Suurella kunnioituksella,
selaan yhteisiä hetkiä.
Varovaisia sanomisia ,
toisillemme.
Pitkään ,puhuttu,puhuttu,
luonnosta,sen ihmeellisyydestä.
Sielä kuljimme,milloin rakovalkealla,
suolla ja mättähällä.
Siinä kahvi kiehumassa,
lihaa paistumassa.
Luonnon ääniä kuunnellen,
tulen äärellä liki.
Hetkittäin oli tunne niin,
käsin kosketeltavaa.
Usein istuttiin kuusen alla,
oli ,kuin olisimme aidosti ,
olleet sielä?
Sydämessä kulki unelmia,
oi,jospa oiski totta tää?
Joskus särkyi sisälläni,
kaipasin ,itkin ,kaikkea tuota.
Senkin avoimesti kerroin,
miten ihanasti ,olet siinä liki?
Olet hyvä kuuntelija,
kuljet rinnalla.
Lämpimästi lohduttelit,
ihmettelin,miten niin ,
minusta pidit?
Sanoimme ,paljon ,paljon,
varovasti ,se on aartehemme.
selaan yhteisiä hetkiä.
Varovaisia sanomisia ,
toisillemme.
Pitkään ,puhuttu,puhuttu,
luonnosta,sen ihmeellisyydestä.
Sielä kuljimme,milloin rakovalkealla,
suolla ja mättähällä.
Siinä kahvi kiehumassa,
lihaa paistumassa.
Luonnon ääniä kuunnellen,
tulen äärellä liki.
Hetkittäin oli tunne niin,
käsin kosketeltavaa.
Usein istuttiin kuusen alla,
oli ,kuin olisimme aidosti ,
olleet sielä?
Sydämessä kulki unelmia,
oi,jospa oiski totta tää?
Joskus särkyi sisälläni,
kaipasin ,itkin ,kaikkea tuota.
Senkin avoimesti kerroin,
miten ihanasti ,olet siinä liki?
Olet hyvä kuuntelija,
kuljet rinnalla.
Lämpimästi lohduttelit,
ihmettelin,miten niin ,
minusta pidit?
Sanoimme ,paljon ,paljon,
varovasti ,se on aartehemme.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Äärettömän paljon sanottu,sua rakastan...Oliko oikeaa, vaiko väärää,,,en halua tunnustaa,,Haluan uskoa,,paljon, paljon sua rakastan....Olen saanut kuulla monesti,,,aidosti,,uskoisinko sittenkään?
Näin muistui mieleeni runostasi, mukavaa luettavaa,,,Liisukka ystäväin.
Kaunis on orastava rakkaus.
Senhän tiedämme,se on kuin heräävä kevät.
Uskomme,toivomme,että se ois totta?
Voimia ja paljon lämpimiä ajatuksia uuteen aamuun. Liisa
Pakkanen paokkuu nurkissa liki tuo lienöö jo 30astetta. viimeyön itekseni vahtasin jottei vesiputket paeäse jeätymään. nii on mukava Liisan runo näen lukea unisilimään väsyksissä oamusella. Varsinnii tuo luonnossa kulukeminen on meikäläeselle tuttuo. mellevästi sinä osoat sanoa Liisa.
Oiii, kovat pakkaset sielä paukkuu,kyllä ne tääläki on.
Pari päivää kovan tuulen kanssa,peltikatto piti aikamoista meteliä.
Välillä kuulosti,että nyt se irtoo,lähtee lentoon.
Tuoki ,puoli ,jonka mainitset,putket,hmm jos ne paukahtais?
Toivotaan ,että selvitään ehjin nahoin.
Minnuu vetää luonto,puoleensa ja tietysti ihana mieskii?
Heh,eiköhän noilla unelmilla pysy lämpimänä?
Paas Antti palio vaatetta ylles,se karvalakkiki,se on minusta kunnon lakki.
Tekee ,niin miehekkään näköiseksiki.
Hymyn lähetän sinne, sulattaa ikkunasta kuurankukkia.Liisa
Niin hienosti sen ilmaisit! Melkein kuin kulkisin sun rinnallasi!!!!
Kiitos Ola,niin se vaan tuo rakkaus raaputta.
Kummasti jaksaa,millon se vie sinne kuusen juurelle?
Luontoon ,sinne minua vetää,sielä koen on niin hyvä olla.
Sinulle ystävä ,lämpimiä ajatuksia ,kevättä kohti jo mennään.Liisa