-Mä teen mitä mä ite haluun. Sä et ole mun äiti sä et määrää mua! Annina huusi.
-Annina kiltti, se on vaarallista. Et kai halua että sinusta tulee samanlainen kuin isästäsi. Annina hiljeni. Anninan isä oli juoppo ja Anninan äiti oli heittänyt isän ulos kun Annina oli ollut kuusi vuotias. Anninan äiti oli joutunut vankilaan kaksi kuukautta sitten, mutta Anninalle äiti ei ollut koskaan tehnyt mitään pahaa. Annina oli joutunut muuttamaan toiselle puolelle kaupunkia tätinsä ja setänsä luo. Annina oli saanut uuden "siskon" joka oli siis oikeasti hänen serkkunsa. Kaksi vuotta Anninaa nuorempi.
Oli perjantai ilta ja Annina oli tullut kännissä kotiin.
-Annina kiltti, se on vaarallista. Et kai halua että sinusta tulee samanlainen kuin isästäsi. Annina hiljeni. Anninan isä oli juoppo ja Anninan äiti oli heittänyt isän ulos kun Annina oli ollut kuusi vuotias. Anninan äiti oli joutunut vankilaan kaksi kuukautta sitten, mutta Anninalle äiti ei ollut koskaan tehnyt mitään pahaa. Annina oli joutunut muuttamaan toiselle puolelle kaupunkia tätinsä ja setänsä luo. Annina oli saanut uuden "siskon" joka oli siis oikeasti hänen serkkunsa. Kaksi vuotta Anninaa nuorempi.
Oli perjantai ilta ja Annina oli tullut kännissä kotiin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"no okei.. Mitä järkee mun on enää ees yrittää, ku kakki on jo menny ihan perseelleen? Uhkaukset tarkkiskouluun ja frendeille ei voi puhuu mitää ku kaikki sellasii kännikaloi! ihan sama ku mä tekisin itsarin! Mut mä aattelen kumminki et jos täst elämäst viel joskus löytyis jotai hyvää... Mut ei siltä näytä! Mä en nää mutsii ehkä enää koskaa vapaan... Faija on ku ilmaa eli??? Nii ja paras frendi kuolemaisillaa sairaalas...Revi siitä!"
Annina marssi yläkertaa ja paiskas huoneen oven kiinni... Ja sei ollu todellakaan ensimmäinen kerta kun sellasta tapahtui.
Hän riuhtaisi korvalappustereot hyllyltä ja väänsi ne ihan täysille. Vähitellen hän vähän rauhoittui ja jälleen hän alkoi kelaamaan koko elämäänsä läpi kuten melkein joka ilta... Kasvojen ilme ei muuttunut tippaakaan mutta jossain siellä syvällä silmissä paistoi kaipuu ja onnelinen hymy menneistä ajoista..
KÄnny soi ja annina ryntäsi puhelimeen. Se oli sairaalasta... (jatkakaa)
"Tuliko tämä puhelu Lahdelle. Meillä on ikäviä uutisia". Anniina oli hetken hiljaa ja vastasi:"Taisitte soittaa väärän numeroon." Hiljaa hän laski kuulokkeen takaisin paikoilleen.
Annina ryntäsi ulos ovesta, riuhtaisten takin mukaansa. Ajatukset jauhoivat samaa rataa. " Ei, ei se voi olla totta. " Jalat kulkeutuivat, kuin itsestään kohti Marin kipsaa, mistä sais kaljaa ilman henkkareita. Eikä enää tarvitsisi ajatella sitä.
mutta jokin pysäytti hänet. Hän seisahtui ja katsoi katsomistaan. Se ei voinut olla totta. ei vain voinut. Valkoinen takki kyllä mutta, ei. se ei voinut olla... "Anniina, vittu missä sä oot ollu, sä et ees tajuu miten mä oon ettiny sua" se huusi ja juoksi minua päin. "Mitä vittua sä täällä teet???!!" mä sanoin edelleen järkyttyneenä. "Mitä et sä oo onnellinen kun mä oon tääl. Elävänä ja terveenä. no ehkei ihan terveenä mut elävänä kumminki." se sanoi ja rupesi kaivamaan jotain repustaan. "tuli ikävä sua, ja tätä", ja kohta se vetikin sieltä bisse-pullon, parikin. Sillon mulla rupesi hälytyskellot soimaan........
Anniina ajatteli hetkisen, mutta atrttui sitten bissepulloon, ei ollut mitään menetettävää!Mitä siitä jos Henkka oli pahan pojan maineessa, hänhän oli paha tyttö, annika jatteli ja siemaisi pullosta.Mutta se ie ollutkaan pelkkää olutta...