Salaatteko nimen aina kastajaisiin / nimiäisiin saakka? Miksi salaatte / ette salaa?
GALLUP
Ronja
5471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitäs mieltä siinä olisi ollut? Ei kastetilaisuus ole mikään nimenantotilaisuus, vaan lapsen kirkkoon liittäminen. Nimiäiset ovat sitten ehkä vähän eri juttu, koska niissä on juuri tarkoitus julkistaa uuden suvun jäsenen nimi.
Jaa-a. Koska se tuo huonoa onnea, mene ja tiedä? Kenenkään nimeä meidän suvussa ei ole muuten paljastettu ennen kastajaistilaisuutta tai nimijuhlia.
Lapsemme kastetilaisuudessa vasta paljastimme nimen muille, vaikka toki ymmärsimme, että kasteen merkitys on ihan muu kuin nimen antaminen. Tästä huolimatta halusimme vasta tuolloin kertoa myös vauvan nimen.
ensimmäisen tytön synnyttyä aloimme heti sanomaan häntä nimeltä, joten kaikki sen tiesivät, tosin jotkut luulivat että vaihdamme vielä. Toista ja kolmatta nimeä emme kertoneet.
Toisen tytön synnyttyä, emme vielä itsekkään tietäneet nimeä kuin vähän ennen ristiäisiä, niin se jäi "salaisuudeksi", tosin mummut, pappat ja kummit sen tiesivät.
Kolmannen tyttösen synnyttyä sanoimme häntä siskojen nimiin sopivalla nimellä, ja moni kai oletti et hänet nimetään sitten sillä nimellä, mutta vaihdoimmekin sen nimen kolmanneksi, ja sitten vaihdoimme vähän muutenkin hänen nimeänsä ekan ja tokan tyttöön nähden, se oli yllätys monelle.
Nyt meillä on Liina, Miina ja Tiina tytöt. (oikeat nimet tosin pitempiä mutta näillä lemppareilla)
Miksei voi keroa ennen ristiäisiä? Ei ole tuonu huonoa onnea ainakaan meille.Meillä on 5 lasta, kaikkien nimet alkaa samalla kirjaimella. Lapsia on heti niiden synnyttyä alettu kutsua sillä nimellä, miksi on sitten kastettukin. Minun mummoni oli ihan kauhuissaan, kun ekan tytön nimeksi tuli Veera. "sehän on vanhan ihmisen nimi" ja "tunsin nuoruudessani erään Veeran, joka oli vähän sellainen....".Minä taas totesin näihin kommentteihin, että minusta se on nätti nimi, enkä tunne ketään epämiellyttävää Veeraa. Mummon oli tyydyttävä siihen (mitäs hän olis muutakaan voinut?) Hyvin pian hän oli sitä mieltä,että tyttö on kyllä niin Veeran näköinen, ettei voinut kuvitellakaan enää mitään muuta nimeä.