen sijaan AMK:ssa nämä kaljakurssit lasketaan ilomielin osaksi vapaavalintaisia opintoja ja ne näin ollen kuuluvat tutkintoon.
Tänään tiistaina 17.1. MOT uusintana TV1 klo 16.30
Tietysti jos haluaa nähdä asiat kärjistettynä, mustavalkoisena, ylemäisenä saastana ja lisäksi muutaman väkisin tongitun epäkohdan, niin siitä vaan.
Näin sitä tuulipukukansaan vaikutetaan.
Moipsmoips
Juu, lakaistaan maton alle vaan kaikki ongelmat ja epäkohdat. Vaietaan kaikesta mikä on sinusta epämieluisaa niin maailma pelastuu, niinkö? Kyllä se on jo tullut selväksi, ettet halua keskustelua aiheesta, etkä hyväksy muita kuin oman näkemyksesi. Mutta anna edes muiden ottaa kantaa ja tutustua eri näkökulmiin asiasta, vaikka itse haluatkin työntää pääsi pensaaseen ja kuvitella todellisuuden pois.
Asiat pitää esittää kokonaisvaltaisesti ja laajasti käsiteltynä, ilman provokaation halua. Varsinkin jos ne esitetään valtakunnanverkossa katsojille jotka eivät osaa kyseenalaistaa mitään.
Niinkö niinkö? ;)
Kyllä minusta tuossa ohjelmassa käsiteltiin aivan hyvin ne perusongelmat. Mitä siitä sinun mielestäsi sitten konkreettisesti puuttui niin ettei koko ohjelmaa mielestäsi saisi lainkaan edes katsoa?
Ihan oikeasti miksi pitäisi sensuroida sellaisia ohjelmia joissa konkreettisesti kerrotaan millaiseen turhuuteen AMKt varojaan tuhlaavat? Jos high tech hautomo on toiminut viisi vuotta 100.000 euron vuokratiloissa eikä viiden vuoden aikana ole syntynyt yhtään yritysprojektia kai sitä nyt saa kritisoida?
Vika lienee nimenomaan kyvyttömässä ekonomi-filosofi-mikälie-yhdistelmässä, joka tuota hautomoa hoitaa. Kummasti muualla kuin stadiassa, yritystoiminta on lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin.
Taitaa vaan stadia olla paska AMK, paskoilla opettajilla.
Kaikki eivät todellakaan tuhlaa varojaan. Jos Stadiassa kustaan homma, ei voida puhua kaikkien ammattikorkeakoulujen epäonnistuneen. Sinuna tutustuisin asiaan.
Mutta kun telkkarissa sanottiin sillai...
Akateemiset eivät tiedä mistään mitään, vanhat kunnon opistoninsinöörit eivät tiedä mistään mitään, Yleisradion toimittajat eivät tiedä mistään mitään...
Vain sinä ja sinun AMK-opettajasi olette oikeassa, koska sinä olet AMK:ssa ja opettajasi sanoo, että sinä olet tosiosaaja ja opetus AMK:ssasi parasta maassa ja kaiken arvostelun yläpuolella. Itse asiassa sinun läsnäolosi tekee AMK:stasi niin ylivertaisen koulun, että kaikki kritiikki on pyhäinhäväistystä.
"Mut kun ope sano..."
Mutta yleistää voi, niinkö?
"Koska Stadia on huono, täytyy kaikkien Suomen AMKien olla yhtä huonoja." Tieteellisyyttä parhaimillaan!
En vaivaudu edes vastaamaan.
Niin,
MOT-ohjelmassahan käsiteltiin kattavasti "Akateemisten" (pitäisikö nostaa pikkusormi pystyyn tätä sanoessa?), opistoinsinöörien, muun kuin yhden Yleisradion toimittajan ja muiden kuin Stadian mielipiteitä...
Jos ihan tarkkaan kuuntelit, samassa ohjelmassa ihmeteltiin myös miksi AMK-kokeilun tuloksellisuutta ei ole kuluneen 15 vuoden aikana mitenkään mitattu. Edelleen saatoit nähdä ohjelmassa haastatellun kasvatustieteen tohtorin, jonka tutkimus käsitti AMK:n ja opistojen sairaanhoitajakoulutusta useammankin oppilaitoksen välillä.
Edelleen haastateltiin Heikki Hornborgia, jonka firmaan ei ole suinkaan palkattu yksin Stadiasta valmistuneita.
Kun itse aikoinaan vaikutin opiskelijapolitiikassa meille oli hyvin tärkeää kertoa päättäjille mitä ongelmia katsoimme omassa koulussamme olevan. Meillekin oli selvää, että tasokurssien poistaminen peruskoulusta oli kelvoton päätös, ja samoin oli se, että Ammattikorkeakoulut syntyivät käytännössä nimikylttiä vaihtamalla.
Yhtä kaikki, kipeä paikka tämä kritiikki tuntuu toisille olevan.
Ohjelmassa haastateltu Anu Räisänen siis tutki opiskelijoiden valmiuksia kymmenessä eri oppilaitoksessa, ei yksin Stadiassa:
http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=99204
Niin,
Hoitotyöntekijöiksi valmistuvien osaamista.
Muita alojahan ei ole. Kattava tutkimus ei siinä mitään...
...mitään mikä ei pönkitä egoasi. Mikään muuhan ei voi olla totta.
Yksipuolinen kyseenalaistaminen ei ole kriittistä ajattelua vaan sen vastakohta.
Työelämässäpä sen sitten näet. Todellisuuden nimittäin. Nimittäin JOS koskaan töitä saat.
Ehkä tässä sitten näkyy se akateemisen opiskelun tuoma kyky analyyttiseen ja syvempään ajatteluun, mene tiedä. Joko et kykene tai sitten et halua hahmottaa tämän asian kokonaisuutta, mutta väärässä olet joka tapauksessa. AMK-järjestelmän ongelmat ovat yleisessä tiedossa, ja vaikka Suomen kaikkia ammattikorkeakouluja ja niiden ohjelmia ei ohjelmassa käsiteltykään, ei se poista järjestelmään sisäänrakennettuja ongelmia.
On tämä ihmeellistä keskustelua. Ensin valitetaan että MOT:n ohjelma käsitteli yksin Stadiaa ja tekua ja nyt kun osoitin, että siinä esitelty tutkimus käsitteli hoitoalaa kymmenessä eri AMK:ssa niin sekään ei kelpaa.
Mikä ihme siinä AMK:ssa on niin pyhää ettei sitä saa kritisoida? Ei me nyt enää olla Neuvostoliitossa.
Mielenkiintoinen tutkimus. Jotenkin vaan tuntuu, että juuri valmistuneilla ei KOSKAAN ole superhyvää itsetuntoa. Ei ollut itselläkikään, ja nyt olen jo johtotehtävissä.
Mielenkiintoisempaa olisi tietää se, kuinka todenperäisiä AIKAISEMPIEN hoitoalalla työskentelevien ihmisten uskomuksen itsestään olivat.
Jotenkin tässä koko hommassa haisee sekä akateemisten että opisto-mikäleiden oma lehmä ojassa.
Krittiikki on hyvä asia. Asiantuntematon kritiikki on paha. Ja varsinkin täällä sitä tuntuu riittävän. Ihmettelen erityisesti, miten joku yliopisto-opiskelija voi ryhtyä arvostelemaan AMK:n opiskelijoita ja opetusta... Vaikkei ole päivääkään siellä opiskellut.
"Ihmettelen erityisesti, miten joku yliopisto-opiskelija voi ryhtyä arvostelemaan AMK:n opiskelijoita ja opetusta... Vaikkei ole päivääkään siellä opiskellut. "
Koska fiksun ei tarvitse ensin uskoa valhetta tunnistaakseen sen valheeksi. Korkeakoulututkinto 70%:lle jostakin kansasta on utooppista. Korkeakoulututkintoa edellyttävä työpaikka 70%:lle jostakin kansasta on jo naurettavaa.
Minä puolestani ihmettelen suuresti miten joku AMK:ssa opiskeleva voi arvostella yliopistoa liiasta teoreettisuudesta, vaikkei ole päivääkään siellä opiskellut. Ja näitä "asiantuntijoita" täällä tuntuu riittävän paljon enemmän kuin AMK:ja arvostelevia ylioppilaita.
Itse olen opiskellut sekä AMK:ssa että yliopistossa monta pitkää päivää, ja olen silti (tai ehkä juuri sen vuoksi) sitä mieltä, että AMK on suurta kusetusta. Minä en siis ollut fiksu, vaan uskoin valheen. Mutta tiedänpähän ainakin nyt mistä puhun.
Ylempänä kirjoitettiin näin:
"Mielenkiintoisempaa olisi tietää se, kuinka todenperäisiä AIKAISEMPIEN hoitoalalla työskentelevien ihmisten uskomuksen itsestään olivat. "
Kannattaisi ehkä huomata, että kyseessä oli kasvatustieteiden laitokselle tehty väitöskirja eli akateeminen tutkimus. Siinä käytetyt menetelmät on hyväksynyt ensin professori ja sen jälkeen itse tutkimus on mennyt läpi väitöstilaisuudessa.
Ihan hienoa jos joku pystyy koko väitöskirjan torppaamaan yhden sivun lyhennelmän pohjalta. Ehkä nimimerkki ylempänä kuitenkaan ei nyt aivan ole ymmärtänyt miten akateeminen opinnäytetyö syntyy ja millaiset laatuvaatimukset sille esitetään.
Edelleenkin ihmettelen mikä siinä on että koko AMK on niin pyhä laitos ettei sitä saa arvostella?
Siis... Olen saanut lukea kyseisen tutkimuksen. Hain lähinnä tietoa siitä, kuinka todenperäisiä aikaisempien, nimenomaan opisto-opiskelijoiden, uskomukset itsestään olivat. En siis kyseenalaistanut tutkimuksen uskottavuutta. Se vastasi varmasti niihin kysymyksiin, joita siinä esitettiin.
Sinänsä huvittavaa, että itse vaivauduin edes vastaamaan tänne. Olen jo töissä, joihin en ikinä olisi uskonut pystyväni. Mutta kappas vaan, hyvinhän tämä minulta sujuu!
Tuo MOT:n ohjelma on perinteiseen MOT-tyyliin hyvin kapea-alainen ja provosoiva, mutta yleisesti amk-systeemistä voisi nostaa esiin seuraavat tärkeät ongelmat:
1) liikaa aloituspaikkoja
2) liian vähän lähiopetusta
3) epämääräinen käsitys akateemisuudesta
Parannusehdotukset:
1) aloituspaikat karsitaan vähintään 2/3 nykyisestä
2) tehdään kuten liike-elämässä eli karsitaan tuottamatonta osuutta eli hallintoa kevyemmäksi
3) laitetaan päät yhteen ja mietitään mitä se akateemisuus oikeasti merkitsee, miten sitä voi soveltaa amk:ssa ja toimia sitten sen mukaan eikä haahuilla ja tilailla kultaisia käätyjä ilman todellisuuspohjaa
Eli olkaa nyt kuinka korkeakoulutettuja tahansa, mutta älkää sotkeko akateemisuutta amk:iin. AMK:n tehtävä on valmistaa käytännön osaajia ja kannattaapi pysyä ihan sillä linjalla.
Mielenkiintoista on se, että AMK:ssa korostetaan jatkuvasti käytännön tekemistä jne. ja amk:n opiskelijat väheksyvät yliopiston teoreettisuutta. Mikä eilisessä MOTissakin tuli ilmi, niin insinööriopiskelijat eivät kuitenkaan pysty tekemään käytännön töitä, koska eivät hallitse taustalla olevaa teoriaa. Eli taas kerran, teoriatonta käytännön toimintaa ei ole!!! Teoriaa on aina opiskeltava. AMK:ssa ehkä vähemmän, yliopistossa enemmän. Mitä enemmän teoriaa, sitä paremmat sovellusmahdollisuudet ja käytännön valmiudet opiskelijalla tulevaisuudessa on. Sama koskee esim. tradenomeja. Kuka tahansa meistä oppii kassakonetta käyttämään, mutta jotta ymmärtäisi verotuksesta yms. on vaan pakko opiskella ns. teoriaa. Niin vain se on.
Ongelma tässä on juuri siinä, että on perustettu uusia korkeakouluja, joissa ei ymmärretä, mitä ammattimaisuus ja korkeakoulumaisuus yhdessä oikeasti tarkoittaa. Siksi tällainen nimisoppakin on syntynyt. Minusta riittää, että rekrytoinnissa tiedetään, millaisia ammattilaisia eri nimikkeillä ja koulutaustoilla on tarjolla. Tällainen nimisekoilu on omiaan sitä sotkemaan.
Amk-opetuksessa ollaan sen korkeakoulustatuksen kanssa vähän tuuliajolla, joten töitä on vielä tehtävänä, ennen kuin asiat selkenevät.
MOT oli oikealla asialla (kiitos hyvästä ohjelmasta)ja mainitsemasi parannusehdotukset ovat hyviä, mutta ammattikorkeakoulujen tilanne on paljon monimutkaisempi ja ongelmallisempi kuin 30:ssa minuuttissa voi käsitellä.
Hiukkasen lisää jäävuoren huippua:
1. MOTissa kerrottu opetuksen karsiminen ja hallinnon työmäärän lisääntyminen on todellisuudessa pahempi:
vielä opistoaikaan opettajien työstä noin 10% meni nk. hallinnollisiin tehtäviin. Tällä hetkellä riippuen mm.opetusalasta,-muodosta, kuinka paljon opiskelijoita tietyn aineen opetusryhmään tulee eri oppilaitoksista erilaisilla tutkinnoilla, tuosta "opetustyöstä" menee 30 - 50% hallintoon. Tämä kaikki siis pois itse opetuksen kehittämisestä, opettajien itsensä kehittämisestä jne.
2. Jatkuva muutos
Viime vuosien satoa: yhteistyö korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kesken, yksilöopetuksesta ryhmäoppimiseen erilaisin menetelmin (mm. pbl, tiimioppiminen jne), verkko-opetus...
Kaikkea tätä tehdään "pedagogisin perustein" ilman että analysoidaan kuinka se vaikuttaa opettajien/opiskelijoiden/hallintohenkilöstön työkuormaan, millaista koulutusta, välineitä, työtapojen muutosta.
3. Johtaminen
Ammattikorkeakouluja näyttää vaivaavan samantyyppinen ongelma:
- pistetään resursseja missioihin, visioihin, strategioihin, brandeihin jne tuosta vain ja johto käyttää omaa ja opetushenkilöstön aikaa suruttomasti näissä ylätason maalailuissa
- näitä sitten toteutetaan linjajohtoisesti käskyttämällä
- mutta esimerkiksi operatiivinen johtaminen
näyttäisi olevan melko tuntematon käsite...
4. Ammattikorkeakoulujen määrän supistaminen
Tämä on vilahdellut otsikoissa useasti ja tuntuisi järkevältä. Pelkona vain on, kuinka noin kolmestakymmenestä risumajasta saadaan rakennettua 6 linnaa?
Pitäisi varmaan vaihtaa arkkitehteja, jotka uusista materiaaleista tekisivät toimivat linnat -mutta tuntien eduskunnan ja opetusministeriön toimintamallit voin olla varma, että olemassaolevilla eväillä mennään ojasta allikkoon niin että tuhisee.
Ainakin rakennus työmaiden johtoon ei löydy AMK:sta osaajia.
Joitakin yksilöitä löytyy, mutta heidän oppinsa on hankittu muualta kuin AMK:sta.
Käytännössä ennen, kuin tuli Mestari tai Inssi tekusta, hänet pystyi laittamaan työnjohtoon levollisella mielellä.
Tietysti jonkin verran täytyy uusia työntekijöitä opastaa ja valvoa. Mutta AMK:sta valmistuneilta ei löydy minkäänlaista realistista käsitystä työmaan aikatauluttamisesta, logistiikasta, kustannushallinasta, työsuojelusta, työmaakoneista, henkilöstön johtamisesta yms…
Valmistuvat AMK inssit ajattelevat, vain olevansa vuoden kaksi työmaalla ja lähtevänsä sen jälkeen uraputkeen. Tämän takia heillä ei ole edes halua oppia työmaan hallinnointi. Kun tekusta aikoinaan valmistui, suurin osa valmistuneista mielsi työmaan olevan se missä he viettävät lopun työelämänsä. Ja he olivat siitä syystä ihan erilailla motivoituneita kun AMK:n inssit.
Tekniikka ja tiede on kehittynyt 90 luvulta aika paljon.
Ammattikorkeakoulussa ei nykyään osaamista vaadita ja sen takia sieltä saat todistukset aika helposti..
Jos halutaan osaavia työntekijöitä ammattikorkeasta niin siihen tarvitaan tiukempaa arviointia,ettei sieltä noin vain valmistuta.
Totta kai sieltä valmistuu maksimi pisteet saaneita mutta se on vasta keskitasoa nykyään.
Ite olen opiskellut ammattikorkeassa 2 vuotta kunnes vaihoin kauppikseen ja huomasin ettei vaikeustaso muuttunut paljoakaan.
Ylempänä joku kommentoi sitä miten vaikea on aloittaa työt jos on koulussa tehnyt hommia eri softalla. On kyllä aika omituista jos koko opiskelu keskittyy vain jonkun softan hallitsemiseen. Kyllä oikeasti taustalla pitäisi olla niin rautainen teknisen matematiikan, statiikan ja dynamiikan osaaminen että uuden softan opettelu ei tuota ongelmia.
Ongelma tässä vaan on siinä että niitä vaikeita asioita kuten matematiikkaa, statiikkaa ja dynamiikkaa ei opeteta muuten kuin lähiopetuksessa. Opiskelijan voi aina omalla ajallaan laittaa tekemään jotain harjoitustyötä mutta oppiiko hän siinä ollenkaan tietämään miksi tekee niinkuin tekee? Kun työelämässä tulee vastaan ensimmäinen case jota vastaavaa harjoitustyötä ei olekaan ollaankin sormi suussa.
Ihmeellisintä nykytilanteessa on se, että kohta voidaan ihan oikeasti kysyä miksi opiskelija ollenkaan viettää aikaansa koulun tiloissa kun kaikki opetus on joko itseopiskelua tai sitten verkko-opiskelua. Saman tien voidaan siirtää insinöörikoulutus vaikka kansanopistoihin.
Hornborg puhui ihan asiaa verratessaan kehittyvien maiden "nälkäisiä" insinöörejä meikäläiseen pullamössösukupolveen. Kun vanhan Neuvostoliiton aikana ei ollut kunnon koneita insinöörien piti opetella teoria alusta loppuun. Kun nyt heille saadaan koneet ja viimeistä huutoa olevat sovellukset suomalaisella AMK-insinöörillä pyyhitään pöytää. Kun samaan aikaan koneensuunnittelusta alkaa väki siirtyä eläkkeelle mitä sitten? Nyt on AMK-sähläyksen vuoksi hukattu 15 vuotta eli kokonainen sukupolvi. Vaikka tilannetta nyt alettaisiin tutkia ja jotain korjata menee vuosia ennenkuin koulutus on siinä jamassa, että sieltä joskus valmistuu jotain osaaviakin ihmisiä.
Milläs siihen asti eletään?
Mites se naama nyt väännetään? Josko lopulta oppisitte pitämään suunne kiinni ja yksinkertaisesti hyväksymään alempiarvoisuutenne? Jos ei ole halua kuulua tuohon ko. rupusakkiin, tervetuloa yliopistomaailmaan. Ei vain taida älli riittää, joten joudutte puolustelemaan omaa vajaavaisuuttanne suu vaahdossa..
Nyyh ja sniffis! Ehkä seuraavassa elämässä sitten..