Terry Pratchett!

Itsellä on ehkä tusina nidettä (englanniksi) hyllyssä. Siis discworld-sarjaa yksi muu. Kaverilla on sitten vähän enemmän, ja tarkan harkinnan ansiosta täsmälleen eri kirjat. Yhteensä löytyy varmaan paria uusinta lukuunottamatta kaikki kiekkomaailmakirjat.

Ihan hauskojahan ne ovat, mutta kun on lukenut parikymmentä on lukenut melkein kaikki... Siis toistavat itseään...

Osittain onnistuneesta suomennoksesta huolimatta suosittelen ehdottomasti lukemaan englanniksi noita mikäli vain mahdollista. Aika yksinkertaista kieltä, joskin joskus herra P vähän kikkailee sanoilla. Ehkä puolet vitseistä ei yksinkertaisesti käänny suomeksi. :)

Suurin osa hänen kirjoistaan on luettu, mutta eniten pidin viikatemiehestä ja hmm...oliko sen kirjan nimi pyramidit? no kuitenkin...=)

Olen lukenut ja jatkan lukemista.

Listaa löytyy jonkun verran, mitä nyt muistan;
-Magian väri
-Valon tanssi
-Mort
-Vartijat hoi!
-Viikatemies
-Noitia maisemissa
-Valkoparta karjupukki
Omasta hyllystä löytyy suomeksi ja englanniksi muutama. Myös Pratchettin nuortenkirjat Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät, Vapaat pikkumiehet ja Tähtihattu olen lukenut.
Kiekkomaailman ulkopuolelta on tullut luettua Hyviä enteitä, joka tosin muistuttaa Kiekkomaailman tarinoita. Mutta ei se mitään. Miksi muutta jotain, mikä on hyvää ja toimii?

Sanojen kanssa kikkailun tämä herra todellakin osaa, eikä näitä voi lukea hiilihanko persiissä.
Lukekaa Pratchettia.

Olen lukenut kaikki suomennetut. Omana taitaa olla 5 kirjaa. Vähän arkailen tarttua englanninkielisiin, mutta ehkä senkin joskus teen. Suomennoksista välillä miettii, että mitäköhän tässäkin on alunperin sanottu.

Pratchett on tavallaan idolini. Vaikka kyllähän tuollaisella tehtailulla kirjat pakosti muistuttaa toisiaan. En osaa sanoa suosikkiani, ehkä joku jossa on Kuolema päähenkilönä, hmm. Tai noidista kertova.

Oi että. Pratchett tuotti minulle suunnattomasti ajanvietettä kylminä ja hyisinä talvi-iltoina.
Ja ainahan juonet toistavat jotakin, ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Paras oli Vapaat pikkumiehet, jonka huumori oli napakympissä meikäläisen makuun. Pff... :D

loistava!

Kieltämättä on etua hänen kirjojaan lukiessa siitä, että on lukenut niitä ennenkin, ja tietysti niissä on paljon samankaltaisuutta (kun maailma ja henkilöhahmot usein toistuvat). Niin en kuitenkaan sanoisi, että kun on lukenut pari, on lukenut kaikki. Joka kirjassa on uusi juoni jne. ja se, että ne perustuvat toisiinsa, on tarkoituksellista ja myös avaa vanhoille faneille paljon uusia juttuja!

Omia suosikkejani ovat - tietenkin - Kuolema (Death), sekä maailman etevin matemaatikko, kuolematon (heh) kameli Senkin Paskiainen (You Bastard). Tohelo velho Rincewind on myös jotenkin lähellä sydäntä... ;)