tämä ei varsinaisesti kuulu tänne, mutta en tiennyt minne muuallekkaan olisin tämän laittanut.
eli siis, minulla on usein, liian usein, sellainen tunne, että minusta tuntuu siltä kuin henkilö jota ajattelen, osaa lukea ajatukseni. toivottavasti en ole tulossa hulluksi. monta kertaa yritän itselleni todestella ''ei ihmiset osaa lukea ajatuksia'' . eivät mielestäni osaakkaan. tämä rajoittaa jopa omaa ajatteluani, mietin tarkasti mitä ajattelen, ja yritän olla ajttelematta muita ihmisiä. joskus kun olen esim. ihastunut johonkin poikaan, kuvittelen, että hän osaa lukea ajatukseni ja tajuaa kaiken...tai että jos ajattelen jostain pahaa, hän osaa lukea ajatukseni. jostakin syystä katseeni kohtaa lähes aina sen kanssa jota ajattelen.
eräs mieleenpainuvin tapahtuma (todennäköisesti vain sattumaa)on kun olin joskus vuosia sitten luokkamme kanssa liikuntatunnilla. noh, pojat pelasivat muistaakseni jalkapalloa, tytöt olivat nurmikon puolella ja katsoi peliä. minä sitten siinä aloin miettimään että kuka meidän luokkamme pojista on söpöin ja komein. totesin siinä sitten, että eräs Paavo niminen poikahan se oli komein kaikista :). huomasin juuri silloin, että hän oli pysähtynyt ja katsoi meitä(tyttöjä nurmikolla siis). hetken päästä kun peli loppui, tuli tämä Paavo nurmikolle meidän tyttöjen luokse ja kysyi leikillään minulta, ''oonko komee''. ette arvaakkaan kuinka punaiseksi tulin, punastuin ihan täysin. olin vain ihan hiljaa ja vakava ilme kasvoillani. hän sitten meni myös kysymään muilta tytöiltä leikillään, että onko hän komea. tuota tapahtumaa mietin hyvin pitkään. ja kyllähän se vieläkin ihmetyttää, että olipa outo sattuma. mutta toisaalta tuo ei tunnu sattumalta, vaan minusta tuntuu vähän siltäkin, että hän osasi lukea ajatukseni. mutta sehän ei ole mahdollista...
onkohan tämä ihan normaali tunne.. pitäsköhän hankkiutua hoitoon? mitä olette mieltä?
eli siis, minulla on usein, liian usein, sellainen tunne, että minusta tuntuu siltä kuin henkilö jota ajattelen, osaa lukea ajatukseni. toivottavasti en ole tulossa hulluksi. monta kertaa yritän itselleni todestella ''ei ihmiset osaa lukea ajatuksia'' . eivät mielestäni osaakkaan. tämä rajoittaa jopa omaa ajatteluani, mietin tarkasti mitä ajattelen, ja yritän olla ajttelematta muita ihmisiä. joskus kun olen esim. ihastunut johonkin poikaan, kuvittelen, että hän osaa lukea ajatukseni ja tajuaa kaiken...tai että jos ajattelen jostain pahaa, hän osaa lukea ajatukseni. jostakin syystä katseeni kohtaa lähes aina sen kanssa jota ajattelen.
eräs mieleenpainuvin tapahtuma (todennäköisesti vain sattumaa)on kun olin joskus vuosia sitten luokkamme kanssa liikuntatunnilla. noh, pojat pelasivat muistaakseni jalkapalloa, tytöt olivat nurmikon puolella ja katsoi peliä. minä sitten siinä aloin miettimään että kuka meidän luokkamme pojista on söpöin ja komein. totesin siinä sitten, että eräs Paavo niminen poikahan se oli komein kaikista :). huomasin juuri silloin, että hän oli pysähtynyt ja katsoi meitä(tyttöjä nurmikolla siis). hetken päästä kun peli loppui, tuli tämä Paavo nurmikolle meidän tyttöjen luokse ja kysyi leikillään minulta, ''oonko komee''. ette arvaakkaan kuinka punaiseksi tulin, punastuin ihan täysin. olin vain ihan hiljaa ja vakava ilme kasvoillani. hän sitten meni myös kysymään muilta tytöiltä leikillään, että onko hän komea. tuota tapahtumaa mietin hyvin pitkään. ja kyllähän se vieläkin ihmetyttää, että olipa outo sattuma. mutta toisaalta tuo ei tunnu sattumalta, vaan minusta tuntuu vähän siltäkin, että hän osasi lukea ajatukseni. mutta sehän ei ole mahdollista...
onkohan tämä ihan normaali tunne.. pitäsköhän hankkiutua hoitoon? mitä olette mieltä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
muuten täysin normaali?Voihan olla,että sinulla on joku kyky siirtyä "samalle tasolle"tietämättäsi.
Normaalia tuo on, ei mitään hätää =)
ja sanoi että on juuri tällaisia tuntemuksia että kuvittelee että kaveri lukee ajatuksia/ että joku ulkopuolinen olisi samassa tilassa. tällaisia oireita..