kuinka kesyjä teidän pikkupapukaijanne on ovatko esim. oppineet puhumaan ja oleileeko paljon olkapäillä tai huuteleeko teille tietyllä kutsuäänellään? Itselläni toinen undulaattini puhui kuin radio ja nyppi jopa kulmakarvojani :)
olisi
kiva tietää
4207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni kolme undulaattia joista pariskunta tosi arkoja, johtunee siitä että ne olivat jo parin vuoden ikäisiä kun ostin ne.. Mutta kolmas antaa rapsutella ja tulee joskus kädelle, mutta vain jos on vapaana huoneessa.. Ei noita kyllä hetkessä kesytä, vaatii tosi paljon kärsivällisyyttä... ja Puhetta ei todellakaan ole kuulunut, tutumpaa on laulu ja "rääkyminen" joka kuuluu ulos asti:) mutta kaikkeen tottuu.
kiinni; omani kesyyntyi helposti..nuori uros jota pidin ensin noin pari kuukautta yksin ja sitten ostin sille parin seuraksi. Siitä johtui ehkä läheinen suhde lintuuni..eli viheltelimme esm. pätkän ja se matki sen ja sitten teki oman sävellyksen ja sen jälkeen minä viheltelin sen ja sillain me puheltiin. Se myös teki pitkän vihellyksen kun tulin kotiin johon vastasin samoin, jonka jälkeen se aloitti naksuttelun ja viheltelyn. Mutta puhui se myös kuin radio, mutta sanoista ei saanut selvää vain naurun erotti. Oli kuin miniatyyrikoira. Sen kaveri oli arka, vanhempi leidi eikä meille tullut koskaan läheisiä välejä; ainoastaan jos se laskeutui huonosti huonon sulkiensa vuoksi sain armollisesti auttaa sitä. ;)
Onko tämä lintu jota saat rapsuttaa niin uros?
Pidätkö radiota auki linnuillesi?
Omani jammasi aina kun tuli phil collinsia (testasin monta kertaa)mutta jos laitoin hidasta musiikkia niin oli paikoillaan...hauskoja ja musikaalisia nuo linnut.;)
Jeps elikkä kesyin lintuni on uros.. Ja musiikki saa linnut tosiaan hullaantumaan, mutta en ole huomannut mitään matkimista?! Siis onko sun undulaatit kuollu? vai mitenkä kun puhut menneessä muodossa.
vieläkin ikävöin niitä..uusia olen aatellut hankkia, mutten usko että samankaltaista enään löydän ..mutta olisi tosiaan kiva kuulla toistenkin kokemuksista..Omat lintuni teki aikoinaan kolme poikasta yhden naaraan ja kaksi urosta. Näistä kaikista olisi varmasti tullut hyvin kesyjä koska seurasivat aina isäukkoonsa; eli oli kaikki pääni päällä. Harmitti että menin antamaan ne väärille ihmisille...sillä eivät edes yrittäneet kesyttää, saati että olisivat ymmärtäneet pienen linnun sielun elämää...:( Urospoikanen matki naapurin koiraa heti pienenä.