Keskustelu asuntojen hinnoista on kiinteistönvälittäjän työssä jokapäiväistä. Sekä myyjät että ostajat haluavat tietää välittäjän mielipiteen asuntojen hinnoista ja tulevasta hintakehityksestä. Myyjät haluavat tietää onko nyt oikea aika myydä, ja ostajat taas, onko oikea aika ostaa. Välittäjien vastaukset lienevät usein kysyjästä riippuvia.
Myyjää kannustetaan myymään. Kerrotaan, että hinnat ovat korkealla ja kaikki merkit viittaavat siihen, etteivät hinnat ainakaan tule nousemaan. Ostajille taas välittäjät usein kertovat, että hinnat eivät ole niin korkeita kuin puhutaan, ja argumenttia perustellaan esim. Euro-inflaatiolla.
Yleisesti kuitenkin koetaan, että asuntojen hinnat (pääkaupunkiseudulla) ovat korkeat. Totuus on kuitenkin värikkäämpi. Suomalaisten elintason noustua myös asumistasoa halutaan nostaa. Ennen yksiö esimerkiksi Helsingin Kalliossa riitti pienelle perheelle, mutta nyt yksiö ei enää riitä edes yksinäiselle ensiasunnon ostajalle. Yksiöt kiinnostavat enemmänkin vuokrasijoitusasuntoa etsiviä. Ensiasunnon ostajat hakevat yhä useammin kaksiota.
Viisikymmentä vuotta sitten oli oman asunnon ostaminen monille työssäkäyvillekin vain unelma. Nyt oman asunnon hankkiminen on itsestäänselvyys.
Kollegani, jotka ovat työskennelleet alalla vuosikymmeniä kertovat kokemuksistaan siitä, kuinka työssäkäyvien ihmisten ”asunto-ostovoima” on lisääntynyt hurjasti.
Tilastokeskus seuraa asuntojen hintakehitystä. Tilastot voivat tosin olla harhaanjohtavia, ja sen takia onkin vaikea tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä siitä, miten korkeita tai alhaisia asuntojen reaalihinnat ovat tänään. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon neliötä Helsingissä asuvan ja työssäkäyvän suomalaisen keskimääräisellä vuosipalkalla sai ostettua (esim.) 1930-luvulla ja kuinka paljon nyt. Väittäisin, että suomalaisten keskipalkalla nykyisin saa ostettua enemmän neliöitä kuin 1930-luvulla.
Myyjää kannustetaan myymään. Kerrotaan, että hinnat ovat korkealla ja kaikki merkit viittaavat siihen, etteivät hinnat ainakaan tule nousemaan. Ostajille taas välittäjät usein kertovat, että hinnat eivät ole niin korkeita kuin puhutaan, ja argumenttia perustellaan esim. Euro-inflaatiolla.
Yleisesti kuitenkin koetaan, että asuntojen hinnat (pääkaupunkiseudulla) ovat korkeat. Totuus on kuitenkin värikkäämpi. Suomalaisten elintason noustua myös asumistasoa halutaan nostaa. Ennen yksiö esimerkiksi Helsingin Kalliossa riitti pienelle perheelle, mutta nyt yksiö ei enää riitä edes yksinäiselle ensiasunnon ostajalle. Yksiöt kiinnostavat enemmänkin vuokrasijoitusasuntoa etsiviä. Ensiasunnon ostajat hakevat yhä useammin kaksiota.
Viisikymmentä vuotta sitten oli oman asunnon ostaminen monille työssäkäyvillekin vain unelma. Nyt oman asunnon hankkiminen on itsestäänselvyys.
Kollegani, jotka ovat työskennelleet alalla vuosikymmeniä kertovat kokemuksistaan siitä, kuinka työssäkäyvien ihmisten ”asunto-ostovoima” on lisääntynyt hurjasti.
Tilastokeskus seuraa asuntojen hintakehitystä. Tilastot voivat tosin olla harhaanjohtavia, ja sen takia onkin vaikea tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä siitä, miten korkeita tai alhaisia asuntojen reaalihinnat ovat tänään. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon neliötä Helsingissä asuvan ja työssäkäyvän suomalaisen keskimääräisellä vuosipalkalla sai ostettua (esim.) 1930-luvulla ja kuinka paljon nyt. Väittäisin, että suomalaisten keskipalkalla nykyisin saa ostettua enemmän neliöitä kuin 1930-luvulla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
1960, 1975, 1991 ja 2006.
Eli hintojen on romahdettava, jotta sykli toteutuu! Vaikka mitään muuta syytä ei olisi, niin 15 v:n määräajan täyttyminen velvoittaa hinnat laskemaan!
Onnea sulle, ei oo ihme että asut vuokralla!
Pikemminkin laskiessa.
Euroon mentäessä hinnat nousivat jopa kuusin kertaistuivat, mutta palkat eivät ole ainakaan vielä tuplaantuneet.
Vaikka asiaa kuinka pyörittelee, ovat asunnot nyt kalliimpia kuin koskaan. Rommaus on vääjäämätön.
lihapullatkin on kalliimpia kuin koskaan.
"kuinka työssäkäyvien ihmisten ”asunto-ostovoima” on lisääntynyt hurjasti."
Ja arvaa millä rahalla tuo "asunto-ostovoima" on hankittu? Olisko laina-rahalla......
Lainalle perustetut illuusiot eivät ikinä ennenkään ole kestäneet, eikä tule kestämään nytkään. Kaikki kasvu perustuu siihen että tuotetaan jotain. Firman osakekurssi nousee kun se tekee hyvää tulosta jne, jne.
Vanhojen asuntojen hinnat taas ovat viime vuosina nousseet vain ja ainoastaan siitä syystä että lainaa on saanut SUPERedullisesti. Tulojen nousu ei riitä syyksi.
Hinnat saa (ja pitää) nousta inflaation ja rakennuskustannusten verran, kaikki muu on kuplaa. Ainakin normaaleilla asuinalueilla.
Taannoin, noin neljä vuotta sitten oli telkkarissa ohjelma Helsingin Pajamäen asunnoista. Siinä käytiin niissä Pajamäentien (?) oikealla puolella olevissa harmaissa kerrostaloissa jotka lienevät noin 50-luvulta peräisin.
Silloin tavallinen duunari sai maksettua suht koht inhimillisessä ajassa asunnon, olisiko ollut kaksio, kokonaan itselleen.
Mulle tuli tuolloin 4 vuotta sitten alueella asuneena se käsitys, että niiden asuntojen hinnat oli 2002 niin korkeita ettei niitä ihan keskipalkkaisen työläisen liksoilla noin vain makseta pois.
Tosin kannattaa muistaa että vielä 80-luvulle saakka markkaa devalvoitiin ahkerasti vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi.
Se auttoi velallisia.