Rupes harmittamaan tuo jatkuva pätkiminen ja tein seuraavanlaisen virityksen.
Porasin 30mm reiän reikäporalla ulkoa tulevaan putkeen (raitisilma) ja nyt kone imee kylmän ilman sekaan sen verran lämmintä ilmaa että pätkiminen loppui kuin seinään. Reiästä tuli hiukan liian iso, mutta tukin osan reiästä ilmastointiteipillä. Nyt tulevan ilman lämpö nousi ennen kennoa -13 (ulkona -25) asteeseen, jolloin kone ei vielä pätki.
Nyt joku tietysti keksii täsät virityksestä jotain huonoa, mutta:
- IV-kone on vaatehuoneessa, ja sisäilma menee saman suodattimen (-ien) läpi kuin ulkoilmakin.
- samanlainen toteutus löytyy (takan kiertoilma)kaupallisena, vaikka siinä kiertoilma ohjataan vasta kennon jälkeen
- tasapaino pysyy "samana", koska tulppasin vaatehuoneen poiston
Tämä on mielestäni parempi systeemi kuin pätkiminen ja erillisen etuvastuksen käyttö.
ANY comments?
Porasin 30mm reiän reikäporalla ulkoa tulevaan putkeen (raitisilma) ja nyt kone imee kylmän ilman sekaan sen verran lämmintä ilmaa että pätkiminen loppui kuin seinään. Reiästä tuli hiukan liian iso, mutta tukin osan reiästä ilmastointiteipillä. Nyt tulevan ilman lämpö nousi ennen kennoa -13 (ulkona -25) asteeseen, jolloin kone ei vielä pätki.
Nyt joku tietysti keksii täsät virityksestä jotain huonoa, mutta:
- IV-kone on vaatehuoneessa, ja sisäilma menee saman suodattimen (-ien) läpi kuin ulkoilmakin.
- samanlainen toteutus löytyy (takan kiertoilma)kaupallisena, vaikka siinä kiertoilma ohjataan vasta kennon jälkeen
- tasapaino pysyy "samana", koska tulppasin vaatehuoneen poiston
Tämä on mielestäni parempi systeemi kuin pätkiminen ja erillisen etuvastuksen käyttö.
ANY comments?
Vastaukset 23
Vanhimmat
ajatellut tehdä juuri samoin jo pidemmän aikaa,mutta en ole vielä sitä tehnyt.taitaa olla ihan ok juttu.
tasapainosta ei käsittääkseni tarvitse olla huolissaan koska poistopuoli pysyy toiminnassa kuten ennenkin.
Jos talo lämpenee sähköllä niin etuvastus on ihan hyvä. Tuossa sinun virityksessäsi on sellainen huono puoli että se huonontaa hyötysuhdetta jatkuvasti, eli keskimäärin turhaan. Siihen pitäisi laittaa jonkinlainen säätö joka toimii kennon jäätymissuojan ohjaamana jotta hyötysuhde ei ole 25% jatkuvasti.
" Siihen pitäisi laittaa jonkinlainen säätö joka toimii kennon jäätymissuojan ohjaamana jotta hyötysuhde ei ole 25% jatkuvasti."
Riittää että pakkasen noustua -15 asteeseen laittaa tulpan paikoilleen. Eli vaatii säätöä keskimäärin 5 kertaa vuodessa.
Todellakin pätkimisen aiheuttaa LTO:n "turhan"
korkea hyötysuhde, jolloin tuloilma jäähdyttää
poistoilmaa liikaa. Silloin hyötysuhdetta on
alennettava. Tekemäsi reikä huonontaa hyötysuhdetta,
ja kuluttaa lämpöä kuten etuvastuskin. Etuvastus on kuitenkin helpompi
saada toimimaan automaattisesti.
Oivalluksesi on todella hyvä ja uskon, että
keksit aukkoon kätevän sulkulaitteen, jolloin
kennon jäätymisvaaran poistuessa voit palauttaa
tominnan ja hyötysuhteen normaaliksi.
Minä olen laittanut tulopuolelle sellaisen Y liittimen ja kovalla pakkasella suljen ulkoilman KOKONAAN ja otan ilman sisään suoraan vaatehuoneesta! Ei muuten pätki ja kennon jälkeen tulo on komeasti plussalla!!
Eli sinulla tuloilma tulee ikkunan raosta ja poisto menee lämpimänä pihalle. Helpommalla saisit koneellisen poiston asentamalla huippuimurin.
Varsinkin jos talossa on maalämpö tms edullinen energia, niin sähköllä paahtava etuvastus on erseestä.
Kuluttaa muuten ihan kiitettävän määrän sähkö sekin ja iso osa siitä energiasta menee ns. ketuille (hyötysuhteen alentumisen vuoksi)
Ihan fiksu oivallus tuo reiän poraaminen.
Levylämmönsiirtimen normaali hyötysuhde on n. 50%. Siirtimessä alkaa esiintymään jäätä n. -20 oC. Silloin etuvastusta tarvitaan. Kun tuloilmaa on 50 l/s ja sen lämpötilaa nostetaan 10 oC, tarvitaan tehoa noin 650 W.
Etelä- Suomessa on alle-20 oC lämpötilaa vajaan 2% aikana vuodesta, jolloin etuvastusta tarvitaan.
Ei ole kova hinta siitä, että "pätkiminen" loppuu.
Levysiirtimen siinä nurkassa, missä ulkoilma ja jäteilma ovat, jäätyminen alkaa jo jostain n -5 C:sta ja huurre etenee sitä mukaa kun poistoilmapuoli tukkeutuu huurteesta eikä ilma pysty sulattamaan sitä pois.
Tulin samaan johtopäätökseen aiemmin kun mittailin noita lämpötiloja. Kylmin nurkka menee pakkaselle n.-5 - -8 asteen tienoilla. varsinainen jäätyminen alkaa jossain -10 asteessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000012641758
Kun -5 oC ulkoilma pystyy jäädyttämään 20 oC poistoilman, on koneesi poistoilman lämpötilahyötysuhde vähintään 80 %. Ja tuloilman n. 70 %.Epäilen. Uskoisin syynä olevan sen kennovälin, josta poistoilma alkaa jäätyä, pieni poistoilmavirta. Siis tukkeutumaa tai jotakin.
Tarkista!
poistoilma jäähtyy eri tavalla riippuen kumpaa laitaa kennossa se menee. Kun ilma kulkee sitä laitaa josta ulkoilma tulee sisään niin kulmassa se on jo jäähtynyt todella hyvin. Tämä kulma on jäteilman ja raitisilman erottava nurkka. Vastaavasti jos ilma kulkee toista laitaa jonne on kylmällä tuloilmalla pisin matka, poistoilma ei jäähdy juurikaan. kylmän reunan "hyötysuhde" on varmaankin yli 90% kun taas lämpimän reunan tuskin edes 10%. Keskimääräinen ristivirtakennon hyötysuhde on n.50-60%
viikonloppuna.
Vehje on samaten vaatehuoneessa.
Kelien lämmetessä (-12...-15C) halkaisijaltaan 40mm tulppa siirretään poistoilmakanavan reiästä ulkoilmakanavan aukkoon - kojeen läheisyydessä molemmat.
Ei vaikuta ilmatasapainoon. Raitisilmamäärän vähäinen alenema on vain hyväksi.
Simppeli ja toimiva!
Asunnossani tulee ulkoa putki takan päälle. En tiedä mitä asentajalla on päässä pyörinyt kun tuollaisen on tehnyt. Liekö ajatellut että takalle tarvitaan korvausilmaa. Tuo putki on kuitenkin tarpeeton ja venttiili siinä aina kiinni.
Kun nyt oli pakkasta lähes 30 niin laitoin tuon auki . Näin ilmanvaihtokoneen pätkiessä ei ilma tullut hallitsemattomasti rakenteista ja ikkunan raoista vaan ainakin osittain "hallitusti" tuosta venttiilistä. Tuntuu että suurimmat vuodot ovat kodinhoitohuoneessa, kylpähuoneessa ja saunassa. Siellä lämpötila laski sen verran voimakkaasti.
Ilmanvaihtokoneen pätkiminen vähentyi kun osa tuloilmasta tulee koneen ohi ja hyötysuhde huononee. Sinullakin tuo viritys aiheuttaa sen että osa tuloilmasta tulee koneen ohi. Se tulee kaikista rakosista yms. hallitsemattomasti. Mielestäni parempi että ilma tulee hallitusti räppänästä kuin villan pölyisenä seinästä.
Eikös tuo takan polttaminen lisää entisestään tuloilman tarvetta ja alipainetta talossa? Vai säätääkö koneesi automaattisesti tuloa isommalle?
Jos takka lisää alipaineisuutta niin se tarkoittaa että tulopuhaltimen työ helpottuu ja se pystyy siirtmään enemmän ilmaa. Vastaavasti poistopuhallin joutuu työskentelemään kovemmin eikä saa poistettua ilmaa niin tehokkaasti. Edes 100% tiiviissä talossa ei synny kovin suurta alipainetta. Todella tiiviissä talossa tarvittaisiin varmaankin takansytytystä varten takkakytkin, joka lisää tuloilmavirtaa. Kun takka alkaa hetkenkuluttua vetää kunnolla niin sitä ei tarvitse enää auttaa. Liesituulettimelta ja keskuspölynimurilta olisi vielä hyvä liittää käyntitieto ilmanvaihtokoneelle. Näin tuloilmaa voidaan automaattisesti lisätä, jotta ei synny takan veto-ongelmia.
Tämä talo ei kuitenkaan ole kovin tiivis, joten korvausilman saanti ei ole ongelma. Ongelmaksi muodostuu silloin jos takan on juuri sytyttänyt ja ilto päättää että nyt on aika pätkiä. Samoin liesituuletinta ei kestä laittaa päälle jos takka on juuri sytytetty. Kun takka on hieman lämmennyt niin mitään ongelmia ei tunnnu olevan.
Minusta alipaine ei lisäänny niin, että tulopuhallin voisi merkittävästi enempi puhaltaa. Paine-ero venttiilissä on joka tapauksessa 20...100 Pa välillä ja huoneiston painevaihtelu 1 Pa luokkaa. Kyllä paloilma pitää saada pääosin jostain rakosista. Jos vaikuttaa kaikesta huolimatta, niin myös poistoventtiileistä menee vähempi eli vaikutus tulee sekä tulosta että poistosta.
Tosin juttu on mutua. Mutta minulla on ilmannopeusmittari ja voin tehdä laboraation kunhan muistan.
Normaalisti taloni on lto-koneen pienimmällä asennolla 1-2 pascalin alipaineessa, kun sytytän takan niin alipainetta on silloin 4 pascalia. Minulla on liesituuletin suoraan ulos ohi lto-koneen ja sitä täysillä käytettäessä nousee alipaine 8-10 pascaliin.
Eli tukeekohan tuo mainitsemaani teoriaa? Epätiiviissä talossa melko pienikin alipaineen nousu aiheuttaa tarvittavan korvausilman vuotamisen. Tiiviissä talossa alipainetta tarvittaneen enemmän jotta saadaan tarvittava lisäilma.
on suhteutettava puhaltimen kokonaispaineeseen, joka täysillä lienee 250-300 Pa, joten parin Pascalin muutoksella ei ole mitään näkyvää merkitystä mihinkään.
@ kierolierolle " Sinullakin tuo viritys aiheuttaa sen että osa tuloilmasta tulee koneen ohi. Se tulee kaikista rakosista yms. hallitsemattomasti. Mielestäni parempi että ilma tulee hallitusti räppänästä kuin villan pölyisenä seinästä."
Vaatehuoneen poiston tukkiminen korvaa tuon tulpan avaamisesta johtuvan poiston lisäyksen. Eikös tasapaino pysy "noin" samana. Ei poistopuoli tiedä mihin sitä ilmaa poistetaan, tässä tapauksessa sinne tulokanavaan sekoittumaan kylmän ilman kanssa.
Normaali käytössä on kyse, jolloin puhaltimen kokonaispaine olisi n.100Pa. (ilto300 painekäyrästö: http://www.ilto.fi/dokumentit/Ilto400esite.pdf)
Todennäköisesti korvausilma tulee enimmäkseen jostain rakosista, kun täydellisen tiiviistä talosta minulla ei ole kyse. Täydellisen tiiviitä taloja ei ole edes olemassa. Talot vuotavat yllättävän paljon jo pienellä paine-erolla.
Täydellisen tiiviissä talossa alipaineen nostaminen esim. 5Pa:lla.Vaikuttaa jo hieman kun tulopuolella on häviötä enää 95Pa ja poistopuolella 105Pa.
En nyt äkkiseltään tiedä millaisen paine-eron joku 5m piippu saa aikaan kun tuli palaa reippaasti(savukaasut yli 150astetta). Muistelen jostain 10-15Pa(??) lukemista. En myöskään muista millaisista ilmamääristä on kyse tulisijan kanssa.(20-30l/s??) Nämä arvot kun selvittää niin joku kätevä voi laskeskella kuinka ilma riittää tulisijalle. Oletuksella ettei talo vuoda yhtään mistään.
Vähän vajavasti tuli luettua. Tuon poiston tukkiminen muuttaa jo hieman tilannetta.