Mitä laki sanoo

Kenen pitää voida osoittaa toteen että lahja on lahja? Lahjan saajanko? Vai lahjan antajan? Entä jos lahjan antaja on kuollut eikä asiaa voi mitenkään todistaa.
Riittääkö lahjan saajan vakuutus vai pitääkö olla join muu todistus.Lahjakirja arvokkaissa tapuksisa, autot,mökit jne on tietysti paikallaan ja vaaditaankin veronmaksun takia. Entä pienet, arvoltaan vähäpätöiset lahjat?

Esim. olen saanut postimerkkikokoelman joka ei ole arvoltaan kummoinenkaan mutta erittäin mielenkiintoinen asiaa harrastavan kannalta. Nyt lahjan antajan lapsi haluasi tämän kokoelman itselleen. Onko hänellä oikeus vaatia se itsellen kun mitään todistusta asiasta ei ole. Sain sen kun kummatkin harrastimme postimerkkien keräämistä. Nyt ystäväni poika haluaisi myydä kokoelman?
81226
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Minä en ole mikään lakiekspertti, mutta olettaisin että röyhkeän sällin vaatimukselle ei laista löydy tukea. Ei etenkään kun lahjan rahallinen arvo on niin vähäinen että ei voida olettaa että sen lahjoittamisesta on todisteita. Olettaisin että sinun ei tarvitse pystyä todistamaan että olet kokoelman lahjana vastaanottanut, vaan sällin on kyettävä vahvasti perustelemaan viranomaisille rikosepäily ja sittenkin vielä on vahvasti todistettava että kokoelma on vaihtanut isäntää rikoksella. Ja rikokseksi sitä ei voida todistaa kun se ei sitä ole! Asia on sinun ja edesmenneen ystäväsi osalta vilpitön, sitä ei muiden röyhkeys voi vilpilliseksi muuttaa!

Tuollaista röyhkeää sälliä kyllä toruisin edesmenneen isänsä ja teidän ystävyytenne häpäisemisestä.

Äänestä
  • Lakipykälää en muista, mutta lahjan lupauksen katsotaan täyttyneen, kun lahja oli hallussasi lahjan antajan kuollessa. Takaisin "noutajilla" pitää olla näyttöä, että sait sen lainaksi, muusta puhumattakaan. Oletin lahjoittajan olleen nupistaan terveen ja oikeustoimikelpoisen.

    Äänestä

  • n/a2 kirjoitti:

    Lakipykälää en muista, mutta lahjan lupauksen katsotaan täyttyneen, kun lahja oli hallussasi lahjan antajan kuollessa. Takaisin "noutajilla" pitää olla näyttöä, että sait sen lainaksi, muusta puhumattakaan. Oletin lahjoittajan olleen nupistaan terveen ja oikeustoimikelpoisen.

    ei kait halussapito todista, että omistaa ko asian?

    Miten ihminen voi todistaa omistavansa mitään jos tavaroista ei ole kuittia tai lahjakirjaa. Ei mitenkään.

    Tosin takaisin vaatijan pitää voida näyttää toteen että kyseessä on rikos. Sekin on mahdotonta.

    Pidä kokoelmasi kunnes takaisin vaatija vie asian oikeuteen tms. Hänen pitää voida osoittaa ettet ole sanut lahjaa.Millä hän sen osoittaa?

    Tämä on mutua en tiedä mitä laki sanoo? Mutta itse pitäisin postimerkit kun ne kerran olet saanut.Tuskin äijä jaksaa kauan rähjätä.

    Mikä on lupaus lahjasta?

    Äänestä

  • matti meikäläinen kirjoitti:

    ei kait halussapito todista, että omistaa ko asian?

    Miten ihminen voi todistaa omistavansa mitään jos tavaroista ei ole kuittia tai lahjakirjaa. Ei mitenkään.

    Tosin takaisin vaatijan pitää voida näyttää toteen että kyseessä on rikos. Sekin on mahdotonta.

    Pidä kokoelmasi kunnes takaisin vaatija vie asian oikeuteen tms. Hänen pitää voida osoittaa ettet ole sanut lahjaa.Millä hän sen osoittaa?

    Tämä on mutua en tiedä mitä laki sanoo? Mutta itse pitäisin postimerkit kun ne kerran olet saanut.Tuskin äijä jaksaa kauan rähjätä.

    Mikä on lupaus lahjasta?

    Lahjasta on kyllä säädetty oikein lahjanlupauslaki. Kaikki selviää ko. laista, joka on melko lyhyt. Periaatteena on se, että silloin kun irtaimen omaisuuden lahjoitus on täytetty, ei sitä enää voi periä takaisin. Laissa ei tietenkään mainita, millä lailla se pitää todistaa, mutta tuo sana - täytetty, ilmeisesti selittää kaiken.

    Äänestä

  • Beagle Boy kirjoitti:

    Lahjasta on kyllä säädetty oikein lahjanlupauslaki. Kaikki selviää ko. laista, joka on melko lyhyt. Periaatteena on se, että silloin kun irtaimen omaisuuden lahjoitus on täytetty, ei sitä enää voi periä takaisin. Laissa ei tietenkään mainita, millä lailla se pitää todistaa, mutta tuo sana - täytetty, ilmeisesti selittää kaiken.

    Mistä löydän ko kohdan?

    No, periaatteessa tuo lause selittää kaiken eli jos sanon siipalleni "kaikki mikä on minun on sinun" lahjan lupaus on annettu?

    Oikeudessa kai viime kädessä lahja puolitetaan jos asiasta tulee ritaa??? Jos mitään näyttöä puoleen tai toiseen ei ole kumpi on vahvemmilla se joka on lahjan saanut, vai se joka vaatii sitä takaisin.

    Äänestä

  • matti m. kirjoitti:

    Mistä löydän ko kohdan?

    No, periaatteessa tuo lause selittää kaiken eli jos sanon siipalleni "kaikki mikä on minun on sinun" lahjan lupaus on annettu?

    Oikeudessa kai viime kädessä lahja puolitetaan jos asiasta tulee ritaa??? Jos mitään näyttöä puoleen tai toiseen ei ole kumpi on vahvemmilla se joka on lahjan saanut, vai se joka vaatii sitä takaisin.

    Ota Masa lakikirja käteen tai katso netistä.
    Lakikirjassa Si 510 Lahjanlupauslaki 31.7.1947/625
    Sieltä kyllä löytyy.

    Äänestä

  • Beagle Boy kirjoitti:

    Ota Masa lakikirja käteen tai katso netistä.
    Lakikirjassa Si 510 Lahjanlupauslaki 31.7.1947/625
    Sieltä kyllä löytyy.

    Kun postimerkit ovat siirtyneet lahjan saajalle lahjanlupauslaki täyttyy. Asia selvä, katsoin netistä, finlexistä.

    Osaatko sanoa, miten samassa taloudessa asuvien keskinäiset lahjat? Miten lahjanlupauslaki täyttyy jos tavarat pysyy paikoillaan kun kerran asutaan samassa taloudessa?Mutta suullinen sopimus on. Ja tämä kuolemantapusten varalle. Avio- tai avopuolisoiden lahjat?

    Äänestä

..on näytettävä lahjoitustarkoitus toteen. Yleensä kai se lienee lahjan saaja. Lahjan saajan vakuutus tai vala on näyttöä muun ohella, muttei ratkaise asiaa, samoin väitetyn lahjan antajan. Kirjallinen tosite on paras apu, mutta myös hallinnan siirtymisestä kulunut aika ja muut olosuhteet siinä määrin kuin ne voidaan näyttää toteen voivat saada luovutuksen näyttämään enemmän lahjoitukselta kuin lainalta, kaupalta tms. ulkopuolisen arvioijan silmissä, eikä lahjoittaja ole todistettavasti vaatinut esinettä takaisin tai korvausta siitä elinaikanaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Musta Pekka kirjoitti:

Kenen pitää voida osoittaa toteen että lahja on lahja? Lahjan saajanko? Vai lahjan antajan? Entä jos lahjan antaja on kuollut eikä asiaa voi mitenkään todistaa.
Riittääkö lahjan saajan vakuutus vai pitääkö olla join muu todistus.Lahjakirja arvokkaissa tapuksisa, autot,mökit jne on tietysti paikallaan ja vaaditaankin veronmaksun takia. Entä pienet, arvoltaan vähäpätöiset lahjat?

Esim. olen saanut postimerkkikokoelman joka ei ole arvoltaan kummoinenkaan mutta erittäin mielenkiintoinen asiaa harrastavan kannalta. Nyt lahjan antajan lapsi haluasi tämän kokoelman itselleen. Onko hänellä oikeus vaatia se itsellen kun mitään todistusta asiasta ei ole. Sain sen kun kummatkin harrastimme postimerkkien keräämistä. Nyt ystäväni poika haluaisi myydä kokoelman?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu