Riuhtoi, rusensi otteessaan.
Nosti kurkusta;
juoksin minulta varastettua tietä, tyhjässä.
Täytti kaiken.
Tuli tuhansina pirstaleina
meikin piirtämille kasvoille.
Maski ja ontto kuori.
Raivo puhalsi seinästä seinään
löi,repi tulevaisuutta punaisessa huudossa.
Yritäpä satuttaa.
Näen sinut enää takanani.
Nosti kurkusta;
juoksin minulta varastettua tietä, tyhjässä.
Täytti kaiken.
Tuli tuhansina pirstaleina
meikin piirtämille kasvoille.
Maski ja ontto kuori.
Raivo puhalsi seinästä seinään
löi,repi tulevaisuutta punaisessa huudossa.
Yritäpä satuttaa.
Näen sinut enää takanani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oliko runon takana kokemuspohjaa? Oli jotenkin niin todellisen, käsinkosketeltavan tuntuinen. Minut se herätti. Vahva runo.
hieno on runosi, mutta otsikko ei tosiaan vastaa runoa. mutta mikäpä mie olen sanomaa. jollai tapaa teennäinen. vertaan nyt siihen runoon missä ihminen kertoo veljen menettämisestä niin tämä ei tunnu missään, se toinen itketti. siksi näin.