Hyvät veljet ja siskot adoptiossa. Olen tullut maailmaan adoption kautta, niin kuin moni muukin teistä, jotka tätä palstaa seuraatte. Olen kokenut puutteeksi sen, että meiltä, adoptiomenneisyyden omaavilta puuttuu vertaisryhmä ja sen myötä edunvalvonta. Haluankin perustaa adoptoiduille yhdistyksen toimimaan veljesjärjestönä ja yhteistyökumppanina adoptiovanhempain yhdistyksen rinnalle.
Adoptiolaki täytti viime vuonna kaksikymmentä vuotta. Juhlan kunniaksi järjestettiin Finlandia-talossa tilaisuus, johon osallistui salintäysi adoptiokansaa ja adoption kanssa työskenteleviä. Ruotsalainen puhuja kertoi sikäläisestä adoptiotutkimuksesta. Esitelmänsä jälkeen puhuja kysyi, kuinka moni kuulijoista on adoptiovaikuttaja ja sen lisäksi itse adoptiovanhempi. Käsiä nousi paljon. Kun puhuja kysyi, kuinka moni kuulija on adoption kohde, käsiä nousi vain muutama. Tämä on osoitus siitä, että meiltä adoption kohteilta puuttuu yhteiskunnallinen ääni. Meiltä puuttuu myös yhteisö, jossa voi jakaa omakohtaisia kokemuksia kohtalotovereiden kanssa.
Jospa järjestäytyisimme! [email protected]
Adoptiolaki täytti viime vuonna kaksikymmentä vuotta. Juhlan kunniaksi järjestettiin Finlandia-talossa tilaisuus, johon osallistui salintäysi adoptiokansaa ja adoption kanssa työskenteleviä. Ruotsalainen puhuja kertoi sikäläisestä adoptiotutkimuksesta. Esitelmänsä jälkeen puhuja kysyi, kuinka moni kuulijoista on adoptiovaikuttaja ja sen lisäksi itse adoptiovanhempi. Käsiä nousi paljon. Kun puhuja kysyi, kuinka moni kuulija on adoption kohde, käsiä nousi vain muutama. Tämä on osoitus siitä, että meiltä adoption kohteilta puuttuu yhteiskunnallinen ääni. Meiltä puuttuu myös yhteisö, jossa voi jakaa omakohtaisia kokemuksia kohtalotovereiden kanssa.
Jospa järjestäytyisimme! [email protected]
Vastaukset 12
Vanhimmat
oliko yhtään biologista vanhempaa mukana?
Tapio kiitos aloituksesta. Minä olen valmis lähtemään mukaan adoptoitujen järjestöön, mutta en lähde siihen, jos se toimii adoptiovanhempien yhdistyksen "rinnalla". Yhteistyö on mahdollista, mutta en lähde mukaan semmoiseen, joka toimii liian läheisessä yhteistyössä adoptiovanhempien kanssa. Monilla adoptoiduilla on negatiivisia kokemuksia adoptiosta ja niitä täytyy voida tuoda esiin ilman, että leimaantuu huonoksi adoptiolapseksi, epäkiitolliseksi tai adoptioperhettään mustamaalaavaksi. Lisäksi haluan kysyä, että mihinkäs ryhmään biovanhemmat sitten sijoitetaan?
Näen tarpeellisena perustaa oma yhdistys adoptiotaustan omaaville ihmisille. Oma kokemukseni on se, että adoptio tuo tullessaan omat mutkat ja mietteet muassaan. Sellaiset joita "tavallisen" kanssa ei voi jakaa. Näitä kokemuksia jakamaan tarvitaan yhteisö, jotta elämänkohtalon hedelmätön yksin märehtiminen voisi muuntua kokemuksen jakamisen myötä muita ja itseä auttavaksi elämää kantavaksi voimaksi.
Tarkoitatko B. vanhemmilla A. lasten biologisia vanhempia, vai biologista vanhemmuutta yleensä? Olen itse adoptoitu, mutta myös lasteni biologinen isä.
Tervetuloa mukaan. Nyt meitä on jo kaksi!
Hei Tapsa! En ole tuo edellinen kirjoittaja. Olen adoptoitu ja kiinnostunut adoptioklubista. Miekään en halua liian läheiseen touimintaan adoptiovanhempien kanssa. Ymmärrän tuon yhteisten elämän mutkien mietiskelyn, mut mitä tarkoitit edunvalvonnalla. Biovanhemmat tarkottaa tällä palstalla adoptoitujen biovanhempia paitsi silloin kuin esim. verrataan adoptiota tavalliseen biovanhemmuuteen. Mie oon yhteydessä biovanhempiini. He olis kiinnostuneita kuulemaan muista biovanhemmista. Ei adoptoitujen klubi heidänkään rinnalla tulis toimia. Ruotsissa on paljon adoptoitujen klubeja. Tunnen myös Tanskasta adoptoidut siskokset (ei keskenään biol.) jotka on syntyny Suomessa. Pääsiskö he meidän klubiin :-)? Onko sulla taitoja tehdä nettisivuja? Aluks vois tehdä adoptoiduille nettisivut. Olis hienoo jos sinne sais vieraskirjan tai keskustelun. Siis semmoset sivut, mitkä ei oo kenenkään omat vaan yleisesti adoptiosta. Sinne vois eri ihmiset laittaa juttuja, linkkejä ja kaikkee. Ootko sie tavannu biovanhempias? Kai oot Suomessa syntynyt, kun oot jo 40v?
Kysyt edunvalvonnasta. Adoptoitujen yhdistys voisi toimia edunvalvonnan rintamalla esim antamalla asiantuntijalausontoja lainsäätäjälle silloin kun laki koskettaa ko. ryhmää. Uskon, että meidän kokemuspohjaisella mielipiteellämme on painoarvoa esim. adoptio-oikeutta koskevissa lainsäädäntöasioissa.
Minä olen adoptoitu, mutta olen syntynyt ihan tavallisesti. Syntymän jälkeen meni useampi kuukausi ennenkun muutin adoptioperheeseen, mutta en kokenut silloin mitään jälleensyntymistä. Minulla on nyt kahdet vanhemmat, niin on monilla uusperheen lapsillakin.
Minua suoraan sanottuna risoo nämä ilmaisut "syntynyt adoption kautta", "kasvanut sydämessä, vaikkei kohdussa" ja niin edelleen. Minun mielestäni minä olen ihan tavallinen ihminen. Olen joskus hedelmöittynyt biovanhemmista, syntynyt, siirtynyt adoptioperheeseen asumaan, itsenäistynyt omaan elämään, etsinyt biosukulaiset, rakentanut oman identiteetin normaalia vaikeamman kautta ja nyt minä olen minä. Olen aina adoptoitu, mutta ei se nyt mitään mystiikkaa sentään ole.
Risoo myös minua. Ko.adoption kautta syntyneet tökkäsi silmääni hesarin syntyneet palstalta. Otsikko olisi vaatinut lainausmerkit tai muuta selvennystä.
Hienoa että olet aloitteelinen tässä asiassa !!
Minun (adoptoidut) lapseni ovat vasta nuoria mutta todellakin toivon että heidän kasvaessaan heillä olisi mahdollisuus tavata muita adoptiotaustan omaavia ihmisiä (toki he tapaavat jo nyt), jakaa kokemuksia ja saada tukea tarvittaessa.
Hieno asia !
On ollut kauheata lukea täältä adoptiolasten surullisia kirjoituksia. Viime yönä en saanut nukuttua. Minulla oli kauan sitten 7 kuukautta aikaa miettiä, miten järjestän lapseni elämän. En voinut kasvattaa häntä silloisessa elämäntilanteessa ja kuulin adoptiomahdollisuudesta. Tiedotus adoptiosta oli vähäistä. Kerrottiin kaikille lapsille löytyvän hyvät perheet. Kukaan ei kertonut siitä, mitä adoptiolapsi voisi surra tai joutua kokemaan tässä maailmassa. Toivon Sinulle lapseni siellä jossain voimia ja uskoa elämään. Koko sydämmestäni toivon, että Sinä voit hyvin. En ole ylpeä adoptiopäätöksestäni ja olen valmis vastaan ottamaan vihasi ja surusi. Rakastan Sinua, enkä olisi halunnut hylätä Sinua.
On meitä onnellisiakin adoptoituja.. *heiluttaa kättään* :) Olen vajaa 30v. ja minut on annettu adoptioon heti vauvana´, täällä Suomessa. Minä puolestaan hauaisin välittää biologiselle äidilleni kiitoksen, että antoi minulle mahdollisuuden, koska hänellä itsellään ei ollut mahdollisuutta minua pitää.
Ehkä kannattaa suhtautua pienellä varauksella tämän palstan kirjoituksiin.
tarkoitan sitä että täällä helposti kärjistyy asiat ja ne huonot varsinkin on helppo saada kuulostamaan pahemmilta.