Täällä monet pilipali-asiantuntijat ovat paasanneet siitä, että nyt kannattaa olla ostamatta, ja odottaa sitä "rommausta", jonka jälkeen sitten asunto kannattaa ostaa. Nyt näiden henkilöiden mielestä asunnoissa on kuplahinnat, jotka siis laskevat.
Mutta mikä siis on tuon "rommauksen" raja? Esim. Aktian Tyrvis, joka analyytikoista näkee kaikkein vahvimmin hinta-alennuksen olevan näköpiirissä, ennustaa lähinnä hintojen nousun pysähtymistä, ja sen jälkeen muutaman prosentin pientä laskua seuraavina vuosina; eli aivan pientä korjausliikettä alaspäin markkinahinnoissa.
Ei tarvi olla kovin hyvä matematiikassa, kun voi jo laskea vuokralla asumisen vuosikustannukset, ja verrata vuokrakustannuksia siihen, kuinka paljon per vuosi olisi vuokranmaksun sijaan maksanut omaa lainaa pois.
Kahtena vuonna omistusasuja on siis maksanut lainastaan jo sievoisen summan pois; samaan aikaan kun tuhnu on maksanut vuokramaksuja. Jos teoriassa hinnat olisivat laskeneet tuona aikana esim. 10% (mikä on täysin epätodennäköistä), olisivat tuhnu ja omistusasuja suurin piirtein samassa tilanteessa; eli tuhnu olisi tällöin "voittanut" - 0 euroa odottamisellaan.
Näköpiirissä ei ole minkäänlaista "rommausta", mikä puhuisi odottamisen puolesta asuntokaupoissa.
Rommauksen tulisi olla luokkaa 20-25%, jotta kannattaisi odottaa. Tällöinkin tuhnut reaalinen voitto olisi vain luokkaa 4-5% ostohinnasta, koska on maksanut vuokraa koko ajan. Mikä asia muka puhuisi tällaisen rommauksen puolesta? Ei mikään.
Mutta mikä siis on tuon "rommauksen" raja? Esim. Aktian Tyrvis, joka analyytikoista näkee kaikkein vahvimmin hinta-alennuksen olevan näköpiirissä, ennustaa lähinnä hintojen nousun pysähtymistä, ja sen jälkeen muutaman prosentin pientä laskua seuraavina vuosina; eli aivan pientä korjausliikettä alaspäin markkinahinnoissa.
Ei tarvi olla kovin hyvä matematiikassa, kun voi jo laskea vuokralla asumisen vuosikustannukset, ja verrata vuokrakustannuksia siihen, kuinka paljon per vuosi olisi vuokranmaksun sijaan maksanut omaa lainaa pois.
Kahtena vuonna omistusasuja on siis maksanut lainastaan jo sievoisen summan pois; samaan aikaan kun tuhnu on maksanut vuokramaksuja. Jos teoriassa hinnat olisivat laskeneet tuona aikana esim. 10% (mikä on täysin epätodennäköistä), olisivat tuhnu ja omistusasuja suurin piirtein samassa tilanteessa; eli tuhnu olisi tällöin "voittanut" - 0 euroa odottamisellaan.
Näköpiirissä ei ole minkäänlaista "rommausta", mikä puhuisi odottamisen puolesta asuntokaupoissa.
Rommauksen tulisi olla luokkaa 20-25%, jotta kannattaisi odottaa. Tällöinkin tuhnut reaalinen voitto olisi vain luokkaa 4-5% ostohinnasta, koska on maksanut vuokraa koko ajan. Mikä asia muka puhuisi tällaisen rommauksen puolesta? Ei mikään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"ALE -70% syksyllä"
Läävä myyty kuplahinnalla 200 000 euroa. Vuokra tyypillisesti 600 euroa/kk Helsingin vuokratasolla. Rommausta odotellaan vuosi, jonka jälkeen ostetaan sama läävä takaisin 10% halvemmalla.
Hinnasta siis tipahti 20 000 euroa.
Vuoden vuokriin menee 12*600 = 7200 euroa.
Vastikkeisiin olisi uponnut samassa ajassa 12*200 = 2400 euroa.
Tuhnuttelija tienaa jo 10% rommauksella vuodessa noin 15 000 euroa ja kahdessakin vuodessa jää vielä reilusti voiton puolelle!
Uskovaisen mummon vuokrataso tiedetään, mutta ei nyt jaksa takertua siihen. Samoin 10% rommausta ei ole tulossa vaan puhe on ollut prosentista-kahdesta. Mutta jatketaan...
Kerro siis minkäkokoisen kämpän kanssa laskelmasi "600e vuokra / 200e vastike / 200 tuhatta myyntihinta" olet tehnyt?
joo sää varmaan saat 200.000 e asunnon vuokralle kuudella sadalla;) ...ja mitä luulit vastikkeen todellisuudessa olevan?
se on n. 2-2,2 e/m2
tarkistapa hieman laskujasi vai puhuitko vantaan ns. keskustasta ja kaupungin vuokraläävästä?
Tapauksesasi, jossa myit asunnon 200te hintaan, unohdit kaupankäyntikulut (välittäjä tai ilman) muuttokulut uudesta asunnosta maksettavan varainsirtoveron palkka omalle ajalle.
Eli näiden jälkeen lopputulos olisi miltei -0.
Mutta jos ostat ensiasuntoa nyt ja vuokrasi alle 500ekk voi odottamala ehkä jotain säästää,
jos hinnat oikeasti laskisivat nyt heti eikä 5v päästä.
Mutta koska rak. kustannukset nousevat joka vuosi, niin mukään ei laske.
Ei vanhat eikä uudet ainakaan pk-seudulla.
Hartolassa voi rommata.
vaikka en asu vuokralla. Vasta sitten kun hinnat korjaantuvat järkevälle tasolle, on edes vähänkään mielekästä vaihtaa isompaa. Siis unohda vuokravertaukset, on paljon velattomassa asuvia jotka eivät halua ostaa kuplahinnalla.
"on paljon velattomassa asuvia jotka eivät halua ostaa kuplahinnalla"
Ainakin kaksi, molemmat tältä palstalta. Joten mitään takaita ei ole siitä, etteivätkö nämäkin kaksi valehtele.
En muten ihmettele ytään ettei tuo "200 tuhannen" tuhnu tullut paikalle tarkentamaan laskelmiaan. Naurunalaiseksihan tuo parka joutui jo nyt.
Niin kauan, kun on ihmisiä, joiden olisi mahdollista ostaa, mutta eivät osta ja odottavat halvempia hintoja, EI hinnat laske. MOT
Syy: Hinnat laskevat vasta sitten, kun ostajia ei ole (yhtään).
Ensinnäkin tuo oli niin vedätysavaus ettei siihen kannattaisi ottaa kantaa. Vääristit tahalteen kaiken. ILmaa on PK-seudulla ainakin 30% siitä on jo kaikki talousjulkaisut samaa mieltä. Joss luet muutakin kuin aku Ankkaa niin tietäisit senkin.
Toisekseen vuokralla olo nykyisillä asuntojen hinnoilla ei ole niin kallista, ymmärtäisit tämänkin jos selvittäisit asioita. 130.000eur laina+ vastikkeet, ero 600eur/kk vuokraan ei ole niin suuri kuin annat ymmärtää. Taidat olla poliitikko.
Niin ja minäkin asun omassa, silti pitää olla vääristelemättä asioita. Lapsikin tajuaa että hinnat kestämättömällä tasolla.
Meidiakin on täynnä pelkkää pilipali porukkaa, vcain tuuulipuku tietää mikä tälle kansalle on oikein.
Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat, Hesari, The Economist, Rakennuslehti, Tekniikka&Talous, Aktia, Hypo ja kaikki väitöskirjatutkimukset missä puhutaan asuntojen hinnoista. Suomenpankin tutkija Kari Hakala on myös julistettu epähenkilöksi.
Tekniikka ja talous:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=823448
Yle:
http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id23620.html
Economist:
http://www.asunto.info/articles/hintakehitys.html
Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4918463.asp
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4907127.asp
Helsingin Sanomat/mielipidesivut:
maisteri, ekonomisti Markus Bunders kirjoittaa
mielipideosiossa otsikolla:
"Asuntomarkkinoilla on hintakupla"
Vakuutusyhtiöt:
http://www.tapiola.fi/www/Yksityisasiakkaat/Asiakkaana Tapiolassa/Ajankohtaista/Koronnoston psykologiset vaiku tukset voivat yllattaa.htm
Pellervo:
Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos ennustaa asuntojen hintojen kääntyvän laskuun parin lähivuoden aikana. Laitos arvioi hintojen laskun johtuvan nousevista koroista.
PTT arvioi, että asuntojen hinnat laskevat vuositasolla keskimäärin kaksi prosenttia. Suurinta hintojen lasku olisi pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat myös nousseet eniten.
Yksi syy asuntojen hintatason laskuun on korkojen nousu. Korkojen nousu jäänee kuitenkin maltilliseksi Euroopan hitaan talouskasvun takia, PTT arvioi. PTT:n mukaan myös uusien asuntokohteiden rakentaminen vähenee jonkin verran nykytasosta lähivuosina.
Rata:
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4875131.asp
05.12.2005 10:24 - Kiristynyt kilpailu asuntoluotoissa on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin.
Rahoitustarkastuksen (Rata) syksyllä 2005 tekemän selvityksen mukaan asuntoluototuksen riskit ovat lisääntyneet. Kiristynyt kilpailu on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin. Rahoitustarkastus kiinnittää valvonnassaan entistä tiukemmin huomiota pankkien riskienhallintaan sekä säännösten noudattamiseen asunto- ja kulutusluottojen myöntämisen yhteydessä.
Rata on huolissaan siitä, että pankit kilpailevat marginaalin lisäksi myös muilla keinoilla, kuten löysemmillä vakuusarvostuksilla ja suuremmilla rahoitusosuuksilla. Asuntoluottoja on myönnetty, vaikka hakijalla ei olisi lainkaan aitoa omarahoitusosuutta tai hankittavan asunnon ja valtiontakauksen lisäksi muita vakuuksia tai takauksia.
Suomessa asuntolainamarginaalit ovat nykyisin noin 0,4 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin euroalueella keskimäärin.
Lainamarginaalien supistuminen ei johdu pelkästään kilpailun kiristymisestä. Basel II -vakavaraisuusuudistuksen myötä asuntolainojen pääomavaateet keskimäärin pienenevät. Osa pankeista ilmoittaa huomioivansa uudistuksen tulon jo nykyisessä asuntolainojen hinnoittelussa.
Suurten asuntolainojen osuus on kasvanut ja laina-ajat ovat pidentyneet. Yleisin asuntolainan pituus on 21–30 vuotta. Alkuvuonna 2005 noin 37 prosenttia uusista luotoista kuului tähän luokkaan, kun vuonna 2002 vastaavan pituisia luottoja oli vain 22 prosenttia uusista asuntolainoista. Pitkiä yli 30 vuoden luottoja myönnetään kyselyyn vastanneissa pankeissa toistaiseksi vähän, mutta niidenkin osuus on kasvussa.
Kotitalouksien merkitys pankkien laina-asiakkaana on kasvanut. Vuodesta 2000 lähtien kotitalousluotot ovat kasvaneet joka vuosi yritysluottoja nopeammin. Kotitaloudet ovat velkaantuneet erityisesti asuntoluottojen voimakkaan kasvun takia. Kyselyn mukaan velkaantuneisuus on keskittynyt pääasiassa 25–35- ja 36–50-vuotiaille. Suhteessa ikäluokan kokoon eniten asuntovelkaa on 25–35-vuotiailla laina-asiakkailla. Suurten asuntolainojen yhteyteen otetut kulutusluotot lisäävät velkaantumista entisestään. Ylivelkaantuneisuus saattaa olla jo uhka osalle kotitalouksista, arvioi Rata.
Velkaantumisen myötä kotitaloudet ovat altistuneet enenevässä määrin markkinakorkojen muutokselle. Noin 95 prosenttia uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Myös kulutusluotoissa viitekorkoina käytetään usein lyhyitä markkinakorkoja. Kotitalouksien on syytä varautua siihen, että korot nousevat nykyisestä historiallisesti alhaisesta tasosta sanoo Rata.
Kyselyn tulosten perusteella Rata on lähettänyt pankeille kirjeen, jossa kehotetaan pankkeja kiinnittämään huomiota riskienhallintaan sekä hyvän pankkitavan edellyttämään asiakkaan taloudellisen kantokyvyn huomioimiseen. Luottoanalyysissa tulee kiinnittää huomiota nykyiseen takaisinmaksukykyyn, takaisinmaksuhistoriaan ja arvioon tulevasta takaisinmaksukyvystä. Lisäksi edellytetään, että pankki ottaa huomioon luottoanalyysissään velallisen oman rahoituksen osuuden rahoitettavasta hankkeesta sekä vakuuden kattavuuden ja realisoitavuuden
saada vahvistusta omille valinnoillesi? Pelottaako? Sovitaan että olet fiksu kaveri ja teet aina oikeat päätelmät. Sovitaan että avauksesi oli todella viiltävän analyyttinen katsaus asuntojen hintoihin. Helpottiko? Toivottavasti nyt saat paremmin unta ensi yönä.
T: Dr.Phil jr
Juuri tuollaista tekstiä sopii odottaa hiljattain kuplahinnalla ostaneen tuulipuvun halpiskoneen näppäimistöstä. Tuli tehtyä paha virhe, korot nousevat, hinnat rommaavat kohta ja pankki alkaa vaatia lisävakuuksia ikilainalle.
Minä toimin toisin. Myin syksyllä ja nyt tuhnuttelen vuokra-asunnon soffalla kuumia suhnuja naapureiden harmiksi. Odottelen rauhassa ja lueskelen Mersun mainosesitteitä makkara toisessa ja kaljatölkki toisessa kädessä katsellen samalla rommauksen vääjäämätöntä voittokulkua. Kuplan puhkeamisen jälkeen ostan ehkäpä juuri sinun kämppäsi pakkohuutokaupasta ja naureskelen miten rahan tuloa ei voi estää.
"Rommauksen tulisi olla luokkaa 20-25%, jotta kannattaisi odottaa. Tällöinkin tuhnut reaalinen voitto olisi vain luokkaa 4-5% ostohinnasta, koska on maksanut vuokraa koko ajan. Mikä asia muka puhuisi tällaisen rommauksen puolesta? Ei mikään. "
Kaveri kirjoittaa vaikka ei tiedä mihin asunnosta saadut rahat on sijoitettu. Pörssi nousi viime vuonna keskimäärin 28%. Ai, niin. Omasta ei tarvitse maksaa korkoja ja vastiketta, vuokra on menoa.
Olet aika velikulta.
BUHAHHAHHAHAHHHAHAHAH!!!!!!
Missä, märimmissä päiväunissasi, vai?? Heitä nyt hepillinen vielä ton päälle!!!!
Nyt hopihopi vaikka kauppalehden sivuille tarkistamaan tietosi. Olet tyypillinen demari, jankkaat asioista joista et tiedä yhtään mitään.