Urho Kaleva

Millainen muisto sinulla on Urho Kekkosesta maan johdossa?
Olisiko Urho Kalevalla tilausta nyky-Suomessa.
231383
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Tomera välillä nyrkkiä pöytään.
Ei ole ollut kunnon presidennttiä sen jälkeen.

Äänestä
  • joka jätti Suojärven pitäjän evakuoimatta 1939 jolloin ainakin yli 1 500 naista, lasta ja vanhusta jätettiin Neuvostoliittolaisten vangiksi!

    Äänestä

Liika demokratia johtaa siihen, ettei mikään asia hoidu järkevästi.

Joskus 70-luvulla oli hiekkalaatikolla nassikoita leikkimässä ja ykskaks siihen ilmestyi kissa. Syntyi keskustelu siitä, onko se tyttökissa vai poikakissa. Eräs ehdotus ratkaisuksi oli: "äänestetään"!

Äänestä

Jämerä ja vakuuttava valtion ja kansakunnan keulakuva

Niin herrojen kuin työväenkin hyväksymä

Äänestä

Oli jo liian kauan virassa. Siksi tuntuu ettei muista ole mihinkään. Urkilla oli valtaa mutta nykyisin ei läheskään sitä mitä hänellä oli. Siihen aikaan oli hätäaputyötä sen kyllä haluaisin takas,että jotakin sais työtön tehä korvaustaan vastaan. Äitinikin oli jopa 4-tien työmaalla tuolla Oulun pohjois puolella,kun ei muuta työtä ollut. Hän oli yli 10v puskenut lunta kaduilta ollessaan talonmiehenä Kemissä. Talo purettiin ja äiti jäi työttömäksi. Niinpä raivas risut ja turhat rojut pois koneiden edestä. Silloin ei koneet tehny kaikkia vaan tietöissä oli paljon ihmisiä. Samoin oli risusavottoja jne. Työttömiä oli mutta vähän. Nykyisin on paljon tekemätöntä työtä mutta sen tekee jos ehtii jo työssä olevat.
Olis niissä Urkin opeissa paljon neuvoja nykyisyyteen jos joku älyäis ne ottaa käyttöön. Aika on ajanut sen menneen ohi.

Äänestä
  • Niitä oli molempien maailmansotien jälkeen, ja ollut muulloinkin (esim. 1800-luvun lopulla, kun oli katovuodet). Niitä oli toisen maailmansodan jälkeen kauan ennen UKK:ta. Hänen aikanaan ne lopetettiin.

    Silloin, kun Suomessa viimeksi oli hätäaputöitä, niin se oli aikaa, jolloin yhteiskunta ei paljon muulla tavalla tukenut työttömiä tai edes vanhuksia. ("Hätäaputyö" tuntuu kovin ikävältä nimeltä.)

    Kun olin lapsi, niin joidenkin leikkitovereitteni isät olivat hätäaputöissä. Se oli sitä aikaa, kun kaikki olivat köyhiä. Sotakorvaukset olivat iso työllistäjä teollisuudessa. Hätäaputöillä rakennettiin teitä ja katuja ja kaupunkien muuta infrastruktuuria sekä raivattiin metsiä jne. Rattijuopot rakensivat osaltaan Vantaan lentokenttää vielä hätäaputöiden loputtuakin.

    Nykyisin ei millään instanssilla ole enää varaa hätäaputöihin. Sosiaalimenot ovat jo muutenkin korkeat. Hätäaputöitä on yhä kehitysmaissa, joissa muu sosiaaliturva on heikolla tolalla.

    PS: Katselin tässä taannoin erään suuren kaupungin sosiaaliviraston kulurakennetta. Rahoista lähes puolet meni organisaation pyörittämiseen. En nyt arvostele sitä, koska sille on vain vähän tehtävissä. - Hätäaputyöt olisivat yhteiskunnalle edullisempia ja halvempia, mutta kuka hyväksyisi sellaiset muun sosiaalisen tuen sijasta?

    Äänestä

  • ii-li kirjoitti:

    Niitä oli molempien maailmansotien jälkeen, ja ollut muulloinkin (esim. 1800-luvun lopulla, kun oli katovuodet). Niitä oli toisen maailmansodan jälkeen kauan ennen UKK:ta. Hänen aikanaan ne lopetettiin.

    Silloin, kun Suomessa viimeksi oli hätäaputöitä, niin se oli aikaa, jolloin yhteiskunta ei paljon muulla tavalla tukenut työttömiä tai edes vanhuksia. ("Hätäaputyö" tuntuu kovin ikävältä nimeltä.)

    Kun olin lapsi, niin joidenkin leikkitovereitteni isät olivat hätäaputöissä. Se oli sitä aikaa, kun kaikki olivat köyhiä. Sotakorvaukset olivat iso työllistäjä teollisuudessa. Hätäaputöillä rakennettiin teitä ja katuja ja kaupunkien muuta infrastruktuuria sekä raivattiin metsiä jne. Rattijuopot rakensivat osaltaan Vantaan lentokenttää vielä hätäaputöiden loputtuakin.

    Nykyisin ei millään instanssilla ole enää varaa hätäaputöihin. Sosiaalimenot ovat jo muutenkin korkeat. Hätäaputöitä on yhä kehitysmaissa, joissa muu sosiaaliturva on heikolla tolalla.

    PS: Katselin tässä taannoin erään suuren kaupungin sosiaaliviraston kulurakennetta. Rahoista lähes puolet meni organisaation pyörittämiseen. En nyt arvostele sitä, koska sille on vain vähän tehtävissä. - Hätäaputyöt olisivat yhteiskunnalle edullisempia ja halvempia, mutta kuka hyväksyisi sellaiset muun sosiaalisen tuen sijasta?

    Lähti aikaisin aamulla tuiskuun ,pakkaseen,vesisateeseen jos jonkinlaiseen ilmaan ajamaan mopolla tien rakennukseen.Tuli illalla väsyneenä,nälkäisenä kuraisena ja kiukkusena kotiin.Kuitenkin jäi tunne että oli hyvä kun edes kunta tarjosi työtä.En tiedä kuinka paljon hän sai palkkaa.

    Äänestä

  • ii-li kirjoitti:

    Niitä oli molempien maailmansotien jälkeen, ja ollut muulloinkin (esim. 1800-luvun lopulla, kun oli katovuodet). Niitä oli toisen maailmansodan jälkeen kauan ennen UKK:ta. Hänen aikanaan ne lopetettiin.

    Silloin, kun Suomessa viimeksi oli hätäaputöitä, niin se oli aikaa, jolloin yhteiskunta ei paljon muulla tavalla tukenut työttömiä tai edes vanhuksia. ("Hätäaputyö" tuntuu kovin ikävältä nimeltä.)

    Kun olin lapsi, niin joidenkin leikkitovereitteni isät olivat hätäaputöissä. Se oli sitä aikaa, kun kaikki olivat köyhiä. Sotakorvaukset olivat iso työllistäjä teollisuudessa. Hätäaputöillä rakennettiin teitä ja katuja ja kaupunkien muuta infrastruktuuria sekä raivattiin metsiä jne. Rattijuopot rakensivat osaltaan Vantaan lentokenttää vielä hätäaputöiden loputtuakin.

    Nykyisin ei millään instanssilla ole enää varaa hätäaputöihin. Sosiaalimenot ovat jo muutenkin korkeat. Hätäaputöitä on yhä kehitysmaissa, joissa muu sosiaaliturva on heikolla tolalla.

    PS: Katselin tässä taannoin erään suuren kaupungin sosiaaliviraston kulurakennetta. Rahoista lähes puolet meni organisaation pyörittämiseen. En nyt arvostele sitä, koska sille on vain vähän tehtävissä. - Hätäaputyöt olisivat yhteiskunnalle edullisempia ja halvempia, mutta kuka hyväksyisi sellaiset muun sosiaalisen tuen sijasta?

    Ainakin,kun sais TEHDÄ TYÖTÄ! Sitä menee ihan surkeaksi jollei ole moneen vuoteen TYÖTÄ:( Ei ole enää ihmisen arvoinenkaan,kun on tuo työttömyysraha saatu kuin armon palana. Vaishan sen nimityksen muuttaa vaikka LISÄTYÖKSI tai Korvaustyöksi.

    Äänestä

  • Ihmisyys. kirjoitti:

    Ainakin,kun sais TEHDÄ TYÖTÄ! Sitä menee ihan surkeaksi jollei ole moneen vuoteen TYÖTÄ:( Ei ole enää ihmisen arvoinenkaan,kun on tuo työttömyysraha saatu kuin armon palana. Vaishan sen nimityksen muuttaa vaikka LISÄTYÖKSI tai Korvaustyöksi.

    Se "työllistäminen" nykyisin tarkoittaa vain puolta vuotta. Usein työ on jotakin kovin epämotivoivaa työtä kunnan palveluksessa, mutta on kuitenkin työtä. - Tunnen vain kaksi henkilöä, jotka sen ansiosta ovat päässeet takaisin entiselle alalleen ja entisenlaisiin töihinsä.

    Lainsäädäntö on nykyisin niin kovin monimutkaista, että pitäisi olla juristi ymmärtääkseen kaikki sen koukerot. Joku voi pelkästä sinisilmäisyydestä joutua ojasta allikkoon.

    En tiedä, miten pitkäkestosia hätäaputyöt aikoinaan olivat, mutta kyllä monet olivat esimerkiksi tietyömailla vuosikausia. Hätäaputyöt olivat monelle nuorelle myös mahdollisuus päästä heti koulunsa jälkeen mukaan työelämään. Nykyisin syrjäytymisen vaara koskee pitkäaikaistyöttömien lisäksi myös nuoria, jotka eivät pääse kiinni omaan leipään eikä omaan elämään.

    Kohta minulla on edessä täydellinen työstä poisjääminen. En osaa ollenkaan sanoa, kuinka turhaksi koen itseni silloin. - Joku sanoo, että ensimmäinen vuosi eläkkeellä on paha.

    Itse olen ollut työttömänä vain lyhyehkön aikaa. Kovin turhauttavaa aikaa se oli. On vaikea kuvitella, miten sitä voisi henkisesti kestää vuosikausia.

    Äänestä

Ja huumorintajuinen

Äänestä
  • UKK:n jyhkeä ulkonäkö - se oli kuin suomalaista peruskalliota.

    Suomalaiset näkivät hänessä vahvan ja vaikuttavan johtajan, jonka sanaa kuunneltiin ja joka ei ollut keskuudessamme, vaan korokkeella edessämme. Tarpeen tullen hän myös pystyi laskeutumaan keskuutemme.

    Äänestä

  • Urkki oli jossakin maalaistalossa kahvilla, ja vahingossa loiskautti kahvia pellavaliinalle. Pyyteli kovasti anteeksi ja emäntä rauhoitteli ja vähätteli. Kaatoi kahvia ukollensa, joka hänkin hermostuksissaan tahri pöytäliinan kahviin.
    "Siinä on mulla toinen tohelo!", kimpaantui emäntä.

    Tarina jatkuu sillä, että Urkki lähetti myöhemmin emännälle kauniin pöytäliinan muistoksi tapaamisesta.

    Ja sanotaaan, että tarina on tosi.

    Äänestä

  • juttu Urkista kirjoitti:

    Urkki oli jossakin maalaistalossa kahvilla, ja vahingossa loiskautti kahvia pellavaliinalle. Pyyteli kovasti anteeksi ja emäntä rauhoitteli ja vähätteli. Kaatoi kahvia ukollensa, joka hänkin hermostuksissaan tahri pöytäliinan kahviin.
    "Siinä on mulla toinen tohelo!", kimpaantui emäntä.

    Tarina jatkuu sillä, että Urkki lähetti myöhemmin emännälle kauniin pöytäliinan muistoksi tapaamisesta.

    Ja sanotaaan, että tarina on tosi.

    "Siltä ensimmäiseltä tohelolta!"

    Äänestä

  • ---- kirjoitti:

    "Siltä ensimmäiseltä tohelolta!"

    ....sitä en enää muistanutkaan.

    Äänestä

Tämän päivän melko vapaa media olisi jo tyrmännyt Kekkosen itsekkään valtapolitiikon. Keltainen lehdistö ja tutkiva journalismi paljastaisivat kaikki Kekkosen juonet ja temput. Poliittinen ruumis
koko mies tämän päivän yhteiskunnassa. Jossakin asioissa on sentään edistytty ja demokratiakin osin jo toimii - onneksi!

Äänestä
  • Ihailin minäkin Kekkosta aikoinaan.Eihän silloin ollut tapana suhtautua vallanpitäjiin samoin kuin nykyisin.Suodatettiin kansalle vain se mitä presidentin hovi halusi.

    Äänestä

hattua ja korkealle. Urhoa ja valtakautta pitää ajatella kokonaisuutena. Vaakakuppiin laitetaan hyvät teot ja huonot teot. Hyvät asiat voittaa huonot mennen tullen, ainakin tavallisen tallaajan näkökulmasta. Kansalaisia koskettavat monet arkipäivän asiat jotka helpottivat ihmisten toimeentuloa ovat Urhon valtakauden aikaansaannosta.

Kyllä Urho kuritti tunareita, valtaanpyrkyreitä ja muita toisten kustannuksella rikastujia. Mutta kyllä Urholla oli otsaa sanoa asiat suoraan ja se loukkasi monia. Vaikka asiasta hän sanoikin.

Nykyäänkin näkyy vielä Urhon kädenjälki täällä pohjois-suomessa, vaikka sitä saneerausta ja alasajoa harrastetaan joka kunnassa kilpaa.

Äänestä
  • Uusi Urkki tarvittaisiin Suomeen JA PIAN!

    Äänestä

Nuoruudessamme olivat sellaiset kuuluisat kuin Totuuden Torvi -lehti ja Tabe Slioor.

Totuuden Torvi sätti ja haukkui ja mollasi UKK:ta sen kuin vain ehti.

Tabe Slioor julkaisi muistelmansa Jallussa. Kuinka ollakaan, se numero, jossa muistelmien oli määrä kertoa UKK:sta sensuroitiin kokonaan, eikä sitä saanut myydä.

Oli sekin aikaa.

Äänestä
  • alkoivat nämä kaarinat ym. Fingerrosit päästä julkisuuteen,
    mitä halusivat, poliitikkojen kustannuksella.

    Äänestä

  • Silloin jo kirjoitti:

    alkoivat nämä kaarinat ym. Fingerrosit päästä julkisuuteen,
    mitä halusivat, poliitikkojen kustannuksella.

    Sehän oli yleinen puheenaihe. Kaikki tiesivät Tabe Slioorin muistelmista. Sensuurista kerrottiin radiouutisissa. - Rouvalla oli myös ikioma lehti Madame, jossa hän kertoi seikkailuistaan.

    Näitä Fingerroseja ja muita en tunne ollenkaan.

    En tiedä, vieläkö Jallu ilmestyy. Ilmeisesti ilmestyy, kun käytät siihen viittaavaa nimimerkkiä.

    Äänestä

Urkista kerrottiin ja kirjoitettiin paljon. Urkki siitä vähät välitti.
Urkki totesi kerran nuoremmalle poliitikolle, joka valitteli kirjoittelua hänestä: On parempi että jotakin kirjoittavat, kuin etteivät kirjoita mitään.
Kyllä Urkille oli kansan etu tärkeä, niin vahvempien kuin myös heikompien.

Äänestä

Olihan se diktaattori, mutta kyllä välillä olisi aihetta lähettää myllykirjeitä ja saunoa kunnolla, siellähän ne päätökset ennen tehtiin.

Eikä mielestäni yhteissauna mikään paha asia olisi, nytkään, vaikka onkin naisia mukana päivän politiikassa, Karpelaa ym..

Ennen ei löylystä pois, ennen kuin tulisi yksimielisyys asioihin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vm1939 kirjoitti:

Millainen muisto sinulla on Urho Kekkosesta maan johdossa?
Olisiko Urho Kalevalla tilausta nyky-Suomessa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu