hei,
löytisiköhän täältä neuvoa? Minun tapaukseni on sellainen että olen ollut parisuhteessa (avoliitossa) 10 v ja meillä on yksi 6v lapsi . Nyt suhteemme on ajautunut karille siten että tyttöystäväni pettää minua ja uhkailee jättävänsä minut. Minkälaiset mahdollisuudet nykyaikana on isillä saada lapsi itselleen eroissa? Lapsi rakastaa meitä molempia paljon ja suhteeni lapseen on todella läheinen mutta tiedän että jos lapselta kysytään niin äidin kanssa hän haluaisi asua. Tunteeni on aika kaksijakoinen kun en missään nimessä halaisi pahoittaa lapsen mieltä ottamalla sitä pois äidiltä mutta toisaalta tiedän pysytväni olemaan myös hyvä yksinhuoltajaisä ja monessa asiassa olemaan äitiä parempi huoltaja. Mitkä asiat ratkaisevat kummalle jää huotajuus? Hyviä neuvoja kaivataan...
löytisiköhän täältä neuvoa? Minun tapaukseni on sellainen että olen ollut parisuhteessa (avoliitossa) 10 v ja meillä on yksi 6v lapsi . Nyt suhteemme on ajautunut karille siten että tyttöystäväni pettää minua ja uhkailee jättävänsä minut. Minkälaiset mahdollisuudet nykyaikana on isillä saada lapsi itselleen eroissa? Lapsi rakastaa meitä molempia paljon ja suhteeni lapseen on todella läheinen mutta tiedän että jos lapselta kysytään niin äidin kanssa hän haluaisi asua. Tunteeni on aika kaksijakoinen kun en missään nimessä halaisi pahoittaa lapsen mieltä ottamalla sitä pois äidiltä mutta toisaalta tiedän pysytväni olemaan myös hyvä yksinhuoltajaisä ja monessa asiassa olemaan äitiä parempi huoltaja. Mitkä asiat ratkaisevat kummalle jää huotajuus? Hyviä neuvoja kaivataan...
Vastaukset 20
Vanhimmat
kannattaa yrittää ja olisi hyvä kun voisitte sopia sovussa,tänäpäivänä löytyy tosi paljon hyviä isiä....
jos sun kaveri pettää niitä sanotaan sillä rumalla nimellä.
eikä lapselle ole hyväksi että miehet vaihtuu
niin voi sopia jos vaan saatte järjestymään et sul vaik 1viikko ja exllä toinen..niin ei tarvii maksaa elareitakaan...
Mun miehellä ja sen exällä on yhteishuoltajuus. Lapset vuoroviikoin molempien luona. Lapsilisät menee yksinhuoltajakorotuksin äidille. Koska lapset ovat äidin luona kirjoilla, pitää isän maksaa myös elatusmaksut. Isän asema ei ole sen kummempi, kuin jos lapset olisivat hänellä vaikka vain joka toinen viikonloppu. Reilu tämä Suomen laki. Ja se mun miehen raivostuttava exä!
Ei ole mitään syytä tehdä lapsestanne kahden kodin välillä reissaavaa reppulasta! Sinä voit luoda lapsellesi vakaan ja turvallisen kodin. Kerro vaimollesi, että aiot taistella lapsesi puolesta, jotta tämä tietää varmasti mihin on ryhtynyt ja mitä on menettämässä! Taistele! Sinä olet mies ja hyvä isä. Mitä muuta lapsesi kaipaa kuin rakkautta, turvallisuutta ja vakautta - kaikkea, mitä olet tarjonnut hänelle tähänkin asti. Sano vaimollesi, että mennä voi, mutta lapsi ei lähde!
On totta, että "tasa-arvo" on tällä hetkellä naisten puolella, mutta ehdottomasti kannattaa taistella sen puolesta, mikä sinulle tärkeää (eli lapsesi onnellisuus ja tulevaisuus)! Naisesi ei ole sinun arvoisesi, joten menköön hankkimaan vähän "elämänkokemusta" uuden miehensä kanssa. Luuletko, että se uusi ihana mies haluaa lasta jalkoihin romantiikkaa sotkemaan - älä naurata. Kyllä se totuus iskee naiseesikin, kun on liian myöhäistä.
HS:ssa oli tänään Ralf Sundin uudesta kirjasta Ero! Selviytymisopas miehelle. Sund on itse joutunut käymään pitkän oikeusriidan lastensa huoltajuudesta, jonka voitti. Sund sanoo: "Tänäpäivänä tasa-arvoa kannattavat naisliikkeet. Niinpä he kantavat huolta naisten tasa-arvoloukkauksista, eivät suinkaan miehiin kohdistuvista vääryyksistä huoltajuus- ja elatus asioissa." "Äitimyytin perusteeton palvominen aiheuttaa eroratkaisuissa isien syrjintää tavalla, jossa lapsen etu ei toteudu!" Niin Totta! Joten pidä pää pystyssä! Älä väheksy sitä osaa, minkä olet kantanut yhteisessä kodissanne. Jos me isät emme itse taistele oikeuksiemme puolesta, ei sitä kukaan muukaan tule puolestamme tekemään!
Lapsi tarvitsee sekä äitiään että isäänsä ja näin ollen yksinhuoltajuus ei ole hyvä vaihtoehto - lapselle. Olisi hyvin itsekästä jos jompikumpi lähtisitte omimaan lapsen itselleen. Yhteishuoltajuus ja laajat tapaamiset puolin ja toisin - silloin lapsi voi parhaiten.
Eikö kirjoittaja kirjoittanut, että tässä tapauksessa itsekäs kodinrikkoja on äiti. Miten ihmeessä tässä pitäisi toimia toisin kuin jos kodinrikkoja olisi mies? Ei lapsi tarvitse kahta kotia vaan yhden, joka tarjoaa turvallisuutta ja pysyvyyttä. Jos äidillä on omia tarpeita, jotka pakottavat lähtemään toisen miehen kelkkaan, niin miksi ihmeessä miehen pitäisi suostua kiltisti "lapsen ryöstöön"?
Meillä se ei tule tapahtumaan ja toivon kirjoittajalle voimia omaan taisteluunsa. Oikeuteen vaan, ja kaikki keinot käyttöön! Ainakin minä tiedän, että lapsillani on parempi minun luonani kuin äidin uuden kanssa!
Äiti tehnyt toki väärin ap:ta kohtaan kun on lähtenyt pettämisen tielle jne - mutta eihän se oikeuta ap:ta käyttämään lasta koston välineenä. Lapsi tarvitsee äitinsä ja isänsä - riippumatta siitä miten äidin ja isän parisuhde sujuu.
Jos mies olis pettänyt, niin naiselle jaettais kaikenmoisia neuvoja miten jäädyttää mies pois lapsen elämästä. Ja valitettavasti meidän äitimyönteinen yhteiskuntamme tukis sitä myös, ja taitaa tehdä sen niin myös tässäkin tapauksessa, vaikka vääryyden on tehnyt äiti.
Sehän tässä isänä juuri kyrsii kun äiti tekee mitä haluaa ja kaupanpääliseksi halutessaan erossa saa uuden miehen ja lapsen/vähintään samat tapaamisoikeudet kun mies. Minun mielestäni viikko/viikko ei ole vaihtoehto vaan jossakin lapsen kodin on oltava ja koska minulla on tälläinen periaate joudun lapsen hyvinvointia ajatellen joustamaan ja luovuttamaan lapsen äidille. Äiti ei samalla tavalla kyllä tekisi. Hieman kärjistäen voisi ajatella että jos olisin äiti niin voisin ihan vapaasti pettää milloin haluan ja sanoa isille että jos yhteiselämä minun ja lapsen kanssa ei kiinnosta isi voi lähteä kälppimään.
Lisäyksenä vielä tuohon että kuka ratkaisee - lapsen vanhemmilla on päätösvalta. Joudutte keskenäänne sopimaan näitä - ei kukaan ulkopuolinen tee päätöksiä teidän puolesta. Varatkaa aikaa vaikka perheneuvolasta ja käykää niitä neuvotteluja siellä.
Ainoastaan jos ette pääse sopuun jompikumpi teistä voi hakea päätöstä oikeusteitse.
koska olette avopari niin teillä on olemassa jo lapsen huollosta paperi ja elatuksesta sopimus. Jos jokin noissa muuttuu tai haluat hakea siihen muutosta niin töihin vaan!
Lapsi on sen ikäinen ettei vielä kykene tekemään tuollaista päätöstä, mutta häntäkin voidaan kuulla silti asiassa epävirallisesti.
Ikävää on se että äiti saa yleensä lapsen oli miten vaan. Kannattaa ehkä silti yrittää sillä joillakin homma on onnistunut. Tasa-arvoa ei tässä asiassa vielä oikein ole. Useimmiten isän on oltava paljon kkyvykkäämpi huoltajaksi jos sen saa..
Lapsen asuin paikka ja huoltajuus ovat eri asioita.Tarkoitit,että haluaisit lapsen asumaan luoksesi.Huoltajuushan voi kuitenkin säilyä yhteishuoltajuutena,jolloin toinenkin osapuoli kokee osallistuvansa tiettyihin päätöksiin lapsen elämän suhteen.Mikäli taas ajattelet tällaisen mahdollisuuden vain hankaloittavan lapsen elämää,niin tällöin kyseeseen tulee myös yksinhuoltajuus.
Nykyaikana koen isällä olevan samat mahdollisuudet saada lapsi luokseen asumaan,kuin äidilläkin.Kokemusta on asiasta.Se vain harvoin tapahtuu vanhempien yhteisellä päätöksellä(miksiköhän?),vaan oikeuden päätöksellä.
Pointti on kuitenkin se,että ei siinä kumpikaan "vie"lasta toiselta,vaan lapsella säilyy edelleen oikeus molempiin vanhempiinsa ja myös etävanhemmalla säilyy velvollisuus lapseensa.
Tiedän että yksi mahdollisuus voisi olla viikko/viikko systeemi mutta mun mielestä siinnä lapsi joutuu kaikista eniten kärsimään kun lapsi on silloin ainoa jolla ei ole omaa kotia vaan kaksi väliaikaista kotia. Varsinkin jos asunnot eivät ole lähekkäin tulee muutenkin käytännön ongelmia kuten lapsen hoitoon vienti ja haku toiselle puolelle kaupunkia jne. Vaikeeta on ja eikä vähiten lapselle... :(
samaa mieltä tästä viikko/viikko systeemistä.Siksi en siihen suostunut,ei myöskään lapsen äiti.Sossu sitä kyllä ehdotti,mutta käräjäoikeuskin sivuutti asian.
Viikko/viikko-ratkaisu on hyvä varsinkin lapsille vaikka se vaatii aikuisilta paljon. Vanhempien pitää asua lähellä ja heidän pitää panostaa yhteistyön sujumiseen ja kommunikointiin. Lapsi saa olla kotona koko ajan eikä tarvitse pakata laukkua ja lähteä vierailemaan minnekään. Hänellä on kaksi kotia eikä kamoja tms tarvitse siirrellä edestakaisin.
Tutkimukset ovatkin osoittaneet että vuoroviikkolapset voivat keskimäärin paremmin kuin muut erolapset. Mutta paljon on kiinni siitä miten vanhemmat toteuttavat järjestelyn. Jos haluaa lähteä kostamaan omimalla lapsen itselleen niin selvää on että ongelmia syntyy.
nämä tutkimustulokset löytyvät?Onko Jaanalla omakohtaisia kokemuksia asian toimivuudesta.Itselläni on ainakin kokemusta lapsen asumisesta luonani,sisältäen äidin tapaamisoikeuden.Tämä toimii ja olen todella tyytyväinen,etten muuhun suostunut.Lapsi voi hyvin,kuten myös vanhemmat.
Käräjänoikeuden päätöksellä lapset voidaan huostaanottaa vanhemmiltaan,määrätä isälle tai äidille.Joten oikeus voisi myös määrätä noudattamaan tätä viikko/viikko,mikäli se olisi hyväksi havaittu toimintatapa ja lapsen edun mukainen.Mutta en ole kuullut yhtäkään tapausta,että olisi vanhempien vastustuksesta huolimatta määrätty näin.
Käräjäoikeus ei voi ottaa lapsia huostaan - ainoastaan lastensuojeluviranomaiset voivat tehdä sellaista. Käräjäoikeus voi antaa päätöksiä lapsen asumisesta - ja nykyään lähes poikkeuksetta oikeus määrää että lapsi asuu kummankin luona. Aniharvoin rajataan tapaamisoikeus pois ja joka-toinen-vkl tapaamiskuvioista on luovuttu.
Teillä lapsi siis asuu osan ajasta luonasi ja osa ajasta äidin luona - ja lapsi voi hyvin. Makuasia on sitten asuuko lapsi 50/50 tai esim 40/60 tms - pääasia on että hänellä on koti kummankin luona ja hän saa rakkautta kummaltakin.
Ruotsin sos.hallitus on julkaissut näitä tutkimustuloksia. Suomessa on ollut mm psykologia-lehdessä juttua aiheesta. Lapsi ei välitä materiasta tai asunnon seinistä - ihmissuhteet ratkaisevat. Ja se on erolapsen oikeus että hän saa elää kummankin vanhemman kanssa.
tuli.Mutta jos 12 v täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa,asia on vahvistettava oikeudessa.Pistäppä tilastoa tiskiin,että oikeus määräisi lähes poikkeuksetta lapsen asumaan kummankin luona.Ei pidä paikkaansa.On myös paljon tapauksia,joissa lapsi on jäänyt yhteisellä sopimuksella asumaan vanhemman luokse,joka ei syystä tai toisesta olekkaan kyvykäs kasvattamaan lastaan.Tähän sitten joudutaan hakemaan oikeuden päätöksellä muutosta.Oikeus ei näissä tapauksissa todellakaan määrää fifty/fifty asumismuotoa lapselle kuten ei yleensäkkään riitatilanteissa,mikäli vanhemmat vastustavat sitä.
Ruotsin tulokset voivat olla sinällään kiinnostavia,mutta olen lähinnä kiinnostunut tuloksista Suomessa.Mitä oikeuden toimintatapaan tulee,lienen läheltä seuranneena,kykenevä esittämään oman mielipiteeni ja vastaamaan siitä.
Käräjäoikeus ei vahvista huostaanottoja vaan se tehdään hallinto-oikeudessa - ja tosiaan silloin vaan jos huoltajat (tai yli 12-v lapsi) vastustaa huostaanottoa - eikä nyt sinänsä huostaanotto liity tähän asiaan.
Esimerkiksi ensi- ja turvakotiliiton julkaisemassa teoksessa (valvotuista tapaamisista) oli käräjätuomarin artikkeli tapaamisoikeudesta - ja siinä todettiin että tuosta joka-toinen-vkl mallista on luovuttu. Nykyään määrätään lähes poikkeuksetta (jos vaan etäisyydet ym mahdollistavat) laajoja tapaamisia jolloin lapsi käytännössä asuu kummankin kanssa. Ei ehkä 50/50 mutta aika lähellä.
Suomessa on valitettavan vähän tilastoja ja tutkimuksia aiheesta vaikka ilmeisesti lähiaikoina on tulossa joitain tuloksia. Suomessa ehkä 5-10% erovanhemmista päätyvät tähän 50/50-malliin ja ehkä 20-30% noihin laajoihin tapaamisiin. Ruotsissa on ollut käytössä tällaiset mallit jo 70-luvulta lähtien ja näin ollen sieltä saa aika hyvin tietoa miten nämä lapset ovat kokeneet kyseisen järjestelyn.
Rajaton tieto/taito yh-kysymyksissä,jopa pohjoismaita myöden.Nyt kysyisinkin,että onko kaikki "kirja viisautta",vai onko myös omakohtaisia kokemuksia?Minulle tule mieleen katkeran,joskin asioihin perehtyneen yh-äidin tilitys.Tai olet etä vanhempi,tai jonkin sortin sosiaalinen koulutus(epäilen).Luulen että olet yh.Käynyt kaiken taistelun lapsestasi/lapsistasi.Voittanut tai hävinnyt,mutta osaat käyttää nettiä tiedon saantiin.Mites on?