Keskustelu Hyvästä Yksinäisyydestä virisi mukavasti ja lukijoitakin on riittänyt. Hyvästä Ystävyydestäkin olisi mukava keskustella 65 hengessä. Kiinnostaisiko?
Parisuhteen lisäksi on toki muitakin ystävyyssuhteita. Naisilla voi olla ystävämiehiä ja miehillä ystävänaisia. Vai voiko? Mikä rikkaus, jos näin olisi!
Luin jostain, että suurin osa kestävistä parisuhteista solmitaan joko työtovereiden, harrastustovereiden tai muulla tavoin vanhojen tuttujen kesken. Ravintolasta ei tavallisesti elämäntoveria löydy. Pääkaupunkiseudun ravintoloista tehdyn selvityksen mukaan tavallisin syy, miksi ravintolaan mentiin, oli seksiseuran hakeminen. Koko ihminen eikä sitoutuminen ei siis kiinnostakaan. Pitääköhän paikkansa? Millaisia kokemuksia 65 palstalaisilla on ystävyyssuhteista? ( Huom! tästä ei nyt ole tarkoitus herätellä mitään seksikeskustelua, vaan HYVÄÄ YSTÄVYYS 65 KESKUSTELUA, niin nais-kuin miesnäkökulmastakin. ) Ajatuksia ja kokemuksia HYVÄSTÄ YSTÄVÄSTÄ, OLKAA HYVÄ! (*:*)
Parisuhteen lisäksi on toki muitakin ystävyyssuhteita. Naisilla voi olla ystävämiehiä ja miehillä ystävänaisia. Vai voiko? Mikä rikkaus, jos näin olisi!
Luin jostain, että suurin osa kestävistä parisuhteista solmitaan joko työtovereiden, harrastustovereiden tai muulla tavoin vanhojen tuttujen kesken. Ravintolasta ei tavallisesti elämäntoveria löydy. Pääkaupunkiseudun ravintoloista tehdyn selvityksen mukaan tavallisin syy, miksi ravintolaan mentiin, oli seksiseuran hakeminen. Koko ihminen eikä sitoutuminen ei siis kiinnostakaan. Pitääköhän paikkansa? Millaisia kokemuksia 65 palstalaisilla on ystävyyssuhteista? ( Huom! tästä ei nyt ole tarkoitus herätellä mitään seksikeskustelua, vaan HYVÄÄ YSTÄVYYS 65 KESKUSTELUA, niin nais-kuin miesnäkökulmastakin. ) Ajatuksia ja kokemuksia HYVÄSTÄ YSTÄVÄSTÄ, OLKAA HYVÄ! (*:*)
Vastaukset 23
Vanhimmat
En kirjoita nuoruuteni hyvistä ystävistä, vaan ihanneystävästä.
Hyvä ystävä tuntee itsensä ja juuri siitä seurauksena minäkin opin tuntemaan itseäni. Hän ei tarpeettomasti kanna taakkojani, eikä pidä minua kamelinaan. Hyvä ystävä pitää itsensä vapaana päättämään omista asioistaan ja itsestään selvyytenä hän pitää toisen oikeutta samaan.
Hyvä aihe, Frederiikka!
Kiitos Anna, niin minustakin. Kirjoitelkaahan ystävistä, Ystävät! Minulla on tänään vilkas päivä. Kurkistan illalla myöhään sitten ajatuksianne. Mukavaa päivää kaikille! (*:*)
Ystävä ja minä. Olemme kumpainenkin täydellisen luotettavia toisillemme. Siis minä ja Mieheni.
Sekä Minä ja Naisystäväni.
Minun mielestäni ystävä on sellainen henkilö joka soittaa tai käy, säännöllisin väliajoin. Ystävyyttä hoitavat kumpainenkin samallailla.
Ystävien on kummankin puhuttava salaisemmatkin asiansa toisilleen. Sellainen ei ole ystävä joka salailee toiselta yksityiskohtia.
Ystävyys on riitelemistä ja sopimista. Ystävyys on Anteeksi pyytämistä ja anteeksi saamista, kumpaankin suuntaan. Kertokaa lisää???
Naisystäväni
Vaikka meillä on ikäeroa 11 vuotta, olemme samalla aaltopituudella.
Ystävyytemme syntyi kymmenisen vuotta sitten työpaikalla.
Molemmat olemme nykyisin eri työpaikoissa, mutta ystävyytemme on säilynyt.
Yhdessä on koettu monet surut ja ilot.Kuunneltu toinen toistamme.
Meillä on samanlainen huumorintaju.
Käymme toistemme luona n. kerran kuukaudessa ja soittelemme jos toisesta ei ole kuulunut muutamaan päivään.
Ei haittaa vaikka koti ei olisi tiptop kun hän sattuu käymään, saa olla oma itsensä.
Erityisesti pidän hänessä:
*Ihailen hänen huumorintajuaan ja sanavalmiuttaan
*Hän osaa säilyttää rauhallisuutensa pulmallisissakin tilanteissa
*Koen, että hän sanoo rehellisesti mielipiteensä kun kysyn sitä häneltä jostakin asiasta
*Hän on saanut minut usein "näkemään metsän puilta"
ystävä auttaa myös silloin kun sitä ei voi pyytää, hän on hiljaa ja kuuntelee, puhuu ja nauraa. Hän soittaa tai tulee kylään huonolla hetkellä eikä pahastu jos et voi kertoa syytä miksi on paha olo.
kaikki on yhteistä, luin jostain. Kiitos ystävän ajatuksista! Upeita helmiä olettekin kätköistänne jakaneet. Kiitos! Jatketaanhan?
Ei sentään kaikki.
Ei ainakaan toistemme miehiin kosketa.. "siinä" mielessä.
Mutta: Ystävillä on kyllä paljon yhteisiä asioita.
taidan kömpiä.Täällä 65 lla on niin kova meno päällä, ettei 55 tahdo oikein mukana pysyä.
Hyvää Yötä, Ystävät! (*:*)
Hyvään ystävään voi luottaa. Hän on mukana ilossa ja surussa. Hyvän ystävän tavoittaa välimatkojen päästäkin ,eikä tarvitse olla jokapäiväisissä tekemisissä. On myös monella tavalla löytyneitä ystäviä ja he ovat hyviä ystäviä eri tavalla.
Hyvä ystävä on kuin suklaan muru pikkuleivässä!
Sinäpä sen sanoit. Sellainen on Ystävä! (*:*)
Olen saanut läheltä seurata, miten vanhat ihmiset hoitavat ystävyyssuhteitaan puhelimen välityksellä. Kun yli kahdeksankymppisen liikuntakyky, kuulo, näkö ja moni muu asia estää vierailut, niin puhelin on ahkerassa käytössä. Siinä vaihdetaan päivittäiset omat kuulumiset, puhutaan maailman tapahtumista ja kaikesta taivaan ja maan väliltä. Monasti olen kuullut tämän: Kyllä puhelin on hyvä keksintö! Taas tuli käytyä kylässä Sirkan luona.
Tänään minulle soitti ystävä, jonka kommentti vähän säpsäytti. Hän kyseli mitä minulle kuuluu kun ei kuulu mitään. Olin unohtanut ottaa yhteyttä. Niin pitäisi kuitenkin tehdä siis soittaa pirauttaa ystävälle, sillä hän tärkeä myös niinä hyvinä hetkinä.
Mukavaa viikonloppua kaikille.
Ja huonona hetkenä ja vaikeuksissa kait se ystävyys punnitaan. Jos jaksaa olla empaattinen, kun toisella on heikko hetki ja kuunnella.
Oletteko törmänneet siihen, että on myös mustasukkaisuutta ystävästä, jos hänellä on joku toinenkin läheinen ystävä.
Millainen toivoisit hänen olevan, miten kirjoittavan? En nyt tässä tarkoita mitään nimmareilla varustettua YSTÄVÄ 65 kisaa. En ollenkaan! Vaan ihan minusta-tuntuu-ajatuksia ystävyydestä ja kirjoittelusta 65 palstalla. Minäkin jään asiaa fundeeraamaan... onkohan sellaista... ja jos on niin millaista... ja jos ei ole, niin miksi ei ole... ja jos...
että fundeeraat näitä. Olet ollut muutenkin aktiivinen ja hyvä keskustelun virittäjä. Sinunlaisesi on keskustelupalstalla aivan välttämätön.
Seriffinkään ei mielestäni tarvitse olla virheetön. Ja se, että täällä oli rauha keskittyä aika henkevään ja avoimeen keskusteluun, saattaa olla nimenomaan Ruuneperin mahdollistamaa. Jos hän ei olisi pitänyt vahtia, tällä palstalla olisi samaa törkyä kuin muillakin palstoilla, ivattaisiin yms. Joten, vaikka kiistelimmekin, myös arvostan häntä.
Kaikki ovat tarpeellisia erilaisuutensa takia. On kiinnostavaa lukea erilaisista näkökulmista, vaikka ainahan sitä joskus haaveilee sielun sukulaisistakin.
Lähden metsään ja jos siellä on puolukoita enemmän kuin hirvikärpäsiä, tulen vasta illalla kotiin.
tämä kirjotuksesi anna ansaitsee kunniamaininnan.toivottavasti ruuneperi lukkee tämän.
näin sitä pittää olla erimieltä asioista,ja saada ollakki ,nyt ko on alettu tuntee toisiamme, niin tiietään et toinen voip sannoo välil vähä kärkkäästikkin mut tokenee siit kohan asiat on puitu ja saatu sannoo sanottava. sit palataan taas ruotuu ,eikä meiän kunnioitus ja pitäminen toista kohtaa siit oo kärsiny ,näinhän ystävyys suhteis pelataa.toivotaa et se onnistuu myös tääl.
onha tääl näit ihmisii joil on malttii,niinko kati ja frederiikkaa ,katiha sanoki välliin et otetaa aikalissää,minnuu nauratti ko siihe vastas vaan tuo kiltti kukkaistyttö frederiikka, muil tepperamentti
kuohattel,ei siin mittää pahhaa oo,mie huomasin ,et ensimmäiseks miekin aamulla vastasin tuohon mnk pellen ,kirjotukseen,et ois minul voinnu olla malttii,ja sannoo vähä nätistkin.sil tämä kirjottaja ,kirjottaa välil ihan kunnollisii ja mielenkiintosii asioita,vissii mil tuulel on.
sil niin se on ,et jos maailmas ois vaan yhenlaisii kukkasii ois se vähä ykstoikkonen.
sie oot tosi hyvää seuraa meil anna,tuommosii naisii mailmas vois olla vaik kuin paljo ja päättävil paikoil,niin osattas maailmas ratkoo pulmakysymyksii ja ko asia on puitu ei peräst päin vihotella.
nyt mie lähen vihdoin ja viimein sinne kaupunkii,enkä tännää ennää naputtele,pittää tehhä täs muitakii hommii ja miettii viikonloppuu. mutta tämä oli viel pakko sannoo ko luin kirjotukses. hei vaan
Tämä palstalle kirjoittaminen ja myös ystävyys on joukkuepeliä. Kun itsellä on hyvä olo ja fiilis niin eikun sitä onnea jakamaan (jaettu ilo on kymmenkertainen) ja jos oikein suruttaa niin jaetaa taas ne ja saadaan surut puolitettua.
Lyyli, kiitti kun sanot että olen ajattelevaa sorttia, mutta ei se aina todellakaan pidä paikkaansa, joskus tuumataan ja joskus toimitaan.
ensimmäinen syksyni on alkamassa. Onko aina näin vilkasta? Minulta jäi jo ruokatauko väliin. Kahvitauosta koetan sentään pitää kiinni.
kiinnostavia aiheita. Sitäkään ei aina etukäteen arvaa, mikä sattuu kiinnostamaan monia.
Voithan sinäkin aloittaa jonkun aiheen.
erilaisuus minustakin. Kiitos lämpimistä sanoistasi. Hyvänä ja mielenkiintoisena keskustelijana Sinut, kuten monet muutkin täällä koen. Ja "se sopukin" on taito, joka Sinusta, Anna tuntuu löytyvän. On taitolaji mielestäni! - Oliko muuten puolukoita enemmän kuin hirvikärpäsiä?
aika hyvin. Hirvikärpäsistä ei ollut haittaa kun pysyttelin aukeammilla paikoilla ja välttelin lepikoita.
Luin äsken sinun palautteesi ylläpidolle. Siinä sanoit selvästi, miten asiat on.
Älä anna pienen riidan vahingoittaa hyvää ystävyyttä.
ettei pitäisi hätyyttää kärpästä ystävän otsalta kirveellä. Usein sen pienen kärpäsen näkemiseen tarvitaan kuitenkin Suuri Ihminen...