Onko normaalia että mä en ole vapaa-ajalla oikeastaan ollenkaan kavereiden kans ?
Illalla n. 18 eteenpäin oon aina koneella, jonnekin 20.30 asti. (ei, en pelaa koneella, vaan juttelen nettikavereiden kans mesessä) Sitä ennen koulusta tultuani teen milloin mitäkin kotona, tai yksin kuitenkin.
Kavereita mulla on koulussa ihan mukavasti, mutta silti vietän aikani yksin iltaisin ja viikonloppuisin.
En pidä itseäni nörttinä.
Kerran jopa seiskaluokalla ollessani yksi tyttö olisi halunnut aloitaa seurustelun kanssani, en kuitenkaan lämmennyt ajatukselle. Seukannut en ole koskaan.
Asun pienellä paikkakunnalla, että ehkä sekin vähän vaikuttaa asiaan... täällä ei oikeen ole mitään. Ehkä asiat muuttuu, kun muutan ensisyksynä isompaan kaupunkiin opiskelemaan, ja ehkä sieltä löytyisi se neiti oikeakin...
Illalla n. 18 eteenpäin oon aina koneella, jonnekin 20.30 asti. (ei, en pelaa koneella, vaan juttelen nettikavereiden kans mesessä) Sitä ennen koulusta tultuani teen milloin mitäkin kotona, tai yksin kuitenkin.
Kavereita mulla on koulussa ihan mukavasti, mutta silti vietän aikani yksin iltaisin ja viikonloppuisin.
En pidä itseäni nörttinä.
Kerran jopa seiskaluokalla ollessani yksi tyttö olisi halunnut aloitaa seurustelun kanssani, en kuitenkaan lämmennyt ajatukselle. Seukannut en ole koskaan.
Asun pienellä paikkakunnalla, että ehkä sekin vähän vaikuttaa asiaan... täällä ei oikeen ole mitään. Ehkä asiat muuttuu, kun muutan ensisyksynä isompaan kaupunkiin opiskelemaan, ja ehkä sieltä löytyisi se neiti oikeakin...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itsekin tykkään olla yksikseni,se on ihan normaalia että haluaa olla omassa rauhassa, ilman kavereita,kun niitä koulussakin näkee.
:>
Sama juttu minulla... Olen luonnoltani erakko, usein joskus ärsyttää asua 2 kämppiksen kanssa.
Toisinaan kadehdin muita ihmisiä kun ne on niin sosiaalisia, ja itse olen tämmöinen. En pidä itseäni ujona, ja ystäviä löytyy, mutta jotenkin yksikseen on vaan mukavampaa.
Pöh. Minä olin aikoinani aivan samanlainen, tuppukylässä asuskelen. Nykyään taas tuskin enää edes käyn kotona kuin nukkumassa ja toisinaan tekisi mieli repiä itselle sitä ihan omaa aikaakin. Aina välillä sitä muistelee, että voi perkele, vielä vuosi sitten mun ei pitänyt olla sillä ja sillä kellonlyömällä siellä ja siellä..
Kuka mistäkin tykkää, yksinolosta tai kavereista. Muistaa vaan sen jonkinlaisen kultaisen keskitien :) Ei mulla ainakaan olisi hauskaa olla aina kavereiden kanssa tai vaihtoehtosesti aina yksin..
Minulla on myös melko sama tilanne.
Siiryin 4 luokalla toiseen kouluun mikä oli oman paikkakuntani keskustassa.
Sieltä sain kaikki uudet kaverini ja vanhat unohtuivat tänne missä nyt asun.. tai noh eivät unhtuneet mutta en tunne niitä niin hyvin enää enkä vietä vapaa-aikaa heidän kanssaan. En vietä iltaisin kavereitten kanssa vapaa-aikaa pahemmin. Joskus soittelen että mitä viikonloppuna jne.. mutta siihen se jääkin.
Kyllähän erillaisissa juhlissa tulee vähän väliä käytyä mutta niitä on yleensä suuniteltu kauan. Pahin ongelma on juuri se että kaverit asuvat sen verran kaukana että sinne ei tosta noin vain pääse...mutta normaalia se on:)