Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat, Hesari, The Economist, Rakennuslehti, Tekniikka&Talous, Aktia, Hypo ja kaikki väitöskirjatutkimukset missä puhutaan asuntojen hinnoista. Suomenpankin tutkija Kari Hakala on myös julistettu epähenkilöksi.
Tekniikka ja talous:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=823448
Yle:
http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id23620.html
Economist:
http://www.asunto.info/articles/hintakehitys.html
Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4918463.asp
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4907127.asp
Helsingin Sanomat/mielipidesivut:
maisteri, ekonomisti Markus Bunders kirjoittaa
mielipideosiossa otsikolla:
"Asuntomarkkinoilla on hintakupla"
Vakuutusyhtiöt:
http://www.tapiola.fi/www/Yksityisasiakkaat/Asiakkaana Tapiolassa/Ajankohtaista/Koronnoston psykologiset vaikutukset voivat yllattaa.htm
Pellervo:
Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos ennustaa asuntojen hintojen kääntyvän laskuun parin lähivuoden aikana. Laitos arvioi hintojen laskun johtuvan nousevista koroista.
PTT arvioi, että asuntojen hinnat laskevat vuositasolla keskimäärin kaksi prosenttia. Suurinta hintojen lasku olisi pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat myös nousseet eniten.
Yksi syy asuntojen hintatason laskuun on korkojen nousu. Korkojen nousu jäänee kuitenkin maltilliseksi Euroopan hitaan talouskasvun takia, PTT arvioi. PTT:n mukaan myös uusien asuntokohteiden rakentaminen vähenee jonkin verran nykytasosta lähivuosina.
Rata:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4875131.asp
05.12.2005 10:24 - Kiristynyt kilpailu asuntoluotoissa on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin.
Rahoitustarkastuksen (Rata) syksyllä 2005 tekemän selvityksen mukaan asuntoluototuksen riskit ovat lisääntyneet. Kiristynyt kilpailu on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin. Rahoitustarkastus kiinnittää valvonnassaan entistä tiukemmin huomiota pankkien riskienhallintaan sekä säännösten noudattamiseen asunto- ja kulutusluottojen myöntämisen yhteydessä.
Rata on huolissaan siitä, että pankit kilpailevat marginaalin lisäksi myös muilla keinoilla, kuten löysemmillä vakuusarvostuksilla ja suuremmilla rahoitusosuuksilla. Asuntoluottoja on myönnetty, vaikka hakijalla ei olisi lainkaan aitoa omarahoitusosuutta tai hankittavan asunnon ja valtiontakauksen lisäksi muita vakuuksia tai takauksia.
Suomessa asuntolainamarginaalit ovat nykyisin noin 0,4 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin euroalueella keskimäärin.
Lainamarginaalien supistuminen ei johdu pelkästään kilpailun kiristymisestä. Basel II -vakavaraisuusuudistuksen myötä asuntolainojen pääomavaateet keskimäärin pienenevät. Osa pankeista ilmoittaa huomioivansa uudistuksen tulon jo nykyisessä asuntolainojen hinnoittelussa.
Suurten asuntolainojen osuus on kasvanut ja laina-ajat ovat pidentyneet. Yleisin asuntolainan pituus on 21–30 vuotta. Alkuvuonna 2005 noin 37 prosenttia uusista luotoista kuului tähän luokkaan, kun vuonna 2002 vastaavan pituisia luottoja oli vain 22 prosenttia uusista asuntolainoista. Pitkiä yli 30 vuoden luottoja myönnetään kyselyyn vastanneissa pankeissa toistaiseksi vähän, mutta niidenkin osuus on kasvussa.
Kotitalouksien merkitys pankkien laina-asiakkaana on kasvanut. Vuodesta 2000 lähtien kotitalousluotot ovat kasvaneet joka vuosi yritysluottoja nopeammin. Kotitaloudet ovat velkaantuneet erityisesti asuntoluottojen voimakkaan kasvun takia. Kyselyn mukaan velkaantuneisuus on keskittynyt pääasiassa 25–35- ja 36–50-vuotiaille. Suhteessa ikäluokan kokoon eniten asuntovelkaa on 25–35-vuotiailla laina-asiakkailla. Suurten asuntolainojen yhteyteen otetut kulutusluotot lisäävät velkaantumista entisestään. Ylivelkaantuneisuus saattaa olla jo uhka osalle kotitalouksista, arvioi Rata.
Velkaantumisen myötä kotitaloudet ovat altistuneet enenevässä määrin markkinakorkojen muutokselle. Noin 95 prosenttia uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Myös kulutusluotoissa viitekorkoina käytetään usein lyhyitä markkinakorkoja. Kotitalouksien on syytä varautua siihen, että korot nousevat nykyisestä historiallisesti alhaisesta tasosta sanoo Rata.
Kyselyn tulosten perusteella Rata on lähettänyt pankeille kirjeen, jossa kehotetaan pankkeja kiinnittämään huomiota riskienhallintaan sekä hyvän pankkitavan edellyttämään asiakkaan taloudellisen kantokyvyn huomioimiseen. Luottoanalyysissa tulee kiinnittää huomiota nykyiseen takaisinmaksukykyyn, takaisinmaksuhistoriaan ja arvioon tulevasta takaisinmaksukyvystä. Lisäksi edellytetään, että pankki ottaa huomioon luottoanalyysissään velallisen oman rahoituksen osuuden rahoitettavasta hankkeesta sekä vakuuden kattavuuden ja realisoitavuuden
Tekniikka ja talous:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=823448
Yle:
http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id23620.html
Economist:
http://www.asunto.info/articles/hintakehitys.html
Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4918463.asp
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4907127.asp
Helsingin Sanomat/mielipidesivut:
maisteri, ekonomisti Markus Bunders kirjoittaa
mielipideosiossa otsikolla:
"Asuntomarkkinoilla on hintakupla"
Vakuutusyhtiöt:
http://www.tapiola.fi/www/Yksityisasiakkaat/Asiakkaana Tapiolassa/Ajankohtaista/Koronnoston psykologiset vaikutukset voivat yllattaa.htm
Pellervo:
Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos ennustaa asuntojen hintojen kääntyvän laskuun parin lähivuoden aikana. Laitos arvioi hintojen laskun johtuvan nousevista koroista.
PTT arvioi, että asuntojen hinnat laskevat vuositasolla keskimäärin kaksi prosenttia. Suurinta hintojen lasku olisi pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat myös nousseet eniten.
Yksi syy asuntojen hintatason laskuun on korkojen nousu. Korkojen nousu jäänee kuitenkin maltilliseksi Euroopan hitaan talouskasvun takia, PTT arvioi. PTT:n mukaan myös uusien asuntokohteiden rakentaminen vähenee jonkin verran nykytasosta lähivuosina.
Rata:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4875131.asp
05.12.2005 10:24 - Kiristynyt kilpailu asuntoluotoissa on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin.
Rahoitustarkastuksen (Rata) syksyllä 2005 tekemän selvityksen mukaan asuntoluototuksen riskit ovat lisääntyneet. Kiristynyt kilpailu on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin. Rahoitustarkastus kiinnittää valvonnassaan entistä tiukemmin huomiota pankkien riskienhallintaan sekä säännösten noudattamiseen asunto- ja kulutusluottojen myöntämisen yhteydessä.
Rata on huolissaan siitä, että pankit kilpailevat marginaalin lisäksi myös muilla keinoilla, kuten löysemmillä vakuusarvostuksilla ja suuremmilla rahoitusosuuksilla. Asuntoluottoja on myönnetty, vaikka hakijalla ei olisi lainkaan aitoa omarahoitusosuutta tai hankittavan asunnon ja valtiontakauksen lisäksi muita vakuuksia tai takauksia.
Suomessa asuntolainamarginaalit ovat nykyisin noin 0,4 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin euroalueella keskimäärin.
Lainamarginaalien supistuminen ei johdu pelkästään kilpailun kiristymisestä. Basel II -vakavaraisuusuudistuksen myötä asuntolainojen pääomavaateet keskimäärin pienenevät. Osa pankeista ilmoittaa huomioivansa uudistuksen tulon jo nykyisessä asuntolainojen hinnoittelussa.
Suurten asuntolainojen osuus on kasvanut ja laina-ajat ovat pidentyneet. Yleisin asuntolainan pituus on 21–30 vuotta. Alkuvuonna 2005 noin 37 prosenttia uusista luotoista kuului tähän luokkaan, kun vuonna 2002 vastaavan pituisia luottoja oli vain 22 prosenttia uusista asuntolainoista. Pitkiä yli 30 vuoden luottoja myönnetään kyselyyn vastanneissa pankeissa toistaiseksi vähän, mutta niidenkin osuus on kasvussa.
Kotitalouksien merkitys pankkien laina-asiakkaana on kasvanut. Vuodesta 2000 lähtien kotitalousluotot ovat kasvaneet joka vuosi yritysluottoja nopeammin. Kotitaloudet ovat velkaantuneet erityisesti asuntoluottojen voimakkaan kasvun takia. Kyselyn mukaan velkaantuneisuus on keskittynyt pääasiassa 25–35- ja 36–50-vuotiaille. Suhteessa ikäluokan kokoon eniten asuntovelkaa on 25–35-vuotiailla laina-asiakkailla. Suurten asuntolainojen yhteyteen otetut kulutusluotot lisäävät velkaantumista entisestään. Ylivelkaantuneisuus saattaa olla jo uhka osalle kotitalouksista, arvioi Rata.
Velkaantumisen myötä kotitaloudet ovat altistuneet enenevässä määrin markkinakorkojen muutokselle. Noin 95 prosenttia uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Myös kulutusluotoissa viitekorkoina käytetään usein lyhyitä markkinakorkoja. Kotitalouksien on syytä varautua siihen, että korot nousevat nykyisestä historiallisesti alhaisesta tasosta sanoo Rata.
Kyselyn tulosten perusteella Rata on lähettänyt pankeille kirjeen, jossa kehotetaan pankkeja kiinnittämään huomiota riskienhallintaan sekä hyvän pankkitavan edellyttämään asiakkaan taloudellisen kantokyvyn huomioimiseen. Luottoanalyysissa tulee kiinnittää huomiota nykyiseen takaisinmaksukykyyn, takaisinmaksuhistoriaan ja arvioon tulevasta takaisinmaksukyvystä. Lisäksi edellytetään, että pankki ottaa huomioon luottoanalyysissään velallisen oman rahoituksen osuuden rahoitettavasta hankkeesta sekä vakuuden kattavuuden ja realisoitavuuden
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=44094
Tsekkaappa tuo. Kommenttia saa jättää.
Parhain terveisin
Lahenmies
Totta turajat. Kaikki tahot viittaavat rommauksen tuloon. On se kumma miten tuulipuvut eivät ymmärrä ajoituksen merkitystä loppuelämän elintasolle. No itse tuhnuttelen kuumia suhnuja vuokra-asunnon soffalla ja teen tilin aikanaan ostovaiheessa. Mihinkäs tästä kiire olisi? Miksi pitäisi ostaa juuri ennen rommausta?
"Miksi pitäisi ostaa juuri ennen rommausta?"
Miksi sitä koskaan ostaisi, kun ei rahaa kerran ole niin sitä ei ole. Vuokraluukun soffa on kaasumarinoitu ja se saa luvan riittää.