Rommaus käsitteenä?

"ALE -70% syksyllä"

Läävä myyty kuplahinnalla 200 000 euroa. Vuokra tyypillisesti 600 euroa/kk Helsingin vuokratasolla. Rommausta odotellaan vuosi, jonka jälkeen ostetaan sama läävä takaisin 10% halvemmalla.

Hinnasta siis tipahti 20 000 euroa.

Vuoden vuokriin menee 12*600 = 7200 euroa.

Vastikkeisiin olisi uponnut samassa ajassa 12*200 = 2400 euroa.

Tuhnuttelija tienaa jo 10% rommauksella vuodessa noin 15 000 euroa ja kahdessakin vuodessa jää vielä reilusti voiton puolelle!

vaikka en asu vuokralla. Vasta sitten kun hinnat korjaantuvat järkevälle tasolle, on edes vähänkään mielekästä vaihtaa isompaa. Siis unohda vuokravertaukset, on paljon velattomassa asuvia jotka eivät halua ostaa kuplahinnalla.

Ensinnäkin tuo oli niin vedätysavaus ettei siihen kannattaisi ottaa kantaa. Vääristit tahalteen kaiken. ILmaa on PK-seudulla ainakin 30% siitä on jo kaikki talousjulkaisut samaa mieltä. Joss luet muutakin kuin aku Ankkaa niin tietäisit senkin.

Toisekseen vuokralla olo nykyisillä asuntojen hinnoilla ei ole niin kallista, ymmärtäisit tämänkin jos selvittäisit asioita. 130.000eur laina vastikkeet, ero 600eur/kk vuokraan ei ole niin suuri kuin annat ymmärtää. Taidat olla poliitikko.

Niin ja minäkin asun omassa, silti pitää olla vääristelemättä asioita. Lapsikin tajuaa että hinnat kestämättömällä tasolla.

Meidiakin on täynnä pelkkää pilipali porukkaa, vcain tuuulipuku tietää mikä tälle kansalle on oikein.

Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat, Hesari, The Economist, Rakennuslehti, Tekniikka&Talous, Aktia, Hypo ja kaikki väitöskirjatutkimukset missä puhutaan asuntojen hinnoista. Suomenpankin tutkija Kari Hakala on myös julistettu epähenkilöksi.

Tekniikka ja talous:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=823448

Yle:
http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id23620.html

Economist:
http://www.asunto.info/articles/hintakehitys.html

Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4918463.asp
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4907127.asp

Helsingin Sanomat/mielipidesivut:
maisteri, ekonomisti Markus Bunders kirjoittaa
mielipideosiossa otsikolla:
"Asuntomarkkinoilla on hintakupla"

Vakuutusyhtiöt:
http://www.tapiola.fi/www/Yksityisasiakkaat/Asiakkaana Tapiolassa/Ajankohtaista/Koronnoston psykologiset vaiku tukset voivat yllattaa.htm

Pellervo:
Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos ennustaa asuntojen hintojen kääntyvän laskuun parin lähivuoden aikana. Laitos arvioi hintojen laskun johtuvan nousevista koroista.

PTT arvioi, että asuntojen hinnat laskevat vuositasolla keskimäärin kaksi prosenttia. Suurinta hintojen lasku olisi pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat myös nousseet eniten.

Yksi syy asuntojen hintatason laskuun on korkojen nousu. Korkojen nousu jäänee kuitenkin maltilliseksi Euroopan hitaan talouskasvun takia, PTT arvioi. PTT:n mukaan myös uusien asuntokohteiden rakentaminen vähenee jonkin verran nykytasosta lähivuosina.

Rata:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4875131.asp

05.12.2005 10:24 - Kiristynyt kilpailu asuntoluotoissa on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin.

Rahoitustarkastuksen (Rata) syksyllä 2005 tekemän selvityksen mukaan asuntoluototuksen riskit ovat lisääntyneet. Kiristynyt kilpailu on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin. Rahoitustarkastus kiinnittää valvonnassaan entistä tiukemmin huomiota pankkien riskienhallintaan sekä säännösten noudattamiseen asunto- ja kulutusluottojen myöntämisen yhteydessä.

Rata on huolissaan siitä, että pankit kilpailevat marginaalin lisäksi myös muilla keinoilla, kuten löysemmillä vakuusarvostuksilla ja suuremmilla rahoitusosuuksilla. Asuntoluottoja on myönnetty, vaikka hakijalla ei olisi lainkaan aitoa omarahoitusosuutta tai hankittavan asunnon ja valtiontakauksen lisäksi muita vakuuksia tai takauksia.
Suomessa asuntolainamarginaalit ovat nykyisin noin 0,4 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin euroalueella keskimäärin.

Lainamarginaalien supistuminen ei johdu pelkästään kilpailun kiristymisestä. Basel II -vakavaraisuusuudistuksen myötä asuntolainojen pääomavaateet keskimäärin pienenevät. Osa pankeista ilmoittaa huomioivansa uudistuksen tulon jo nykyisessä asuntolainojen hinnoittelussa.

Suurten asuntolainojen osuus on kasvanut ja laina-ajat ovat pidentyneet. Yleisin asuntolainan pituus on 21–30 vuotta. Alkuvuonna 2005 noin 37 prosenttia uusista luotoista kuului tähän luokkaan, kun vuonna 2002 vastaavan pituisia luottoja oli vain 22 prosenttia uusista asuntolainoista. Pitkiä yli 30 vuoden luottoja myönnetään kyselyyn vastanneissa pankeissa toistaiseksi vähän, mutta niidenkin osuus on kasvussa.

Kotitalouksien merkitys pankkien laina-asiakkaana on kasvanut. Vuodesta 2000 lähtien kotitalousluotot ovat kasvaneet joka vuosi yritysluottoja nopeammin. Kotitaloudet ovat velkaantuneet erityisesti asuntoluottojen voimakkaan kasvun takia. Kyselyn mukaan velkaantuneisuus on keskittynyt pääasiassa 25–35- ja 36–50-vuotiaille. Suhteessa ikäluokan kokoon eniten asuntovelkaa on 25–35-vuotiailla laina-asiakkailla. Suurten asuntolainojen yhteyteen otetut kulutusluotot lisäävät velkaantumista entisestään. Ylivelkaantuneisuus saattaa olla jo uhka osalle kotitalouksista, arvioi Rata.

Velkaantumisen myötä kotitaloudet ovat altistuneet enenevässä määrin markkinakorkojen muutokselle. Noin 95 prosenttia uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Myös kulutusluotoissa viitekorkoina käytetään usein lyhyitä markkinakorkoja. Kotitalouksien on syytä varautua siihen, että korot nousevat nykyisestä historiallisesti alhaisesta tasosta sanoo Rata.

Kyselyn tulosten perusteella Rata on lähettänyt pankeille kirjeen, jossa kehotetaan pankkeja kiinnittämään huomiota riskienhallintaan sekä hyvän pankkitavan edellyttämään asiakkaan taloudellisen kantokyvyn huomioimiseen. Luottoanalyysissa tulee kiinnittää huomiota nykyiseen takaisinmaksukykyyn, takaisinmaksuhistoriaan ja arvioon tulevasta takaisinmaksukyvystä. Lisäksi edellytetään, että pankki ottaa huomioon luottoanalyysissään velallisen oman rahoituksen osuuden rahoitettavasta hankkeesta sekä vakuuden kattavuuden ja realisoitavuuden

saada vahvistusta omille valinnoillesi? Pelottaako? Sovitaan että olet fiksu kaveri ja teet aina oikeat päätelmät. Sovitaan että avauksesi oli todella viiltävän analyyttinen katsaus asuntojen hintoihin. Helpottiko? Toivottavasti nyt saat paremmin unta ensi yönä.

T: Dr.Phil jr

Juuri tuollaista tekstiä sopii odottaa hiljattain kuplahinnalla ostaneen tuulipuvun halpiskoneen näppäimistöstä. Tuli tehtyä paha virhe, korot nousevat, hinnat rommaavat kohta ja pankki alkaa vaatia lisävakuuksia ikilainalle.

Minä toimin toisin. Myin syksyllä ja nyt tuhnuttelen vuokra-asunnon soffalla kuumia suhnuja naapureiden harmiksi. Odottelen rauhassa ja lueskelen Mersun mainosesitteitä makkara toisessa ja kaljatölkki toisessa kädessä katsellen samalla rommauksen vääjäämätöntä voittokulkua. Kuplan puhkeamisen jälkeen ostan ehkäpä juuri sinun kämppäsi pakkohuutokaupasta ja naureskelen miten rahan tuloa ei voi estää.

"Rommauksen tulisi olla luokkaa 20-25%, jotta kannattaisi odottaa. Tällöinkin tuhnut reaalinen voitto olisi vain luokkaa 4-5% ostohinnasta, koska on maksanut vuokraa koko ajan. Mikä asia muka puhuisi tällaisen rommauksen puolesta? Ei mikään. "

Kaveri kirjoittaa vaikka ei tiedä mihin asunnosta saadut rahat on sijoitettu. Pörssi nousi viime vuonna keskimäärin 28%. Ai, niin. Omasta ei tarvitse maksaa korkoja ja vastiketta, vuokra on menoa.

Olet aika velikulta.