Olen poika, ja seitsemännellä luokalla.
Yläaste on ollut minusta yhtä helvettiä melkein koko ajan, joskus on jotain valoisampaa, mutta se on yleensä vain lyhytaikaista. Syyslukukausi meni miten meni. Siinä oli suhteellisen paljon sähläystä. Tuli riitaa yhden tytön, joka kuuluu koulun suosituimpiin, kanssa. Hän vittuili minulle, joten silloisesta huonosta säästäni johtuen haukuin hänet puhki. Tyttö haukkui kuitenkin minua paljon myös, joten en pidä itseäni syyllisenä. Hän sitten loukkaantui, ja vääristeli sanojani niin, että sain suunnilleen jokaisen vähänkin hänen kanssaan samoilla linjoilla olevan vastaani. Ja koulun häirikötkin sitten olivat siinä samassa kimpussani. Minusta tuli epäsuosittu. En viitsi kuvitellakaan sitä suuren paskan määrää, mitä minusta puhuttiin selkäni takana. Uhkailuja sain kuulla myös paljon.
Tämän kaiken sain suunnilleen setvittyä, kun kerroin aktiivisesti kuraattorille hommasta. Tytön osalta tämä hälveni osittain senkin takia, että tyttö tuli niin harvoin kouluun. Lintsasi varmaan puolet syksystä.
Sain samaan aikaan omalta luokaltani vastaani myös pojan, jonka kanssa olin jonkin aikaa kaveri. En kuitenkaan sietänyt hänen pian ilmenevää haukkumistaan, joten en tahtonut olla hänen kaverinsa. Olen nyt lukuisia kertoa pysähtynyt, ja ihmetellyt, mikä hänen päässään napsahti. Hän alkoi kiusaamaan. Potki, töni, sätti ja heitti asioita päin. Kerroin tästäkin kuraattorille. Sain sen lopulta sen verran miedoksi, että minun ei tarvinnut enää jouluun päin mentäessä tehdä enää asioiden eteen mitään. En viitsi sanoa nimiä, joten tuon pojan nimi voisi olla vaikka ”Sami”.
Minulla on luokallani tällä hetkellä vain yksi luotettava kaveri, ”Ville”, hän on tuttu entuudestaan. Sami alkoi syksyllä kaverustumaan Villen kanssa. Pystyin olemaan kuitenkin enemmän Villen kaveri kuin Sami. Nyt joululoman jälkeen asiat ovat hiukan muuttuneet. Sami varaa aina paikan Villelle penkeissä, Sami antaa hänelle karkkia, istuu aina hänen viereensä, ja tekee ryhmätöitä hänen kanssaan. Minä jään yksin. Luokassamme olisi yksi toinenkin poika, (sovitaan, että hänen nimensä on ”Janne” ) jonka kanssa voisin tehdä ryhmätöitä ja jonka viereen voisin istua luokassa. Hän on vain niin kusipää, että on mieluiten yksin, eikä minun kanssani. Olen yksinäinen luokassamme. Sami on alkanut myös nauramaan ja haukkumaan ja syrjimään minua uudestaan. Pelkään, että Ville alkaa vihoittelemaan minulle jos kerron vielä Samista. Eniten ärsyttää, että olen niin yksinäinen luokassamme.
Neuvoja? Koulusta löytyy minulle seuraa, mutta luokassa olen yksinäinen.
-
Voisin myös kysellä jotain niiltä, jotka eivät jaksaneet lukea tuota:
Onko normaalia olla yläasteella yksinäinen?
Ja ne, joille ei myöskään löydy seuraa ryhmätöihin, voisivat kertoa sen täällä. Tai jos joutuu aina ryhmän ulkopuolelle.
Yläaste on ollut minusta yhtä helvettiä melkein koko ajan, joskus on jotain valoisampaa, mutta se on yleensä vain lyhytaikaista. Syyslukukausi meni miten meni. Siinä oli suhteellisen paljon sähläystä. Tuli riitaa yhden tytön, joka kuuluu koulun suosituimpiin, kanssa. Hän vittuili minulle, joten silloisesta huonosta säästäni johtuen haukuin hänet puhki. Tyttö haukkui kuitenkin minua paljon myös, joten en pidä itseäni syyllisenä. Hän sitten loukkaantui, ja vääristeli sanojani niin, että sain suunnilleen jokaisen vähänkin hänen kanssaan samoilla linjoilla olevan vastaani. Ja koulun häirikötkin sitten olivat siinä samassa kimpussani. Minusta tuli epäsuosittu. En viitsi kuvitellakaan sitä suuren paskan määrää, mitä minusta puhuttiin selkäni takana. Uhkailuja sain kuulla myös paljon.
Tämän kaiken sain suunnilleen setvittyä, kun kerroin aktiivisesti kuraattorille hommasta. Tytön osalta tämä hälveni osittain senkin takia, että tyttö tuli niin harvoin kouluun. Lintsasi varmaan puolet syksystä.
Sain samaan aikaan omalta luokaltani vastaani myös pojan, jonka kanssa olin jonkin aikaa kaveri. En kuitenkaan sietänyt hänen pian ilmenevää haukkumistaan, joten en tahtonut olla hänen kaverinsa. Olen nyt lukuisia kertoa pysähtynyt, ja ihmetellyt, mikä hänen päässään napsahti. Hän alkoi kiusaamaan. Potki, töni, sätti ja heitti asioita päin. Kerroin tästäkin kuraattorille. Sain sen lopulta sen verran miedoksi, että minun ei tarvinnut enää jouluun päin mentäessä tehdä enää asioiden eteen mitään. En viitsi sanoa nimiä, joten tuon pojan nimi voisi olla vaikka ”Sami”.
Minulla on luokallani tällä hetkellä vain yksi luotettava kaveri, ”Ville”, hän on tuttu entuudestaan. Sami alkoi syksyllä kaverustumaan Villen kanssa. Pystyin olemaan kuitenkin enemmän Villen kaveri kuin Sami. Nyt joululoman jälkeen asiat ovat hiukan muuttuneet. Sami varaa aina paikan Villelle penkeissä, Sami antaa hänelle karkkia, istuu aina hänen viereensä, ja tekee ryhmätöitä hänen kanssaan. Minä jään yksin. Luokassamme olisi yksi toinenkin poika, (sovitaan, että hänen nimensä on ”Janne” ) jonka kanssa voisin tehdä ryhmätöitä ja jonka viereen voisin istua luokassa. Hän on vain niin kusipää, että on mieluiten yksin, eikä minun kanssani. Olen yksinäinen luokassamme. Sami on alkanut myös nauramaan ja haukkumaan ja syrjimään minua uudestaan. Pelkään, että Ville alkaa vihoittelemaan minulle jos kerron vielä Samista. Eniten ärsyttää, että olen niin yksinäinen luokassamme.
Neuvoja? Koulusta löytyy minulle seuraa, mutta luokassa olen yksinäinen.
-
Voisin myös kysellä jotain niiltä, jotka eivät jaksaneet lukea tuota:
Onko normaalia olla yläasteella yksinäinen?
Ja ne, joille ei myöskään löydy seuraa ryhmätöihin, voisivat kertoa sen täällä. Tai jos joutuu aina ryhmän ulkopuolelle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Moi!
Monet jätetään yläasteella ryhmän ulkopuolelle...... nimimerkillä kokemusta on tostakin....... mä oon tällä hetkellä ysillä ja mulla oli sama ongellma seiskalla ja kun mä vaihdoin koulua kasilla niin kasin alku oli yhtä helvettiä....... Mut niistä ei kannata välittää ja koittaa sopeutuu...... Niin mäkin oon tehny..... kyl ne ajan mittaa tajuaa et se on aika tyhmää tehdä sitä.....
toivottavasti saat tästä jotain selvää!!
Anna noitten sun luokkakavereittes olla ja hanki frendei luokan ulkopuolelt ni huomaat koht ett muut on niin kavereit sun kaa. Ja tää "sami" tiiän tommoset tyypit niille ei kannata suuttuu niinku mä tein ja vedin turpaan (oikeesti). Tommoset on ihan hinaajii eikä niist koskaa oikeest tuu mitää. Jos Ville ei oo sun kaveris nii "so?" Tee itestäs viel kovempi jätkä ku oot niin siin ei koht villet paljo kiinnosta. Sitäpaitsi tytöt on paljo parempaa seuraa. ;D
Moi. oon seiskalla oleva tyttö. mä lulisin ymmärtäväni sua, kun oon itte ollu kiusauksen kohteena ala-asteella jonkin verran... harmi että jotkut osaa olla niin inhottavia vittuilijoita että alkaa kiusaa..! en oo mikään paras ongelmienratkasija joten sanonpahan vaan sen että oo oma ittes ja yritä ettii itelles kaveri joltain toiselta luokalta... on nimittäin inhottavaa jos ensin kiusattu muuttuu kiusaajaksi ja sellaiseksi kamalaksi kovikseksi vain sen takia ettei kiusattais... en osaa oiken neuvoa mutta ymmärtää osaan..(??)
Toivottavasti asiat menee järjestykseen..!:)
Ulkopuolisuudessa ei ole mitään pahaa eikä hävettävää. Jos muut ovat täysiä idiootteja ja sadisteja ei mikään maailman mahti pakota sua kaveeraamaan heidän kanssaan. Sä voit löytää ystäväsi ihan muista kuvioista. Ennen kaikkea sun kannattais tutustua parhaaseen kaveriisi - itseesi. Hyväksyntää on turha lähteä kerjäämään, sitä et kerjäämällä saa, arvostuksesta tai itsekunnioituksesta puhumattakaan.
hei, mä oon ollu yksin 9v .
et sen puolee pistin paremmaks....
tai koulu on oikeestaan helpompaa mut joka paikassa tuntuu olevan niinku ylimääräinen. Olen nyt kasilla ja mulla on kaks hyvää kaveria luokalla. Olen kuitekin parissa aineessa eri ryhmässä kuin ne. Oon muun luokan puheista ihan ulkona ja niiden parin aineen aikana jolloin ei oo frendit mukana, joudun tuppautumaan jonnekin. Mulle vittuilee kans yks luokalla oleva jätkä jolla on ihme pakko mielle vääntää vitsiä kaikesta mitä mä teen tai jätän tekemättä. Joskus olen ärähtänyt sille jätkälle jotain mutta eipä mitään auta. Ja nyt kun molemmat kaverini ovat alkaneet jutella sille jätkälle niin minähän jään ulkopuolelle entistä useammin. Ne sanoo et tää jätkä on kiva, mukava jne. mut mun mielestä se on vaan kieroutunut sadisti.. Onneks mulla on veli joka kiusaa tätä jätkää ihan mun pyynnöstä enkä pyydä lopettamaan ennen kuin se poika jättää mut rauhaan!...
Jos se jätkä on sadisti oo sä kahta karseempi sille. Kerrankin vittuilet koko sydämes kyllyydestä, vedät turpaan jos voimat riittää - se tepsii, koettu on.
Todella valitettavaa se on että jotkut joutuu olemaan yksin,ja tämä lisääntyy koko ajan.Koita nyt jotain keksiä...
Vinkkejä kaikille yksinäisille yläastelaisille!
-Katsele ympärille. Löytyykö rinnakkaisluokasta yksinäinen tyttö/poika?
-Jos löytyy voit rohkeasti pyytää jollain tunnilla tätä henkilöä samaan ryhmään yms.
-Kun olet koulussa, yritä rentoutua. Muista, että itsevarmoista, rohkeista ja sosiaalisista pidetään.
-Älä kävele/hengaa käytävillä naama kiinni kännykässä tai kirjassa koko aikaa vaan hymyile vastaantulijoille ja anna heille sellainen kuva että olet pirteä ja reipas tyyppi.
-Tunneilla kannattaa rohkeasti ryhmäntyön osuessa kysyä pääsisikö johonkin ryhmään.
-Liikuntatunneilla menet vain rohkeasti mukaan etkä kaivaudu siihen hikisen salin nurkkaukseen.
-Jos et ole tarpeeksi rohkea tai itsevarma, on sinun aika kasvattaa varmuuttasi! Voit aloittaa vaikka listaamalla paperille asioita elämässäsi joista olet kiitollinen.
-Harrastus. Tiedän ettei tämä ratkaise kouluyksinäisyyttä, mutta uudesta harrastuksesta voit löytää vaikkapa kaverin, jonka avulla harjoittelet sosiaalisia taitojasi.
-Jos lykästää ja pääset kunnolla juttuun jonkun kanssa koulustasi, mene ruokalaan hänen kanssaan. Jos epäröit, haluaisiko hän tulla kanssasi syömään tai voisitko päästä hänen kanssaan. Älä missään nimessä jätä yrittämättä!
-Jos joku moikkaa sinua tai hymyilee tai yrittää osoittaa haluavansa kaveriksesi, hymyile takaisin tai moikkaa. On tärkeää ettet anna muille torjuvaa kuvaa. Muut voivat ilmeestäsi päätellä että et halua kaveriksi.
-Peilin edessä on helppo harjoitella erilaisia juttelutilanteita. Voit myö harjoitella hymyilemistä :)
...keksisin varmaan lisääkin mutta eiköhän tosta nyt jotain apua saa. :D
Voimia kaikille yksinäisille! Muistakaa! Älkää luovuttako! Kyllä vielä lykästää!
korjaus tohon kohtaan ...
Jos epäröit, KYSY haluaisiko hän tulla kanssasi syömään tai voisitko päästä hänen kanssaan