Joko Linux on niin kehittynyt , jotta sen voi ajatella ottaa käyttöjärjestelmäksi. saako oheisohjemia kuten tekstikäsittelyä, taulukkolaskentaa, ja muita tuikitärkeitä hyödyllisiä ohjelmia. Onko yhtä kattavat ohjelmat kuin windowsilla.
Miten on Linux fanit
joko joko
151481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pysyttele sinä vain siellä Windows-maailmassasi ja anna meidän olla rauhassa...
on.
OpenOfficen saa Windowsilekin jos ei halua samoista ominaisuuksista maksaa maltaita mikkisoftalle.
Ota selvää, onhan sulla näköjään netti käytössä!
"saako oheisohjemia kuten tekstikäsittelyä, taulukkolaskentaa, ja muita tuikitärkeitä hyödyllisiä ohjelmia. Onko yhtä kattavat ohjelmat kuin windowsilla."
No kyllä, läjäpäin. Miksei olis? Otetaan esimerkiksi OpenOffice. OO antaa varsin kovan vastuksen MS Officelle ja se on myös hyvin yhteensopiva MS Officen kanssa. Sä voit kokeilla OpenOfficea esim asentamalla sen Windowsiin, siitä kun on myös Windows versio olemassa. OO on ilmainen, eli siitä vaan hakemaan se netistä ja kokeilemaan.
http://www.openoffice.org
Muita Linux-maailman ulkopuolella vähemmän tunettuja toimisto-ohjelmia ja -paketteja on mm.
GNOME Office:
http://www.gnome.org/gnome-office/
Koffice:
http://www.koffice.org/
AbiWord:
http://www.abiword.org/
Linuxille on uskomaton määrää hyviä ohjelmia jo perusasennuksessa mukana ja lisää löytyy sen kun asennusohjelmalla asentelee.
Mitä minulla edelleen puuttuu linuxista on hyvä videoeditointiohjelma ja nokia phone suiten vastine linuxille. Muuten kaikkea on riittävästi ja hyvin harvoin viitsin enää win levyä laittaa koneeseen kiinni. Ja Fedora 4 raksuttaa sekä Ark toisessa koneessa.
"Mitä minulla edelleen puuttuu linuxista on hyvä videoeditointiohjelma"
Ainakin nettisivun perusteella LVE (Linux Video Editor) vaikuttaa hyvältä.
Ikävä kyllä, kuten niin monen muunkin linuxiin liittyvän asian kohdalla, niin ohjeet ovat harhaanjohtavia/vanhentuneita.
Eli linux -gurun taidolla tuo varmasti olisi hieno, mutta aloittelijalta tuo ei välttämättä onnistu! Jos saat toimimaan, kerrothan minullekin, miten!
Ongelmana oli muistaakseni se, että se tarvitsi jotain kirjastoa, mikä oli mukamas samalta sivu(sto)lta imuroitavissa, ja ohjeet väittivät, että juuri tuota versiota ko. kirjastosta pitäisi käyttää.
Ongelma: kyseisellä sivu(sto)lla EI ollut kyseistä kirjastoa imuroitavissa!
Saman kirjaston toki saa asennettua debianin paketinhallinnalla, mutta toimisiko LVE hieman eri kirjastoversion kanssa ok, en tiedä.
Itse haluaisin tietää, mikä näistä:
xxx
vaihtoehdoista on paras linux.
Hyvä olisi sellainen, jonka asennusohjelma osaisi mahdollisimman automaattisesti hoitaa kaikki laitteistoasetukset kuntoon, *paitsi* kiintolevyn osiointi on asia, mistä haluan päättää itse: en todellakaan halua jonkun asennusohjelman yrittävän arvailla puolestani, minkä osion haluan ja mihin.
Yleensä ottaen pidän debianin tavasta hallita paketteja, ja siitä, että debianissa on mahdollista muokata asiat mieleisekseen.
Oma tyylini on se, että ensin teen komentoriviasennuksen, sitten asennetaan xwindow -käyttöliittymä (joillakin jakeluilla ja koneilla xwindow -asetukset saa asennusohjelmalla automaattisesti oikein), usein joutuu käyttämään knoppixia apuna, eli anna knoppixin selvittää oikeat xwindow -asetukset ja kopioi ne alkuperäisten päälle. mm. Debian Sargessa olen menestyksellä käyttänyt tätä menetelmää.
Lopuksi asennan ensin KDE:n, mutta vain saadakseni KDE:n mukana tulevat apuohjelmat asennettua.
Viimeiseksi asennan IceWm:n. Debianissa KDE -ohjelmat asentuvat automaattisesti IceWm:n valikkoon, mutta Kubuntussa tämä ei jostain syystä toimi oikeinm vaan syntyy epäkunnossa oleva valikko. (K)ubuntu:ssa muuten kellonaika-asetuksissa on jokin hölmö bugi, en tosin tiedö, onko asennusohjelman kauneusvirha vai haittaako myös muuta toimintaa. Tulee esiin, jos PC:n kello on paikallisessa ajassa, kuten sen on pakko olla, jos samalla koneella dualbuutataan windowsiin.
Toki, jos linux on koneen ainoa käyttis, silloin laitteistokello UTC-aikaan.
Dualbuuttikoneissa teen näin:
hda1: Compaq diagnostics (vanhoissa Compaqeissa)
hda2: /boot -osio linuxille, tämän alkuun GRUB
( GRUBia siis EI MBR:ään, jos samalla koneella on myös windows. Toki, jos linux on koneen ainoa käyttis, silloin MBR on ainoa oikea paikka GRUBille. )
hda3: tähän se windowsin C:
hda4: extended -osio, jonka sisään hda5..hda20 (esim.)
hda5: tänne vaikkapa windowsin D:
hda6: /
hda7: /home
hda8: linux SWAP
Olen myös miettinyt tätä: jos samalle koneelle haluaa useamman linuxin, miten toimisi osiointi, joka on kuten yllä, mutta muutamilla eroilla:
hda2: Tänne GRUB, mutta tätä ei ole pakko mountata mihinkään. Tai sitten vaikka /bootloader
hda5: /boot (linux -jakelu 1)
hda6: /boot (linux -jakelu 2)
hda7: /boot (linux -jakelu 3)
hda8: /boot (linux -jakelu 4)
huom: osioiden koot niin, että hda1..hda8 on kokonaisuudessaan ensimmäisen 8 gigatavun alueella IDE -kiintolevyä.
hda9: tänne vaikkapa windowsin D:
hda10: / (linux -jakelu 1)
hda11: / (linux -jakelu 2)
hda12: / (linux -jakelu 3)
hda13: / (linux -jakelu 4)
hda14: /home
hda15: linux SWAP
Toimisiko tällainen osiointimalli ?
Siis:
Itse haluaisin tietää, mikä allamainituista
vaihtoehdoista on paras linux:
http://distrowatch.com/search.php?pkg=linux&pkgver=2.6.10#pkgsearch
The following distributions include linux version 2.6.10:
• Arch Linux: 0.7
• B2D Linux: 20050504
• Blin Linux: 2.0
• Buffalo Linux: 1.6.1.1
• Gnoppix Linux: 1.0
• GobLinX: 1.1
• Helix: 1.6
• JoLinux: 2.1
• Kalango Linux: 3.1
• Knopperdisk: 0.2.1
• Kubuntu: 5.04
• Linspire: 5.0
• LINUXO Live!: 0.3
• LinuxTLE: 7.0.1-lite
• Linux XP: 2006, 2005
• Linux Live Game Project: 0.1pre0
• Lormalinux: 2005-beta2
• MCNLive CD: Haarlem
• MEPIS Linux: 3.3.1
• MoLinux: 1.2
• Momonga Linux: 2
• Mutagenix: 2.6.10-1
• Network Security Toolkit: 1.2.3, 1.2.2
• OpenLX: 11.0
• Pentoo LiveCD: 2005.1
• Heretix: 102
• SAM Linux Desktop: 2005-1
• SquiggleOS: 0.1.110
• TumiX GNU/Linux: 0.9
• Ubuntu Linux: 5.04
• VNLinux: 9.4-beta
• Yoper Linux: 2.2-pre
• Zen Linux: 1.1
Eli nuo vaihtoehdot on valittu sillä perusteella, että ko. jakelussa on 2.6.10 -kerneli.
huom: joissain jakeluissa on useampi kerneli. Tällöin, jos jossain jakelussa on 2.6.10 -kerneli, mutta sen lisäksi jokin toinen kernelversio valittavissa ja tuo toinen versio on oletuksena ja 2.6.10 lisävaihtoehto, niin tuo jakelu valitettavasti puuttuu ylläolevasta listasta distrowatchin tässä suhteessa kehnon hakumahdollisuuden takia.
Jos joku tietää jonkin tällaisen jakelun, laittakaan perään viesti, jossa kerrotte jakelun ja mitkä kernelvaihtoehdot tulee mukana.
Esimerkkinä Debian Sarge, jossa tulee 2.4.27 ja 2.6.8 -kernelit.
em. Debian Sarge löytyy, jos hakee distrowatchista "missä jakeluissa on kernel 2.4.27"
Sensijaan, jos hakee distrowatchista "missä jakeluissa on kernel 2.6.8", haku EI löydä debian Sargea !
Miksikö 2.6.10? Siksi, että se on uusin kerneli, jossa Borland Kylix3 (Delphi) IDE:n integroitu debuggeri toimii. 2.6.11:ssä valitettavasti Kylixin debuggeri jumiutuu.
hda7: /home
hda14: /home
Voit huoletta käyttää eri osioilla olevaa dataa. Vielä jos on samassa ryhmässä ja UID on sama, on helppoa käyttää eri jakeluversioiden osioita/hakemistoja/tiedostoja. Eri järjestelmissä nuokin näet hieman ovat erilaiset.
Mutta... Kun monet ohjelmat tallentavat tietoja käyttäjän kotihakemistoon, jotka taas voivat riippua osin toisista tiedostostoista muissa järjestelmän hakemistoissa, on yhteyskäyttö lähes mahdotonta (jos ei ole todella perehtynyt syvällisesti kulloiseenkin järjestelmään).
Lisäksi esim. SELinux on turvametodi, joka estää eri järjestelmistä tehdyt muutokset.
Heti tulee mieleen videoeditoinnista sellaiset kuin Kino ja Cinelerra, Datasuitea ja Phone suitea vastaa linuxissa esim. Gammu ja Gnokii.
"Lisäksi esim. SELinux on turvametodi, joka estää eri järjestelmistä tehdyt muutokset"
Miten SELinux voisi estää esim. sen, että buuttaa koneen Knoppix-CD:llä ja muokkaa haluamiaan tiedostoja ?
Ainoa mahdollisuus taitaisi olla koko kiintolevyn salakirjoitus, joka käytännössä mahdollistaa vain tiedon tuhoamisen tai sotkemisten, ei enää asiallista editointia.
Salaako tuo SELinux koko kiintolevyn sisällön ?
Ja jos salaa, eikö tuo aiheuta sen, että pienikin vika tuhoaa kaikki tiedot kerralla ?
"Miten SELinux voisi estää esim. sen, että buuttaa koneen Knoppix-CD:llä ja muokkaa haluamiaan tiedostoja ?"
??? Tietenkin, kun koneelle fyysisesti päästään, on yhtä sun toista mahdollista tehdä.
Mutta... Ei tuokaan ole ihan yksinkertaista.
Biossista voidaan estää koneen käynnistys muualta kuin kovalevyltä - ja vielä tietenkin salasana estää biossiin pääsyn.
Heh... patteri irti ja nollaamaan bios? Heh... Alkaa jo menemään hissuksiin aika vaikeaksi.
Onhan mm. kannettavissakin nykyisin omat turvajärjestelynsä - en ole aiheen asiantuntija.
SELinux kokemukseni perustuvat järjestelmän siirrosta toiselle kovalevylle. Kopioiminen onnistui mainiosti, mutta millään järjestelmän tunnuksella ei koneelle päässyt sisään.
Vasta SELinuxin poistaminen käytöstä salli järjestelmän kopioimisen (kloonaamisen) toimivaksi järjestelmäksi toisella kovalevyllä.
ja päätin kokeilla Ubuntua. Yllätyin myönteisesti. Asennus sujui linux-ummikoltakin kuin itsestään, jopa helpommin ja nopeammin kuin Windowsin asennus. Ja se tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta ynnä muuta tarpeellista on mukana jo perusasennuksessa.
Se että jos joutuu asentamaan linuxin uudestaan (eipä usein tarvitse) niin miten helppoa se on verrattuna winin ajuri ja käynnistysrumbaan ja ohjelmien asentamiseen erikseen. Nyt vasta enemmän linuxia käyttäneenä ja monta asentaneena osaa antaa arvoa sille työlle mitä linuxkehittäjät on tehneet helpon käyttöjärjestelmän eteen.
Kiitokset LVE vinkistä, samoin Gammu pitää tutkia.
Kiitos asiallisille vastaajille. Joukossa oli kyllä DOS6 luokan vastaajiakin. Käytin linuxia joitakin vuosia sitten , mutta luovuin ohjelmien niukkuuteen, nyt näyttää että kehitys on parantunut, jotta voisi vaikka palata Linuxiin.
Joops, onhan noita ohjelmia http://www.linuxlinks.com/