Viatonna tänne saavuin.
Hyvyydenuskon syntymälahjaksi sain.
Hauras oli alkuni.
Toivottu ei syntymäni tulos.
Ei maamoni palkkiota saanut.
Ei haluamaansa kumppanikseen.
Valhetta pohja mätä.
Ei tyhjälle rakentaa voi.
Taakka kai olin.
Vaikea muisto katkeran toivon.
Velvollisuus ylpeyden käskyläisenä.
Rakkaus rajattuna pois.
Ei nauruni auttanut.
Ei sanani kelvanneet.
Pieni oli hellyyteni tarve.
Kosketuksesta olisin ollut kiitollinen.
Surun polkuja jouduin kulkemaan.
Lohduttomuuden retkiä tekemään.
Ei yksinäisyyden sylit rauhaa tuoneet.
Ei viinien virta tuskaa pois ottanut.
Kysymyksiä esitin.
Ymmärtää yritin.
Vastauksia kai löysinkin.
Selvyyden ehkä jonkinlaisen sain.
Matkaani kompuroiden jatkoin.
Paljon elämä antoikin.
Iloa ihmeellisintä tarjosi.
Varoen astelin eteenpäin.
Vielä on matkaa jäljellä varmaan.
Paljon edessä elon.
Yhtä aina mukanani kannan.
Uskoani ei minulta pois saada.
Viaton en enää ole.
Hyvyyteen uskon sittenkin.
Sitä ei minusta irti revitä.
Siihen toivoni laitan vieläkin.
Lyö elämä jos niin haluat.
Minua et polvilleni saa.
Et arvannut mitä mukaani matkalla tarttui.
Ne minua voimillaan kannattaa.
Sisu ja rakkaus.
Ne vahvoja ovat ylitse muiden.
Niillä omiani suojelin.
Kylmyyttä en heidän lähelleen tahtonut.
On maailma julma muutenkin.
Siksi heidät lämmöllä matkaan varustin.
Eivät he koskaan ihmetellä saa.
Miksi äiti ei rakastamaan oppinut milloinkaan
Tiedän kuinka rakastaminen on vaikeaa.
Koskettamista ei saisi lopettaa.
Ihminen kuihtuu pois hiljalleen.
Jos kukaan ei vastaa siihen kaipaukseen.
Surullinen olen maamostani.
Ei ollut minulla paljon antaa.
En tuonut hänelle kunniaa loistoa.
En ollut haave kaunein,
mutta kuitenkin
unelmani suuren itse saavutin.
Sain luvan koskettaa.
Sain etuoikeuden omiani rakastaa.
Hyvyydenuskon syntymälahjaksi sain.
Hauras oli alkuni.
Toivottu ei syntymäni tulos.
Ei maamoni palkkiota saanut.
Ei haluamaansa kumppanikseen.
Valhetta pohja mätä.
Ei tyhjälle rakentaa voi.
Taakka kai olin.
Vaikea muisto katkeran toivon.
Velvollisuus ylpeyden käskyläisenä.
Rakkaus rajattuna pois.
Ei nauruni auttanut.
Ei sanani kelvanneet.
Pieni oli hellyyteni tarve.
Kosketuksesta olisin ollut kiitollinen.
Surun polkuja jouduin kulkemaan.
Lohduttomuuden retkiä tekemään.
Ei yksinäisyyden sylit rauhaa tuoneet.
Ei viinien virta tuskaa pois ottanut.
Kysymyksiä esitin.
Ymmärtää yritin.
Vastauksia kai löysinkin.
Selvyyden ehkä jonkinlaisen sain.
Matkaani kompuroiden jatkoin.
Paljon elämä antoikin.
Iloa ihmeellisintä tarjosi.
Varoen astelin eteenpäin.
Vielä on matkaa jäljellä varmaan.
Paljon edessä elon.
Yhtä aina mukanani kannan.
Uskoani ei minulta pois saada.
Viaton en enää ole.
Hyvyyteen uskon sittenkin.
Sitä ei minusta irti revitä.
Siihen toivoni laitan vieläkin.
Lyö elämä jos niin haluat.
Minua et polvilleni saa.
Et arvannut mitä mukaani matkalla tarttui.
Ne minua voimillaan kannattaa.
Sisu ja rakkaus.
Ne vahvoja ovat ylitse muiden.
Niillä omiani suojelin.
Kylmyyttä en heidän lähelleen tahtonut.
On maailma julma muutenkin.
Siksi heidät lämmöllä matkaan varustin.
Eivät he koskaan ihmetellä saa.
Miksi äiti ei rakastamaan oppinut milloinkaan
Tiedän kuinka rakastaminen on vaikeaa.
Koskettamista ei saisi lopettaa.
Ihminen kuihtuu pois hiljalleen.
Jos kukaan ei vastaa siihen kaipaukseen.
Surullinen olen maamostani.
Ei ollut minulla paljon antaa.
En tuonut hänelle kunniaa loistoa.
En ollut haave kaunein,
mutta kuitenkin
unelmani suuren itse saavutin.
Sain luvan koskettaa.
Sain etuoikeuden omiani rakastaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olet tarinan kirjoittanut, koskettava runo. Sanat puhuvat.
kiitoksesta.
ps.
Mulla on tunne,että tuo tarina jatkuu,jatkuu ja loppua kohti vain paranee.....=)
Lämmintä illanjatkoa sulle.
runosi tuli mieleen oma elämäni lapsuudesta nuoruuteen, en minäkään toivottu ollut, ei isäni hyväksynyt tyttölasta, siksi kotini jätin jo nuorena... Se on jättänät arvet joita nyt yritän parantaa
Hyvin kirjoitettu tarina, runo!
monta erillaista ja kuitenkin niin samanlaista tarinaa saa näillä palstoilla lukea useista runoista.
Eihän ne arvet koskaan katoa,mutta jos kipu niistä edes laimenee niin silloin on jo helpompaa...
Lämpöisiä hetkiä sinulle ja muista,että herkkyytesi ei ole heikkous vaan vahvuutesi.