vihainen koira

osoitteesta www.koiraneuvola.fi. Sieltä minä ainakin sain vastaavaan ongelmaan neuvot. Ja ohjeiden mukaan ollaan menty. Hyvin on mennyt oppi perille.
Siellä on se kysymys-osio, niin sinne kun piipahdat.

meillä on ollut uros karhukoira ihan pennusta asti (tai siis ihan syntymästä asti) jolla oli välillä näykkimiskausia ja vieläkin esim. hanskoja varastelee käsistä, muttei pure kuitenkaan. Pakko sanoa ettei meillä tuo poika oo ollu ikinä noin äkänen, leikkiessään saattaa ottaa vähän rajummin, mutta kieltäessä heti lopettaa ja nuolee ikäänkuin "katuu".. Mutta tosiaan tuo koiraneuvola voi olla paikka mistä apua löytyy. Toivotaan että se kuuluu vain ikään, ja menee ohi pikemmin ku huomaatkaan ;)

alkaa käyttäytyä siihen malliin, että koira varmasti ymmärtää, että sinä et hyväksy moista käytöstä.

Ja tottapuhuen, ei kai kukaan koiran omistaja voi hyväksyä koiraltaan tuommoista käytöstä!

Haluaisinpa nähdä sen koiran, joka alkaisi minulle ärhentelemään, kun olen ottamassa siltä jotakin pois! Siinä kyllä sitten karva pöllyäisi ja koira olisi selällään kanveesisssa tasan tarkkaan nanosekunnissa, ja pysyisi selällään niin kauan kuin minun kiukkuni laantuu...

Jos se puree "ihan tosissaan" niin ihan tosissaan sille pitää pistää kova kovaa vasten. Ikävä vain, että tilanne on yleensäkään päässyt näin pahaksi. Teidän perheessä on nyt kasvamassa uusi pomo.

Koirat ovat tietysti yksilöitä ja erilaisia persoonia ja temperamentteja. Ja niin edelleen.

Vaan eläinten kanssa touhutessa yksi sääntö on ylitse muiden: eläin ei ikinä, EI IKINÄ, saa pomottaa ihmistään.

Jos siis halutaan, että se eläin on kyseisen henkilön hallinnassa.

Surullisesti huokaisten muistelen joulukuun alussa (tai joskus niillämain) käytyä keskustelua koiran liian vahvasta dominanssista (esimerkkinä kynsien leikkaaminen) ja ihmistä, joista ei ole oman koiransa "kynsien leikkaajaksi".


Silloinkin yritin sanoa, että jos antaa kenelle tahansa pikkusormen, niin kyllähän se ennenpitkää koko kättä on vaatimassa.

Olipa sitten kyse koirista, norsuelehvanteista tai ihmislapsista.

Lasten kasvatuksessa on oltava Raja, isolla ärrällä juuri, jonka ylittäminen on EHDOTTOMASTI kielletty. (Olipa kyse sitten koiralapsesta tai ihmislapsesta, kyllä...)

Jos tämä sisäistettäisiin kautta koira- ja ihmismaailman, niin valtavan isolta määrältä ongelmia voitaisiin välttyä, ja kaikilla asianosaisilla ja isolla määrällä ulkopuolisiakin olisi paljon mukavampaa.