Mikä kirja tällä hetkellä luvun alla?

Tiina Kalliopään "dekkari" Donna MaDonna, taitaa jäädä kesken, en ole aikoihin törmännyt yhtä huonoon kirjaan.

Ps. Kyllä se Neljäs-siirto siitä muuttuu..

on Gabriel Garcia Marquezin kirja Patriarkan syksy. Aika erikoinen tyyli, kun en ole tätä kirjailijaa ennen lukenut. Hengästyttävä, sanoisin...

..tällä hetkellä Diana Gabaldonin Sudenkorentoa. Ei yhtä hyvä kuin Muukalainen, mutta ok kuitenkin :)

Luen mielelläni tämän kanadalaisen naiskirjailijan teoksia. Hyvän naisen rakkaus, jonka Kristina Rikman on suomentanut, on novellikokoelma. Tasokkaita juttuja.

Munroea muistuttavia kanadalaisia laladukkaita kirjailijoita ovat myös Margaret Atwood ja Carol Shields. Kannattaa tutustua. Atwoodin Orjatar on yksi vaikuttavimmista naisen alistamisesta kertovia opuksia. Carol Shieldsin Ellei ja Kivipäiväkirjat luin alkusyksystä. Hyviä kirjoja molemmat.

Kanada on hieman eri asia kuin USA; sitä ei aina tule ajatelleeksi eikä muista. Myös John Irvingin kirjoissa näkyy osavuotinen Kanadassa asuminen. Kulttuurisesti emämaa Englanti vaikuttaa jollakin tietyllä tavalla, jota en osaa nyt edes kuvailla. Ranskalaisuuden vaikutushan on kai aika paikallista (Quebec).

Kirjalistaltani luvussa tällä hetkellä Franz Kafkan Linna.

Kuuluu sarjaan "pakko lukea vaikka väkisin".

Tällä hetkellä menossa Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän. Ihana, kevyt, lennokas.
Kepeän kuoren alla syvempiäkin ajatuksia. Minä pidän.

lames Houstonin Punainen sola.
Kyllähän tätä kuvausta 1800-luvun eskimokansasta lukee, mutta odotin kirjan olevan "menevämpi". Houstonin Aavekettu on yksi parhaista kirjoista mitä olen lukenut (intiaaneista kertoo).

Ja kuule Heikkopää, odotat turhaan, Neljäs siirto on huono kirja alusta loppuun asti.Ikävä kyllä, tahti ei muutu, vaan samaa tylsää kerrontaa loppusivulle asti.

Larry Collins & Dominique Lapierre: Oi Jerusalem. Otava 1972. Alkuteos ilmestyi vuonna 1971.
Tekijät ovat kirjaa kirjoittaessaan kiertäneet ympäri maailmaa haastattelemassa juutalaisia, arabeja ja brittejä, tutustuneet tapahtumapaikkoihin ja käyneet läpi mittavan määrän asiakirjoja ja historiallista taustaa.
Takakannesta:
"Seikkailujen, ihmiskohtaloiden, sankaruuden eepos. Valtava fresko - kahdenkymmenenviiden tutkijan, kahden ja puolen tuhannen silminnäkijän, lukemattomien salaisten asiakirjojen palapeli, kolmen vuoden työn tulos."
Kirjassa on yli 500 sivua. Olen aikaisemmin lukenut alle 100 sivua, mutta jäi kesken.
Sain juuri luettua Bodie Thoenen viisiosaisen Siion-kronikan ja sen innostamana aloin nyt lukea Collinsin ja Lapierren teosta uudelleen.

Siion-kronikka on romaanisarja vähän viihteellisellä otteella kirjoitettu, jännitystä ja romantiikkaa, aatemaailmaltaan kristillinen. Suomalainen kustantaja Perussanoma 1990-luvun puolivälissä. Mielenkiintoisen kronikasta tekee että kaikki keskeiset tapahtumat ovat historiallisesti tosia ja osa kirjan henkilöistä on todellisia, esimerkiksi David Ben Gurion ja Golda Meir. Vaikka kirja kuvaa juutalaisten kärsimyksiä ja kamppailua Israelin itsenäistymiseksi kansainvälisen politiikan ja arabien puristuksessa, täysin mustavalkoista kuvaus ei ole amerikkalaisuudestaan huolimatta. Inhimillisyyttä ja rauhantahtoa on kummallakin puolella, niin arabeissa kuin juutalaisissa, samoin järjetöntä yksioikoisuutta ja epäinhimillisiä terroritekoja. Esimerkkinä juutalaisesta terrorismista maanalainen järjestö Irgun.
Löysin viisiosaisen kronikan kaikki kirjat kirppikseltä euron kappalehintaan ja se oli edullinen löytö.
Siion-kronikan lisäksi Brock & Bodie Thoenelta on suomennettu ainakin Irlanti-kronikka, Eurooppa-kronikka, Jerusalem-kronikka, Israel-kronikka ja sarja A.D.
A.D. ei niin kovasti kiinnosta mutta nuo muut kronikat on nyt haussa, jospa jostain halvalla löytyisi, uutena ovat liian kalliita minun kukkarolle.

Suosittelen Thoenen kirjoja henkilöille joita kiinnostaa juutalainen ja eurooppalainen historia kevyessä mutta hyvin kirjoitetussa romaanimuodossa.

Collinsilta ja Lapierrelta kirjahyllyssäni on Jerusalem-kirjan lisäksi
- Vapaus tulee keskiyöllä. Intian itsenäistymisen draama 1947-1948. Runsaasti kuvitettu, sivuja 576 kuvaliitteet. Otava 1976. Alkuteos 1975.
- On jo aika, matadori. El Cordobésin tie huipulle. Manuel Benitezin henkilöhistorian ja härkätaisteluiden ohessa romaaniluonteinen elämäkerta kuvaa värikkäästi ja koskettavasti Espanjan tapahtumat 1930-luvulta 1960-luvulle. Sosiaalisista epäkohdista jotka johtivat sisällissotaan, sodan julmuuksista ja maan hitaasta toipumisesta diktatuurin otteesta. 382 kuvaliite. Otava 1968. Alkuteos I'll Dress You in Mourning, 1967.
- Viides ratsastaja. Libyan vetypommikokeesta ja Gaddafin suunnitelmasta, Israelin viime hetkessä peruuntuneista atomihyökkäyksistä Libyaan, kansainvälisestä politiikasta ja Yhdysvaltain ydinsukellusveneistä Välimerellä. Jännittävä fiktio joka ei ole kokonaan tuulesta temmattu. Pääosissa Gaddafin lisäksi USA:n presidentti, CIA, FBI, Ranskan tiedustelupalvelu, Menahem Begin ja Mossad. Romaani on luokiteltu jännityskirjaksi ja scifiksi. Sivuja 573. Otava 1981. Alkuteos 1980.
Lisäksi mulla pitäis olla samoilta tekijöiltä menestysteos Joko Pariisi palaa? (1966), sotakirjaksi luokiteltu historiallinen kuvaus Ranskasta natsihallinnon alla. En tiedä mihin olen tämän hukannut kun en kirjahyllystäni nyt löydä...

Collins & Lapierre kirjoista olen lukenut ainoastaan Espanja-aiheisen matadorikirjan On jo aika, matadori. Kirja oli erittäin hyvin kirjoitettu, suosittelen.
Ehkä tulee jossain vaiheessa nuo muutkin luettua.

Juuri aloitin lukemaan Nora Robertsin tuotantoa. Niitä löytyy varmaan liki 40 kirjaa hyllystä. Menee aikaa kun sen kauhoo läpi. :) Pottereita ei vielä kannattanut alkaa kertaamaan, kun uusin tulee vasta 16.3.

Gilbert Grape,Hedgesiltä.

Oli tuossa jostain syystä lukuvire hukassa pari viikkoa ja siksi jopa Kingin Callan sudet vei liki viikon lukiessa mutta nyt taas tuntuu houkuttavan enemmän.
Tänään karmea pakkanen,koirat lenkitettynä,takassa tuli eikä kiirettä mihinkään ennen iltapäivää.Nyt hyvä tilaisuus pariksi tunniksi kirjaan upota jahka saan pakolliset sähköpostit alta pois.

Viimeisin kirja joka tuli luettua on nimeltään Tuulen Varjo Carlos Ruiz Z afó´n. Kiehtova trilleri jännitystä,rakkautta,ja vähän kauhuakin.

Tällä hetkellä Dostojevskin Muistelmia kuolleesta talosta

Eero Huovisen "Käännä kasvosi, Herra"

Lea Bergström/ Sue Cedercreutz-Suhonen
"Helene Schjerfbeck"

varsinaisen työn alla Bo Carpelan "Piha"

Luen tällä hetkellä Pedro Juan Gutiérrezin romaania "Likainen Havanna-trilogia". Todella hyvä alku, kyllä tämän jaksaa lukea...

rästiin jääneitä lehtiä. Niitä jäi vino pino, kun olin uppoutunut Linnan Pohjantähti-trilogiaan. Täytyy sanoa, että Linnan teksti oli vaihtelevampaa. Ainakin sanomalehdissä on nykyään vain kaksi päähenkilöä: Halonen ja Niinistö.

En ole koskaan osannut keskittyä kerrallaan yhteen kirjaan.
Yhtä luetaan ruokapöydässä, toista linja-autossa ja kolmansia sängyssä.
Tällä hetkellä:
Saila Susiluoto - Huoneiden kirja
Dan Brown - Enkelit ja Demonit
Marya Hornbacher - Elämä kateissa
Jukka Parkkinen - Aasinsilta ajan hermolla

Minä olen tällä viikolla lukenut Jennifer Weinerin kirjaa Hyvä sängyssä ja kirja on ollut ihan hyvää luettavaa.

...Kalavale. Kovin on vielä alkuvaiheessa, mutta katsotaan, mitä tuleman pitää.

Ihan ovelasti kirjoitettu, kappale kerrallaan yhden henkilön tarinointia.

I.Berlin - Siili ja kettu

Ja seuraavia selvästi "luen" :-)

Boswell - Lontoon päiväkirjat
Kantola - Tanssi yöhön pimeään
Riikonen - James Joycen Odysseus
Eco - Matka arkipäivän epätodellisuuteen
Marquez - Rakkautta koleran aikaan
Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo

Fania Fenelonin; Auschwitzin tyttöorkesterin (lukemisen arvoinen kirja) ja seuraavaksi tossa pinossa odottaa Susanna Kearsleyn; Marianna

diana gabaldonin syysrummut on loppusuoralla

menossa Juha Itkosen "Anna minun rakastaa enemmän" ja Agatha Christien "Dead man's folly" (englantiani yritän viritellä päälle, jotta voisin lukea jotain perusdekkaria kiintoisampaakin). Itkonen on muuten loistava. Häntä on tässä ketjussa aiemmin jo kehuttu eikä suotta. Myös "Myöhempien aikojen pyhiä" on luettu, ja täytyy sanoa, että se kirja todella liikautti.

Ai niin. Luen tällä hetkellä niin ikään Anto Leikolan kutkuttavn hauskaa ja mielenkiintoista teosta "Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä". Opus johdattaa tarueläinten kiehtovaan maailmaan ja kaivelee ihmisten uskomuksia näihin ihme-eläviin suuntaan jos toiseenkin. Kaikkeen sitä on joskus uskottukin! Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi.

luen nyt, eli sitä tuttua Ruusun nimeä. Joskus aikaisemminkin olen sen aloittanut, vaan silloin ei kolahtanut. Nyt tuntuu ihan toisenlaiselta. Kirjatkin tuntuvat myötäilevän elämänvaiheita, joskus maistuu, joskus ei.

...nimittäin Väinö Kirstinän Kirjailijan tiet, jossa nautittavia esseitä ja Seppo Jääskeläisen jännittävä vakoiluromaani Maanpetturit. Molemmat lajissaan sitä kovaa kamaa, mitä tarvitaan.

Lueskelen Setä Tuomon tupaa. Yllätyin positiivisesti, koska siinä on yllättävän syvällistä ajattelua, josta sopisi ottaa nykyäänkin oppia. Luonnollisesti se on höystetty kristillisyydellä.
Lukemani opuksen painos on 1950-luvulta, mutta itse suomennos on varmasti vanhempi. Siinä käytetään muun muassa sellaisia sanoja kuin "lasisilmät", kun puhutaan silmälaseista. Kielen vanhahtavuus ei juurikaan lukemista häiritse, mutta amerikkalaisten nimien suomentaminen tuntuu vähän hassulta. Kirjassa esiintyy esimerkiksi sellaisia tyyppejä kuin Petteri ja Yrjö.

kaksi Pratchettia ja Gabaldonin "Muukalainen". Hitto että siskon pitikin suositella tuota jälkimmäistä, ei malttaisi jättää kesken mutta töihin pitää mennä!

Useampi kirja on tossa yöpöydällä kesken...

Raija Oranen: Maan aamu
Lauri Haataja: Presidenttikirja
Alice Sebold: Oma taivas
Carl Larsson: Elämä ja taide
Kaisa Ikola: Tulevaisuuden juuret: 100 vuotta kotitalousopetusta Lapualla