Käsittelystä

Hiiriäi ei luultavasti ole käsitelty ennen ollenkaan. En tiedä miten noi okat ja muut tottuu ihmiseen, mutta jos hiiresi ovat kesyhiiriä, niin kyllä niiden pitäisi aika pikaisesti kesyyntyä. Kannatta kesyttää hiiriä kun ne on nälkäisiä. Laita kädelle joku mehevä herkkupala ja sitten käsi vaan häkkiin. Siinä sitten odottelet, uskon että jos ne on ihan normaalisti kohdeltuja hiiriä, niin jossain vaiheessa niitä alkaa houkuttaa liikaa.

Jos olet hankkinut hiiresi kasvattajalta, ota häneen yhteys, jos hiiret ei vaan kesyynny. Eläinkaupasta jos olet hankkinut, niin onkin vähän kinkkisempi homma... Sieltä kun hankkii, niin ei voi olla täysin varma elukoista.

Laitat häkkiin mökkejä joista saa helposti katon/pohjan pois, kun hiiri juoksee tälläiseen piiloon, niin nostat kopin ja avaat sen ja otat hiiren käteen. Tämä on helpoin tapa totuttaa hiiri itseesi, pikkuhiljaa hiiri oppii, että kädessä olo on ihan mukavaa...

moi! laita kätesi häkin pohjalle ja odota, kunnes hiiret tulevat haistelemaan kättäsi. ole ihanpaikoillasi ja hiljaa. jos tuo ei onnistunut,kokeile samaa, mutta laita keskelle kättäsi pieni namupala, esim.kinkun pala tai pähkinä. tai jokin muu josta hiiresi pitävät. ohota kunnes hiiret tulevat syömään namia kädellesi.

Itse kun ekoja hiirijä olin hankkimassa luin jostakin, että jos hiirellä on aina mahdollisuus juosta piiloon, kesyyntyminen on hankalaa. Suositeltiin jopa, että ekoina päivinä uudessa kodissa, ei pitäisi pitää häkissä kunnon piiloja lainkaan. Minä ainakin otin romppeet dunasta pois ja ruokin niitä kedestä. Kannattaa myös kiinnittää huomio siihen, että jos olet paljon hiiriä ylempänä ja kätesi kurkottelee niitä ylhäältä päin, hiiret kokevat sen tosi uhkaavana tilanteena, aivan kuten moni muukin eläin. Mie ainakin heitin pötkölleni lattialle ja avoin duna viekkuun. Jos eivät hirveän hätäsiä olleet otin käteen ja pian ne sieltä jo itsestään pursuilevat syliin ja joka paikkaan kiipeilemään.

Jos hetkeen ei ole aikaa touhuta mitään ylimääräistä hiirujen kanssa, niin nopeasti ne arkaantuvat uudelleen. Niiden kanssa pitää vaan jaksaa temuta jos meinaa saada ne kesyyntymään. Meillä ainakin aina meinaavat aluksi juosta vaan piilosalle, mutta hetkessä tajuavat, että miehän se vaan olen eikä tartte pelätä.