nuorena oppii tuntemaan ihmisiä ( naisen tai miehen varmaankin ) rakkauden välityksellä, mutta vanhana oppii tuntemaan rakkauden ihmisen välityksellä ( ilmeisesti miehen tai naisen ). Onkohan perää? Täytyypä jäädä fundeeraamaan...
Ai niin! Tervetuloa, Ruuneperi taas näihin ruutukarkeloihin mukaan! Eilen olikin sellaiset piirileikit menossa, että vieläkin pyörryttää. Olisikohan sittenkin niin, että kun "Kissa on poissa kotoa, niin hiiret hyppivät pöydällä". Mukavaa juttupäivää kaikille hyvän huomentoivotuksen kyydittämänä! Ja nyt aamukahville - taitaisi muuten maistua Sinullekin, Ruuneperi...(*:*)
Ai niin! Tervetuloa, Ruuneperi taas näihin ruutukarkeloihin mukaan! Eilen olikin sellaiset piirileikit menossa, että vieläkin pyörryttää. Olisikohan sittenkin niin, että kun "Kissa on poissa kotoa, niin hiiret hyppivät pöydällä". Mukavaa juttupäivää kaikille hyvän huomentoivotuksen kyydittämänä! Ja nyt aamukahville - taitaisi muuten maistua Sinullekin, Ruuneperi...(*:*)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joku on sanonut, että parasta olisi jos ystävyys muuttuisi rakkaudeksi. Mutta aina on niin, että ystävä on myös rakas. Rakkautta on niin monenlaista ja yhteen sydämeen kyllä sopii niitä lukemattomia. Muistakaamme rakastaa myös itseämme, se antaa meille hyvän tunteen ja voimme olla onnellisia yhdessä ystäviemme kanssa.
Tämähän on kuin lukisi jatkokertomusta: Yksinäisyydestä-Ystävyyteen-Rakkauteen...mitähän sitten?
...vanhana oppii tuntemaan rakkauden ihmisen välityksellä. Tuota jäin miettimään. Olen ihaillut vanhoja ihmisiä, jotka hoitavat toinen toistaan. Nainen sairasta puolisoaan ja mies sairasta vaimoaan. Onkohan harvinaisempaa, että mies hoitaa vaimoaan kuin nainen miestään? Mutta onnistuisikohan kummaltakaan ilman rakkautta...?
ei kun hik! aamuhiiriä taidetaan olla.