Olen jo jonkin aikaa miettinyt, mahtaako muilla olla näin arkaa lasta kuin meillä. Tyttö on 2v ja ujostelee ja joskus pyytää heti kotiin, kun ollaan päästy kylään. Me asutaan kaukana sukulaisista ja ystävistä, joten kovin usein ei tule kyläiltyä. Vieraassa paikassa tyttö ei suostu puhumaan mitään ja istuisi vaan sylissä. Joskus alkaa itku ja pyytää kotiin. Mietin vaan, olisiko pitänyt vaan kuljettaa lasta enemmän ympäriinsä vai onko vaan persoonaltaan ujompi kuin lapset yleensä. Kotona kyllä riehuu ja touhuaa jatkuvasti. Onkohan muilla vastaavaa??
Liian arka lapsi?
nönnis
3707
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toiset lapset ovat vilkkaita,uteliaita,osaavia ja toiset ujoa,arkoja,tilannetta tarkkailevia, jännittäjiä,yms.
Kotona tutussa ympäristössä,tuttujen ihmisten parissa luonne on vapaampi olla oma itsensä.
Omistani kaksi olivat ensimmäiset vuodet sivusta seuraajia, kotona hyvinkin villkaita. Kävimme kyllä kerhoissa ja tapasimme siihen aikaan paljonkin ystäviä ja toisia lapsia ja perheitä, mutta he vain olivat hiljaisemman sorttisia,ujoja ehkä.
Nyt koululaisina he ovat hyvinkin sosiaalisia ja tulevat toimeen toisten kanssa. Edelleen opetan heitä kohtaamaan erilaisia tilanteita, kuten menemään yksin hoitajan huoneeseen,olen toki itse mukana esim.hammaslääkärin vastaanotolla odotushuoneessa. Mutta lapset saavat itse puhua hoitajalle/lääkärille tai muulle vastaavalle. Mutta he ovat nyt siis jo isompia.
Sisarusarjan toiset lapset taas ovat villkaita jo pienestä pitäen ja ujostelusta ei ole tietoakaan,päinvastoin.
Tunnen myös erään tytön n.4v joka on hyvinkin ujo ja arka,joskus itkeväinen kerhossa tai puistossa, mutta kotonaan ihan toista.
Jos vain on mahdollista käydä jossain pieniä hetkiä olemassa lapsen kanssa, niin ei se varmasti pahaksikaan ole. Ihan silläkin,että viimeistään eskari tai kouluikä tulee vastaan ja olisi hyvä hieman tottua niihin toisiinkin. Eikä se vielä ole myöhäistä ja voihan olla,että koulumaailma sitten muuttaakin kaiken. Se on kuitenkin niin erilaista.
Mutta aivan varmasti on muitakin lapsia, jotka ovat hiljaisempia seurassa kuin toiset.
Kiva kuulla että on kohtalon tovereita. Meillä myös neiti on ujon puoleinen, ikää 1v 9 kk. Me ei olla hirveästi liikuttu, joka varmaan vaikuttaa asiaan tai ainakin asiantuntijat sanoo, mut kaikki lapset ei ole samanlaisia, toiset on ujon puoleisia ja arkoja. Se vaan ottaa päähän kun jonnekkin menee esim. sukulaisiin ja ne huomaa ettei lapsi olekkaan niin sosiaalinen ja vilkas, niin heti puututaan kasvatukseen ja täytyis enempi liikkua kerhoissa yms. jutuissa; selitä sit heille että kaikki ei ole samanlaisia. Uskon ite ainakin, et kyl se neiti vielä kerkiää tulla rohkeammaksi.
Itse olin tosi arka lapsi. Ujo olen vieläkin, mutta kyllä se elämä kouluttaa. Työni ja harrastusteni vuoksi olen aika paljonkin esillä. Kyllä se siitä!