Nyt kun oln lueskellut näitä biovanhempien ja sijaisvanhempien palstoja (pelottavia juttuja) niin haluan kertoa ja kysyä omasta tilanteestani. Olen 5 pojan yksinhuoltaja, kolme on alle kouluikäistä.1 on jonkin verran ylivilkas. Olen ollut tähän asti kotona heidän kanssaan kunnes aloitin opiskelun. Pienempien oltua päiväkodissa pari kuukautta, teki päiväkoti lastensuojeluilmoituksen äidin jaksamisesta ja väsymyksestä sekä ylivilkaan pojan takia.Lausunnon mukaan olin kuulemma sanonut että olen aivan väsynyt enkä oikein jaksa enää (en ole koskaan näin sanonut)erehdyin sanomaan että ei sitä aina jaksa kaikkea, kyllähän jokainen ihminen on joskus väsynyt, oli lapsia tai ei. Sovittiin sitten perhepalaveri aika jolloin he tulevat kotiini katsomaan tilannetta ja sen jälkeen selvitetään tukitoimet, ilmeisesti jotain tehostettua perhepalvelua tms. Aina on lapset ollut hyvin nukkuneita, puhtaita ym. kun ovat tarhaan menneet. Aina olen ajoissa vienyt ja hakenut, alkoholi ja huumeongelmaa ei minulla ole, ainoastaan rahatilanne on tiukka ja aikaa ei riitä aina kaikkeen yhtäaikaa ja tukiverkostoa minulla ei oikeastaan ole, vain äitini. Voisiko tälläisen asian takia pelätä jotain pahempaa,esim. huostaanottoa tms. Kannattaisiko minun ottaa johonkin asianajajaan jo ajoissa yhteyttä vai hermoilenko turhaan. Onko kellään kokemusta tälläisesta tilanteesta ja hyviä neuvoja kummaltakin taholta.
Apua ja neuvoja kaipaan
5xbiologinen yh.
221773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Aivan varmasti saat terveisiä Espoosta ja lapsesi rahdataan samantien lastenkotiin ja sijoitukseen. Ota yhteyttä oikeusaputoimistoon, jos ei kotivakuutuksesi korvaa ja kysy neuvoa sieltä.
Lapsiasi ei uhkaa mikään, mutta näin saat mielenrauhan,täältä et.
tuki mitä he sosiaalitoimistosta tarjoo...
Ihmiset tulkitsevat sanomisia eri tavoin. Kerro nyt vain rehellisesti, että et tarkoittanut olevasi "loppuun palanut" tms, vaan oli juuri tuona päivänä/aamuna väsynyt ihan niin kuin kuka tahansa ihminen aina ajoittain on. Voihan olla, että ovat katsoneet sinun olevan aika usein väsynnyt tms. Keskustele asiasta. Todellinen avun tarvehan on riipuvainen sinusta itsestäsi. Tunnetko olevasi avun tarpeessa vai et? Jos selviät hyvin lasten kanssa, niin eihän sinulla sitten ole avun tarvetta. Tuo oma kantasi esille ja ole realistinen.
Hei viiden pojan äiti!
Kyllä tuo sinun tilanteesi rankalta kuulosti, mutta uskon, ettei sinun silti tarvitse pelätä huostaanottoa.
Sinuna pyytäisin sinne perhepalaveriin jonkun ulkopuolisen mukaan. Vaikka äitisi. Voit pyytää mukaan myös jotain ystävää tai vaikka kuntasi sosiaaliasiamiestä.
Vaikka nyt jaksaisit vielä, niin mielestäni sinun kannattaisi ottaa vastaan jotain apua. Selvitä sossuilta, voitko saada taloudellista tukea. Taloudellista tukea voit myös kysyä esim. seurakunnan diakoniatyöstä (ei tarvitse kuulua kirkkoon).
Tukiverkkojen vähyys huolestuttaa minua. Onko sinulla itselläsi aikuisia ystäviä? Sinulla olisi varmaan mahdollisuus saada pojillesi tukiperhe tai "varaisovanhemmat". Näitä välittää mm. Pienperheyhdistys ja Pelastakaa Lapset ry. Tukiperhe on semmoinen ystäväperhe, jossa poikasi tai osa heistä viettää esim. yhden viikonlopun kuukaudessa. Se voisi helpottaa jaksamistasi sekä opiskelujasi. Kouluikäiset voivat viettää kesällä aikaa lomakodeissa. Minä olen aikanaan ollut semmoisessa ja meille se oli hyvä ratkaisu. Myös SPR välittää tukihenkilöitä ja semmoista voisi olla sinulle apua. Seurakunnan diakoniatyö on järjestänyt joillekin perheille esim. kotiapua siivouksen ja kotitöiden muodossa silloin kun kunta ei ole sitä järjestänyt.
En tarkoita, että olisit jotenkin luuseri, mutta pelkään ihan oikeasti jaksamistasi. Pojat kasvavat ja opiskelu tulee varmaan viemään voimiasi. Jotta jaksaisit äitinä, niin jonkunlaisesta avusta voisi olla tukea. Ylivilkkaan lapsen suhteen voisit saada jotain erityisapua kuten vaikka terapiaa.
Yh-äiti ei ole huono äiti. Opiskelijaäiti ei ole huono äiti. Mutta huolehdi jaksamisestasi nyt, ettei tilanne tulevaisuudessa johtaisi yhdenkään pojan huostaanottoon.
t.yh:n aikuinen lapsi
on lapsi perheen "apu".
Ihmetyttää myös lastensuojeluilmoitus, jos päivähoidossa ovat olleet huolissaan, olisivat pyytäneet Sinua ottamaan kodinhoitajaan yhteyttä.
Vai onko kaikki "sosiaaliapu" nykyään kanavoitu lapsiperheille lastensuojelun kautta.
Niin että, jos tarvitsee kunnallisia perhepalveluja, tarvitseekin olla samalla lastensuojelun asiakas.
Eikö Teidän perheelle olisi voitu kunnasta, niin halutessasi, järjestää perhepäivähoitajaa kotiin, olisi ainakin jotain helpotusta hoitorumbaan jne.
Erilaiset yhdistykset ja yhteisöt sekä ns. kolmas sektori voivat varmaan myös järjestää Sinulle "breikkejä",
jos Sinusta tuntuu, että on tarvetta huokaista, (ja ihan ilman pelkoa sosiaaliviranomaisista).
Kunnalliset kodinhoitopalvelut tosiaankin menee sosiaaliviranomaisen kautta.
Näyttele sen aikaa pirtetää ja reipasta, kun asioit noiden kanssa vaikka olisit lopen uupunut. Olet helppo saalis kun olet elämäntilanteessa jossa kaikki ovat väsyneitä. Lapset kasvavat ja tarvitsevat perushoitoa vähemmän kuin nyt. Jos suinkin niin pärjää ja muuta kuin sosiaalitoimen "apuja".
lastensuojelun
asiakkuuden kautta?
Erikoista.
Tässä kunnassa kaikki avohuollon avut menevät sosiaalitoimiston kautta ja lastensuojelullisin perustein. Mutta tämä ei välttämättä vaadi virallista lastensuojeluilmoitusta! Itse hoitoapuja voi kysyä Mannerheimin Lastensuojeluliitolta.
varuillasi
viis lasta joista yks kouluikäinen ja kaks tarhaikäistä ja kaks kotona. Meillä kans huostaanotto uhka päällä, perusteluina huoli mun jaksamisesta.. Huostaanotto koskisi vain alle vuoden ikäisiä kaksosia, isoimmat, 9v,5v ja 2v saa jäädä kotiin. Vielä ne ei oo lähteny valmisteleen sitä ja toivon että löytyis joku muu ratkaisu, esim läheisneuvonpito tai vastaava. Asianajajan olen valmiiks jo hankkinu. Tsemppiä sulle! Kaikki väsyy joskus eikä se sais olla syy huostaanottoon mutta surullista kyllä, niin sekin on näköjään mahdollista.
Ei,ei,ei! Vaadi ensin ainakin kodinhoidonapua ja tai tukiperhettä niille kaksosille! Herranjestas sentään, sittenhän sinä et kyllä enään jaksa, jos ne vauvasi vie.
Jos mahdollista, hanki itsellesi tukiverkosto läheisistäsi! Kyllä läheltäsi varmaan joku löytyy, joka voisi vaikka kerran viikossa helpottaa taakkaasi niin, että pystyt nukkumaan hetken tms?
Tai pyydä tukihenkilö tai hanki joku läheisesi sellaiseksi, joka tulee vaikka kertaviikkoon auttamaan sinua tms.
Selittikövät syytä miksi veisivät vain vauvasi, mutta ei muuta? Mistä he päättelevät, ettei 2-vuotiaan uhma olisi raskasta (on se...ja hermoja raastavaakin toisinaan) tai 5-vuotiaan uhittelu tai 9-vuotiaan?
Yritä itsemiettiä suunnitelmaa ja tukiverkkoa itsellesi ja ota se asianajaja mukaan neuvonpitoon!
Miten helvetissä jaksamista yritetään edistää noin!?? (anteeksi rumat sanani)
Kaikille neuvoista sekä rohkaisuista.Kyllähän aiemmin pyytelin kodinhoitoapua ym, mutta olisi pitänyt olla lastensuojelun taikka sosiaalitoimiston asiakas että olisi saanut jotain apua. Minulle jopa ehdoteltiin eri tahoilta että tekisin itse lastensuojeluilmoituksen... kyselin vain että mistä sen teen? Kyllähän avun otan vastaan mielelläni, mutta hieman epäilen heidän aikomuksiaan. Seurakunnasta en ole osannut apua hakeakaan mutta nyt tietenkin voin kysellä sieltäkin. Toivotaan parasta. Ja tsemppiä sinulle ,myös viiden lapsen yh, oikein paljon ja toivottavasti kaikki käy hyvin.
Perusteluina oli ettei isoimmille jää riittävästi aikaa kun kaksoset vaatii niin paljon.. Yrittää saada mua suostumaan vapaaehtoiseen huostaanottoon, "voit olla äiti täysillä isoimmille", "voihan sen huostaanoton purkaa sitten myöhemmin", "saat itse valita perheen" j.n.e. Huomenna on tapaaminen aamupäivällä mutta en aio tietenkään suostua. Nyt toivon vaan että ne sen jälkeen antaa asian olla, haluaisin uskoa että ne itsekin tajuaa ettei huostaanottoon ole syitä ja siksi ne ei ole sitä lähteny valmisteleenkaan ja yrittää nyt saada mun suostumuksen ettei ne menettäis kasvonsa. Mulla on apua läheisistä, enkä mä missään vaiheessa ole ollut niin väsyny ettenkö jaksaisi huolehtia lapsistani. Kyllä mä kaikki mahdolliset otan esille huomenna mutta sen tiedän että ensi yö menee valvomisen puolelle...
ulkopuolinen ja jämäkkä sellainen joka pitää keskustelut asiassa ja aisoissa.
Ja pyydä saada teitä koskevat asiakirjat myös käyttöösi,
jotta näet, kuinka teidän perheen asiat on sosiaalitoimiston rekisterissä kirjatttuna.
Ettei tule kirjattua mitään puolitotuuksia ja asiavirheitä eikä asiattomuuksiakaan.
Ja yritä ilmaista kantasi asiaan mahdollisimman selkeästi.
Ja mielellään teet etukäteen itsellesi pienen apumuistilistan asioista, joiden haluat vaikuttavan teidän tilanteeseen myös tulevaisuudessa.
Ja jos Sinulla on sukua tai muita auttamisapuja omasta takaa, kirjauta heidän luvallaan heidän nimensä asiakirjoihinne.
Olen jo pitemmän aikaa pohtinut sitä kuinka voisi tarjota omaa apuaan ilman välikäsiä / rahaa sitä tarvitsevalle? Kävisin mielelläni siivousapuna, pesemässä pyykkiä ja pyörittämässä lihapullia jne.
Kuinka ne jotka apua tarvitsisivat ja jotka sitä haluaisivat tarjota kohtaisivat toisensa?
Tiedän, että tukiperhetoimintaa jne jne on, mutta ainakin näillä leveyksillä tuntuu olevan viranomaisillakin niin kiireitä etteivät asiat etene.
Ota yhteys seurakunnan diakoniatyöntekijöihin ja tarjoa apuasi. En tiedä minkä kokoisessa kunnassa asut ja kuinka laajaa siellä on seurakunnan vapaaehtoistoiminta, joissain voi olla mukana myös esim. SPR . Sitä kautta voit auttaa apua tarvitsevia ihmisiä ja saada itsesi ja jonkun lähimmäisesi iloiseksi.
että meidän jo isojen lasten äitien pitäisi perustaa viranomaisista riippumattomia "tukirenkaita" kaikille Teille pienten lasten äideille, jotka haluatte apua ja jeesausta arkipäiviinne tai ihan muuten vaan (lastenhoitoa, siivousta ja muuta askaretta mitä tarvitaan).
Sellaista viranomaisista riippumatonta tukiapua, ettei tarvitse olla koko ajan pelko p...ssä, että sossu soittaa ovikelloa;
että jaksatko, etkö jaksa, väsytkö, etkö väsy ja nyt me tädit sitten tullaan!
On tullut mieleen, että miksi kaiken tarjotun avun tässä nyky-yhteiskunnassa pitää aina tulla joltain viralliselta taholta.
Jos haluaa auttaa toista, pitäisi keksiä vaikka netti rinki tai vastaavaa. Ideoikaa!
ajatus.
Juuri tätä ajoin tuolla aiemmin takaa - kiitos myös sinulle joka neuvoit seurakunnan puoleen.
Millainen nettirinki olisi hyvä? Pitäisi olla kaikin puoli matalakynnyksinen. Ensimmäisenä tulikin mieleen ihan vain nettisivu jonne voisi lähettää ilmoituksia aputarjouksista ja ystävähakuja. Mutta toimivatko nämä ilmoitukset oikeasti? Jotenkin tuntuu siltä, että ihmiset ovat aika arkoja ottamaan yhteyttä toisiinsa?
Yksi vaihtoehto olisi perustaa vaikkapa Yahoolle oma ryhmä/yhteisö. Tuleeko siinä sitten kynnystä näiden kirjautumishässäköiden kanssa?
Ja yksi vaihtoehto olisi tehdä nuo kaksi edellä mainittua sekä niiden lisäksi ottaa asiakseen oikeasti yhdistää apua ja tarvitsijoita.
Listata ylös avuntarjoajat paikkakunnittain ja kun joku tarvitsee apua todellakin järjestää yhteyksiin nämä ihmiset.
Siinä nyt nämä ideat mitä minusta irtoaa. Miten muilla?
jatkossakin
ja kehitellään sitä johonkin
järkevään ja kaikkia tahoja "palvelevaan" muotoon.
Pääasia olisi ettemme unohtaisi tätäkään toistemme auttamistapaa.
Kehittelimisiin ja ideoimisiin,
edelleen.
kanssa käydyn palaverin jälkeen?
Huostaanotto uhka alkoi viime syksynä, kirjoitin siitä aikaisemmin.. eli olen viiden lapsen äiti joista neljän lapsen yh.. Lastensuojelutyöntekijöillä suuri huoli mun jaksamisesta, pitkä tarina.. onneksi en suostunut vapaaehtoisesti ja älysin hakee apua ja löyty loistava lakimies. Sossut pyys useammasta paikasta lausunnot, esim tarha, neuvola, kotipalvelu, lastenklinikka eikä kellään ollut huolta mun jaksamisesta, päin vastoin.. viime viikolla sainkin sit vihdoin kuulla etteivät lähde valmistelemaan huostaanottoa, se taistelu on vihdoinkin ohi.