Mitä mieltä muut ovat vankilasta työpaikkana?
Itse en erityisemmin viihtynyt. Työ oli paljon ajan tappamista,(95%)istumista ja toisten vartijoiden kyttäilyä, että missäs toinen virheen tekee työssänsä, tai mitkä ovat hänen vaivalla kaivellut heikot puolensa, ja näistä heti vittuiltiin päin naamaa todella ikävään sävyyn yllättävissä tilanteissa. Mitään toisen ihmisen kunnioitusta ei ollut näillä kusipäillä nuorilla suhteilla alalle päässeillä (alalle sopimattomilla luusereilla), eikä kyllä vanhemmillakaan! Jos toisesta ei löytynyt heikkouksia heti, eli jos oli sosiaalinen ja normaali ihminen, niin heikkouksia toisessa ihmisessä kasvatettiin ja kaiveltiin erilaisin keinoin, siis olemalla hänelle mahdollisimman vittumainen! (alempana hieman listaa näistä keinoista!)
Alkuun kun meni töihin vankilaan, kukaan ei puhunut uusille mitään tai alkanut neuvomaan missään. Annettiin heti ymmärtää, että tänne ei uusia normaaleita ihmisiä kaivata!! Kauheaa mullistelua ja kieroon katsomista, mustamaalaamista ja toisen polkemista alusta pitäen. Mitään uutta ja fiksumpaa ei haluttu edes ajatella, vaan aina tehtiin kaikki kuten ennenkin, eli tyhmästi. Kaikki paskamaiset tehtävät tuli aina meille uusille, kun vanhemmat ja nuoremmatkin (sisäpiiriläiset) vain istuivat puhumassa paskaa toisista ja miettimässä toisen heikkouksia ja miten olla mahdollisimman kyrpä toiselle, kun ei ollu opittu miten muidenkin ihmisten kanssa, jotka eivät ns. sisäpiiriä, tullaan toimeen. Kotona ei ilmeisesti oltu opetettu sitä, miten puhutaan toiselle oikein niinkuin ihmiselle kuuluu puhua. Aina kun käänsi selkänsä, alkoi ääretön supatus, kun paskaa puhuttiin ja kedehtittiin. -Oliko sitten kyseessä joku ulos savustaminen, koska koettiin että jäädään fiksumpien ja parempien jalkoihin? Tässä vankilassa oli hyvin suuri enemmistö sellaisia, joiden suku oli vankilassa töissä jo useammassa sukupolvessa.
Oliko vika sitten meissä uusissa vaiko vankilan sisällä olleissa kieroutumissa? Kaikki me lähdettiin eri alalle tai toisiin vankiloihin töihin?! Ja hyvin ollaan pärjätty. Ja nämä jotka menivät toisiin vankiloihin, heillä ei ole ollut mitään ongelmaa enää toimeentulossa muiden vartijoiden kanssa! -Ehkä syynä on se, että he ovat tätä nykyä töissä vankiloissa joissa on parempaa ja normaalia henkilökuntaa, ja uusia otetaan vastaan niinkuin asiaan kuuluu.
Itse en erityisemmin viihtynyt. Työ oli paljon ajan tappamista,(95%)istumista ja toisten vartijoiden kyttäilyä, että missäs toinen virheen tekee työssänsä, tai mitkä ovat hänen vaivalla kaivellut heikot puolensa, ja näistä heti vittuiltiin päin naamaa todella ikävään sävyyn yllättävissä tilanteissa. Mitään toisen ihmisen kunnioitusta ei ollut näillä kusipäillä nuorilla suhteilla alalle päässeillä (alalle sopimattomilla luusereilla), eikä kyllä vanhemmillakaan! Jos toisesta ei löytynyt heikkouksia heti, eli jos oli sosiaalinen ja normaali ihminen, niin heikkouksia toisessa ihmisessä kasvatettiin ja kaiveltiin erilaisin keinoin, siis olemalla hänelle mahdollisimman vittumainen! (alempana hieman listaa näistä keinoista!)
Alkuun kun meni töihin vankilaan, kukaan ei puhunut uusille mitään tai alkanut neuvomaan missään. Annettiin heti ymmärtää, että tänne ei uusia normaaleita ihmisiä kaivata!! Kauheaa mullistelua ja kieroon katsomista, mustamaalaamista ja toisen polkemista alusta pitäen. Mitään uutta ja fiksumpaa ei haluttu edes ajatella, vaan aina tehtiin kaikki kuten ennenkin, eli tyhmästi. Kaikki paskamaiset tehtävät tuli aina meille uusille, kun vanhemmat ja nuoremmatkin (sisäpiiriläiset) vain istuivat puhumassa paskaa toisista ja miettimässä toisen heikkouksia ja miten olla mahdollisimman kyrpä toiselle, kun ei ollu opittu miten muidenkin ihmisten kanssa, jotka eivät ns. sisäpiiriä, tullaan toimeen. Kotona ei ilmeisesti oltu opetettu sitä, miten puhutaan toiselle oikein niinkuin ihmiselle kuuluu puhua. Aina kun käänsi selkänsä, alkoi ääretön supatus, kun paskaa puhuttiin ja kedehtittiin. -Oliko sitten kyseessä joku ulos savustaminen, koska koettiin että jäädään fiksumpien ja parempien jalkoihin? Tässä vankilassa oli hyvin suuri enemmistö sellaisia, joiden suku oli vankilassa töissä jo useammassa sukupolvessa.
Oliko vika sitten meissä uusissa vaiko vankilan sisällä olleissa kieroutumissa? Kaikki me lähdettiin eri alalle tai toisiin vankiloihin töihin?! Ja hyvin ollaan pärjätty. Ja nämä jotka menivät toisiin vankiloihin, heillä ei ole ollut mitään ongelmaa enää toimeentulossa muiden vartijoiden kanssa! -Ehkä syynä on se, että he ovat tätä nykyä töissä vankiloissa joissa on parempaa ja normaalia henkilökuntaa, ja uusia otetaan vastaan niinkuin asiaan kuuluu.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Helsingin vankila on ainakin hyvä työpaikka.
Taas on yksi naurettava yleistys vartijan työstä! Älä yleistä!!!!!
Olen lukenut muitakin kirjoituksia vankilan huonosta työilmapiiristä ja ennen kaikkea siitä kun uusia ei oikein suvaita, ellei sukulaissuhteet ole kunnossa. Onko siis niin, että korpilinnoissa on oma sisäpiirinsä ja kaupunkivankiloissa ei niinkään? Ilmeisen suvaitsemattomia ja aivottomia ihmisiä näissä paikoissa, arvatenkin!
Pienet ympyrät ja suppea elämänkatsomus ilmeisesti syynä, ettei uusia ihmisiä suvaita missään? Onko se sitten kyseisen ammatin harjoittamisessa hyväksi?
Itse en korpeen lähtisi töihin ainakaan vankilaan, koska sisäsiittohan se on pakko olla. Ja ei se ainakaan helppo paikka ole päästä piireihin sisälle, ja kannattaako niihin yksinkertaisiin ympyröihin pyrkiäkään:))? Parempi ehkä pysyä poissa;) Olen muutenkin liian fiksu sellaiseen työhön:)
Olisko näin?
..vankilatyötä yksinkertaiseksi. Se osoittaa, ettet ole ymmärtänyt sen koko ulottuvuutta. Vankilatyö on monimuotoisuudessaan erittäin haastavaa ihmistuntemusta vaativaa lähityötä, sosiaalisten verkostojen rakentamista (henkilökunnan ja vankien välille, suhteet voi olla myös ellei positiivisia, niin neutraaleja), paljon erilaisia tehtäviä jne. Työssä ollaan lisäksi tekemisissä potentiaalisesti vaarallisten ihmisten kanssa, joten oman turvallisuuden takia kannattaa pysyä skarppina.
Voihan sitä tietysti tehdä kävelevänä avaimenperänäkin, mutta silloin kyllä mielekkyys katoaa.
Ja suovankilatkin on ihan ok. Joka ei niissä menesty töissä, voi etsiä vikaa peilissä. Been there, done that, got scars to prove it...
Meneppä kuule itse töihin suovankilaan epäsosiaalisten junttejen metsäläisten sisäsiittoisiin pieniin piireihin ja puhu vasta sitten!
Jos vankila on jossakin susirajan takana, niin eikö sinne mene sellaista aika erähenkistä jahtijakt-puku porukkaa töihinkin? Pakko siis olla eräjorman taustat jos meinaa menetyä siellä:))
Itsekin eräjorma, mutta kohtuus kaikessa...:))
Sisäsiitto ja suvaitsemattomuus ei ole hyvä asia!
...just sellasten viestejä, jotka ei tiedä mistään mitään. Helppo heitellä ja tuomita anonyymisti. En jaksa enää vaivautua tän jälkeen vastaamaan. Ottakaa pää pois sieltä perseestänne, yrittäkää edes katsoa maailmaa hieman objektiivisemmin. Itse teen niin, vaikka "sisäsiittoisessa ja muutenkin paskassa" suovankilassa olenkin työskennellyt. Olette puhuneet itsenne pussiin, pellet. Ugh!
Tuli oltua kerran juuri tällaisessa korpivankilassa hommissa, ja täytyypä sanoa että oli kyllä niin ylimielistä ja tyhmää jengiä töissä, että ei mitään rajaa. Mistä nämä HELMET aina löytyykin ja miten heidät saadaan rankattua kursseille usean epäonnisen hakukerran jälkeenkin, vaikka hyvä jos kirjoittaa ja lukea osataan ja ihmisten kanssa ei osata kommunikoida muuta kuin ehkä joskus vittuilevalla provosoivalla sävyllä? Omat yksinkertaiset työtehtävät vankilassa osataan vaikka unissaan, koska onhan niitä finnninaamasta saakka tehty, mutta niitä ei mielellään muille opeteta, koska "minun leluillahan ei muut leiki". Mulkkumaisuus, omahyväisyys ja yksinkertaisuushan on tietenkin geneettinen pahe. Ei varmasti tarvitse yhtään ihmetellä miksi vankeinhoitajat ovat pääosin eronneita ja poikamiehiä tai poikamiestyttöjä, kun ihminen on yksinkertainen ja työ samoin. Ja työhän on omasta mielestä todella palkitsevaa ja hyödyllistä kaikille meille, vaikka oma "työpanos" tehdäänkin persekannikoiden päällä töröttäen ja soopaa muista puhuen, sekä töitä vältellen. Kuka nainen jaksaa katsella laiskaa sohvalla makaavaa omahyväistä epämääräistä mutinaa pitävää vittuilevaa vankeinhoitajaa, joka on saanut työpaikankin mitään avuja omaamattomana? Tai kuka mies ottaa vaimokseen jonkun leveälanteisen laahustajan?
vanki ja vartija sinulla sekaisin:) Sopii meinaan aika hyvin toi sinun kirjoituksesi nyky vankeihin.
Onhan vankila työpaikkana hyvä ja työsuhde on varma. Vankilassa työskentelyssä on siis jatkuvuutta.
Mutta jos lasketaan plussat ja miinukset, niin työssä on enemmän pahaa kuin hyvää. Työkaverit ovat eräs suuri miinus, koska vankilassa on aikaa kytätä toisten tekemisiä ja vittuilla niistä aivan surutta. Aika paskamaista porukkaa on pesiytynyt vankeinhoitajiin, jotenkin luonnevikaista. Henkilökunta istuu suurimman osan ajasta ja välttelee työntekoa. Henkisesti raskasta ottaen huomioon työn palkitsevuuden ja yksitoikkoisuuden.
Varmaankaan kaikissa vankiloissa ei ole aikaa toisten kyttäilyyn ja istuskeluun, eikä jokaisessa vankilassa ole sukusiittoa aiheuttamassa uusien alalle tuleville päänvaivaa suvaitsevuudellaan. Liiallinen aika on ongelma.
-ärjyntää
-tiedon panttaamista
-istumista
-sisäsiittoa
-pelkoa omasta asemasta
-yksinkertaisuutta
-teeskentelyä
-laiskuutta
-aika käy pitkäksi