Tie tuijotti minua tuulilasin läpi,
syöttäen innokkaasti kaistaviivoja,
sen mitä ajovaloilta näki antaa.
Me olimme jo pitkään tuijottaneet toisiamme,
eikä minua enää oikein kiinnostanut.
Ei, sillä muistikuvat olivat täyttäneet pääni.
Kuin huomaten poissaoloni
radio luopui etääntyvän kanavan metsästämisestä
ja ryhtyi kohisten kilpailemaan
renkaiden kuminan kanssa.
Ja puiden lomista yksinäisen talon himmeät valot
yrittivät turhaan viestiä olemassaolostaan
kadoten kohta kuusiseinän taa.
Minä näin sinun ilmeesi,
sen miten vähäinen valo tuli kasvoillesi
ja teki niistä surullisen näköiset.
Me pidimme toisiamme kädestä
pienen pöydän yli
ja ikkunan takana
pakkanen kiristi puita
niin että ne paukkuivat.
Oma pieni metsäneläimeni.
Kohina ja kumina täyttivät korvani,
kasvosi muuttuivat kaistaviivoiksi
ja minä suljin radion.
Kilometri vähemmän
matkaa luoksesi.
Taisin alkaa laulaa.
syöttäen innokkaasti kaistaviivoja,
sen mitä ajovaloilta näki antaa.
Me olimme jo pitkään tuijottaneet toisiamme,
eikä minua enää oikein kiinnostanut.
Ei, sillä muistikuvat olivat täyttäneet pääni.
Kuin huomaten poissaoloni
radio luopui etääntyvän kanavan metsästämisestä
ja ryhtyi kohisten kilpailemaan
renkaiden kuminan kanssa.
Ja puiden lomista yksinäisen talon himmeät valot
yrittivät turhaan viestiä olemassaolostaan
kadoten kohta kuusiseinän taa.
Minä näin sinun ilmeesi,
sen miten vähäinen valo tuli kasvoillesi
ja teki niistä surullisen näköiset.
Me pidimme toisiamme kädestä
pienen pöydän yli
ja ikkunan takana
pakkanen kiristi puita
niin että ne paukkuivat.
Oma pieni metsäneläimeni.
Kohina ja kumina täyttivät korvani,
kasvosi muuttuivat kaistaviivoiksi
ja minä suljin radion.
Kilometri vähemmän
matkaa luoksesi.
Taisin alkaa laulaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuin suoraan sielustani sinulle,minulle meille
teille heille kaikille sureville yksinäisille
rakkaille ihmisille..itken..
kun tuijotin maisemaa
muistelin miten hän mua tuijotti kuumasti
sitä en sulle sanonut
vaan keksin jotain, kuinka Iisalmen ohitustie
lyhentää matkaa,
sinä istuit jäykkänä, perse verettömänä
ja minä etsin kanavaa
olemme yhdessä metalikopissa
mutta niin erikseen
jäykkien jäisten puiden vilistessä ohitse.
Kuu kuumottaa pakkastaivaalta
karannut sääpallo lämpimämpi
ja minä muistin Sputnik lauloi
DaDaa
näin kuvasi sivulasin varjosta
se väpätti kuulaan yön valssissa.
ja minä radion kohinassa muistin
elämän ilman häkkiä.
Eläimen vaistolla pelkäsin seuraavaa
mutkaa ja mäkeä.
takapenkillä
taas
sain
olla pulkassa mukana
pelaaja
huusin kanavaa
ja kanava tuli
kuolevien iltahartaus
kimeää kimitystä
ja minä huusin mielessäni ,perkele
siunaa ja varjele meitä
heitin teitä kivellä en
oikeesti koska tie on pitkä ja mutkainen
ja mieli niin kutkainen
loppuu tie mietin
ja jo yötä kiimaista unessa vietin
sä ootat siellä
siksi kärsin ja rystysiä järsin.