Istun hiljaa penkillä,
katsellen vaisuna viestiä,
ei ois paljon haitantkaan,
vaikken koskaan sitä saanutkaan,
mä ois,
koska kumminkin,
sut muistaisin,
koska kumminkin,
muistos sattuukin.
katsellen vaisuna viestiä,
ei ois paljon haitantkaan,
vaikken koskaan sitä saanutkaan,
mä ois,
koska kumminkin,
sut muistaisin,
koska kumminkin,
muistos sattuukin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tosi surullinen ja haikee runo...
Tosi hyvä!!!!!!!!! *hymyilee vaisusti läpi kyynelten...*