Oon kai tainnu ennenkin tästä mainita, tosin eri yhteydessä, mutta kysyn nyt kumminkin. Mun "oma" koira eli se vanhempi kleinipoika ei tunnu kunnolla luottavan muhun. Se käyttäytyy muutenkin kuin sillä olisi jokin "ongelma" siis se on hieman vihaisen tuntunen. Ei aina kyllä. Vois olla stressiäkin tietty, minkä tuo pikkuriiviö tuo. :D Kyllä itellänikin menee välillä hermot siihen. Olisko sillä se, et se ei oo saanu purettua sitä "kiukkuaan" pentuun ja siks stressaantuu? Varsinkin väsyneenä kattoo mua korvat luimussa ja saattaa jopa murista. Ei normaalia... Mutta myös joskus vaikkei edes olis väsyny. Nyt oon koittanu hyväillä sityä, rapsutella ja puhella ym. ja on se vähän rauhottunu. Mut mitähän se ois? Osaisko joku sanoo?
Luottamus hukassa...
pikkuhaukku
2241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ootko alusta asti pitäny kuitenkin tätä vanhempaa koiraa "ykkösenä"? Eli antanu sille ruokaa ensin, herkun ensin, tervehtinyt ensin kotiin tullessas jne jne? Tärkeetä kun toinen koira tulee taloon, että siellä ensin ollut pysyy "suosikkina"...
Joo, paitsi että meillä koirat syö samaan aikaan. Joskus jopa hemmottelen vanhempaa koiraa siten, että annan sille esim. herkkupaloja enemmän kuin uudelle. Lenkitkin tehdään nykyään kahdestaan ja pitkällä käydäänkin. Ei noita riiviöitä pysty viemään kaksistaan. :/