Moi,
kysyisin, jos joku tietäis tälläisestä asiasta:
kirjoitan työhakemusta ja siinä kysytään "Rangaistukset"-kohtaa. Minulla on sakkorangaistus varastamisen yrityksestä ja lievästä petoksesta. Mikäli jätän rangaistus-kohdan tyhjäksi eikä sitä kysytä työhaastattelusta,niin saavatko työnantajat selville tuon rangaistuksen muuta kautta?
Entä onko kaupoilla jokin yhteinen rekisteri, johon pistetään ylös ihmisten nimet, jotka ovat syyllistyneet esim. varkauteen? Salliiko edes laki tuollaista rekisterin pitoa, koska eikö syyllisillä ole jokin suoja, että rangastukset eivät tule ulkopuolisten, esim. työnantaja, tietoon?
Jos on, niin enhän minä silloin uskalla töihin hakea, etten joudu töissä silmätikuksi...
Kiitos vastauksista!!!
kysyisin, jos joku tietäis tälläisestä asiasta:
kirjoitan työhakemusta ja siinä kysytään "Rangaistukset"-kohtaa. Minulla on sakkorangaistus varastamisen yrityksestä ja lievästä petoksesta. Mikäli jätän rangaistus-kohdan tyhjäksi eikä sitä kysytä työhaastattelusta,niin saavatko työnantajat selville tuon rangaistuksen muuta kautta?
Entä onko kaupoilla jokin yhteinen rekisteri, johon pistetään ylös ihmisten nimet, jotka ovat syyllistyneet esim. varkauteen? Salliiko edes laki tuollaista rekisterin pitoa, koska eikö syyllisillä ole jokin suoja, että rangastukset eivät tule ulkopuolisten, esim. työnantaja, tietoon?
Jos on, niin enhän minä silloin uskalla töihin hakea, etten joudu töissä silmätikuksi...
Kiitos vastauksista!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei hänellä ole tietoyhteyttä rangaistuksiin.
Mutta on monta tapaa saada selville, kaikki.
Voiko työnantaja kysellä henkilöiltä sinun taustojasi, oletko siis kotiseudulla hakemassa töitä.
Toiseksi työnantaja soittaa aina ja varmasti edelliselle työnantajalle,
sieltä tulee se oikea tieto, en tarkoita tässä rangasitusta, eihän entinen aina sitä muistakaan.
----------Ja tämä kopioitua, sinulta.
Salliiko edes laki tuollaista rekisterin pitoa, koska eikö syyllisillä ole jokin suoja, että rangastukset eivät tule ulkopuolisten, esim. työnantaja, tietoon?
--älä edes tuollaista ajattelekaan, tuosta saa kuvan että olet tosiaan rikollinen.
Kaikkia rekisteiää saa pitää, jopa sinä kummia ajattelet itseksesi.
tämä muillekin viisaille
(kaikenlaisia rek. saa pitää jotka jollain lailla liittyvät ko. yrityksen tai henkilön toimintaan)
Jos haet töihin missä esim. käsittelet yrityksen rahoja tai olet muuten vastuussa yrityksen omaisuudesta voi työnantaja tarkastaa taustasi, (merkinnät rikosrekisterissä) tosin Sinun on annettava siihen lupa. Jos kieltäydyt, antaa se kyllä sellaisen kuvan että Sinulla on jotain salattavaa ja tuskin työpaikkaa saat. Työnantajan ja työntekijän välillä solmitaan työsopimus joka velvoittaa molempia osapuolia joten työnantaja ei tässä tapauksessa ole mitenkään "ulkopuolinen" taho.
Työnantaja ei tarvitse työntekijän suostumusta saadakseen viranomaiselta rikosrekisteritiedot selvittääkseen tämän luotettavuuden (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 2:4.1). Säännös koskee siis työntekijää, ei työnhakijaa, jonka suostumuksen tietojen saaminen vaatii. Jos sinut siis valitaan työhön, tiedot saa tarkistaa.
Jos valehtelet suoranaisesti työnantajalle rikostaustasi ja hän saa selville tämän, hän voi purkaa työsopimuksesi myös jälkikäteen vedoten tulleensa johdetuksi harhaan sopimusta solmittaessa. Jos asiaa ei erikseen kysytä, asiaan ei voida jälkeenpäinkään vedota, ellet syyllisty myöhemmin epärehelliseksi luokiteltavaan käyttäytymiseen. Käytännössä työnantaja voi kuitenkin koeaikana purkaa työsopimuksen saatuaan tänä aikana selville rikostaustasi. Tällöin koeaikapurunkin perusteltavuus on, ellet ole käytökselläsi sitä aiheuttanut, kuitenkin kyseenalaista.
Jos joudut siis hakemassasi työssä käsittelemään rahaa, on enemmän kuin todennäköistä, että rikostaustasi kysytään ja selvitetään. Työn saanti voi tällöin valitettavasti olla vaikeaa.
Ja sitten noista rekistereistä... Ylläolevista *asiantuntijalausunnoista* poiketen (tuollaisten ei pitäisi muita neuvoa..) kuvaamasi rekisterin pitäminen ei ole milloinkaan ilman kyseisen henkilön lupaa tuollaisella yksityisen edun varjelemiseen pyrkivällä perusteella sallittua. Käytännössä tällaisia rekistereitä varmasti on, mutta jos sellainen tulee ilmi, ei rekisterinpitäjälle hyvä heilu. Arkaluonteisten tietojen (joka rikokseen syyllistyminenkin on) keräämisestä ja muutamista poikkeuksista tuohon kieltoon säädetään henkilötietolain 3 luvussa.
... kukaan palkkaa ensin työntekijää ja rupea vasta sitten kyselemään luotettavuuden perään? Minä ainakin jouduin kirjoittamaan nimen paperiin, (muistaakesi turvallisuusselvitys) että suostun tietojeni luovuttamiseen ko. työnantajalle ennenkuin valinta suoritettiin.
Oikeusrekisterikeskus ei todellakaan luovuta työnantajale rikosrekisteritietoja (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) vaan henkilön on se itse tilattava ja esitettävä ote työnantajalle.
Kyllä ne luovutetaan.
Laki yks. suojasta työelämässä 4.1 § (Ks. erityisesti viimeinen virke - käytännössä rikrekin voi pyytää ilman suostumusta. Näin tekee esimerkiksi Turun hovioikeus jokaisesta, joka hakee hov.oik. auskultantiksi. Ilmoittavat luonnollisesti, että näin on tehty. Ja tämä muuten tehdään jo ennen kuin hakija otetaan auskultantiksi, eli ns. "työnhakuvaiheessa"):
"Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi."
Joku tuossa vielä väitti, että laki koskisi vain työtekijää, eikä siis työnhakijaa. Väite on väärä. Lain mukaisella työntekijällä tarkoitetaan myös työnhakijaa.
HE 75/2000 yks. koht. perustelut 2§:
"Ehdotuksen mukaan työntekijällä tarkoitettaisiin ehdotettua lakia sovellettaessa myös työnhakijaa. Lain säännökset koskisivat siten työnhakijaa samalla tavoin kuin työntekijää, jollei erikseen olisi toisin säädetty. Työnhakijalla tarkoitettaisiin ehdotetussa laissa sitä, joka on hakenut avoinna olevaa työpaikkaa, joka on hakenut avoimeksi julistettua virkaa tai johon työnantaja on ottanut yhteyttä mahdollisen työhön ottamisen tarkoituksessa."
1.10.2004 voimaan tullut sanotun lain 'uusi versio' ei muuttanut soveltamisalaa. Ks HE 162/2003, jossa viitataan edeltävän lain soveltamisalaan (yks. koht. per. 2 §).
.. oiva tarkennus.