Viime viikkoina on näilläkin palstoilla kirjoiteltu paljon, yhä kiihtyvään tahtiin pressan vaaleista.
Ensi sunnuntai-iltana tiedetään kuka on Suomen tasavalla preidenttinä seuraavat 6 vuotta. Sen jälkeen kun kansa on puhunut, pulinat pois, kuten edesmennyt valtioneuvos Johannes Virolainen aikanaan sanoi.
Nyt on siis aika sunnasta katseet uusiin asioihin.
Mitä mieltä olette te vanhat ja viisaat mm. siitä, että Ruotsin valtio aikoo lehtitietojen mukaan satsata varoja Ruotsin kielen opiskelun edistämiseen SUOMESSA.
Kuinkahan paljon Ruotsin valtio on satsannut Suomen kielen opiskeluun RUOTSISSA?
Mistä tämä ruotsalaisten päätös oikein kielii?
Siitäkö, että Ruotsin kieli pysyisi vähintään nykyisellä tasolla, jotta Suomenruotsalaisten asema säilyisi edelleen ylikorostuneena Suomessa?
Esimerkkinä vain se, että ruotsinkielisillä ylioppilailla on ikioma kiintiö yliopistoissa, siitä huolimatta, että he ohittavat paremman suomenkielisen pyrkijän?
Ensi sunnuntai-iltana tiedetään kuka on Suomen tasavalla preidenttinä seuraavat 6 vuotta. Sen jälkeen kun kansa on puhunut, pulinat pois, kuten edesmennyt valtioneuvos Johannes Virolainen aikanaan sanoi.
Nyt on siis aika sunnasta katseet uusiin asioihin.
Mitä mieltä olette te vanhat ja viisaat mm. siitä, että Ruotsin valtio aikoo lehtitietojen mukaan satsata varoja Ruotsin kielen opiskelun edistämiseen SUOMESSA.
Kuinkahan paljon Ruotsin valtio on satsannut Suomen kielen opiskeluun RUOTSISSA?
Mistä tämä ruotsalaisten päätös oikein kielii?
Siitäkö, että Ruotsin kieli pysyisi vähintään nykyisellä tasolla, jotta Suomenruotsalaisten asema säilyisi edelleen ylikorostuneena Suomessa?
Esimerkkinä vain se, että ruotsinkielisillä ylioppilailla on ikioma kiintiö yliopistoissa, siitä huolimatta, että he ohittavat paremman suomenkielisen pyrkijän?
Vastaukset 6
Vanhimmat
...että vihdoinkin Suomessa ruvettaisiin opettamaan riikinruotsia suomenruotsin sijaan.
Suomessa on ainakin ennen opetettu täysin vanhentunutta suomenruotsia, joka on jo sinänsä on vanhanaikaista ruotsia. Käytännössä sellainen vanhanaikasestakin jälkeenjäänyt kieli on yhtä hyödyllistä kuin sanskriitti.
Minä ehdottomasti kannatan sitä, että Suomessa opetetaan kouluissa ruotsia. Sanotaan, mitä sanotaan, niin monen monituisissa töissä ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä. - Tokihan se voisi olla vapaaehtoinen aine. Silloin oppilaat voisivat oppiakin jotakin, kun he saisivat itse valita opiskelemansa kielen.
Ne, jotka asuvat kaksikielisillä alueilla tietävät vallan hyvin, että molemmilla kotimaisilla on käyttöä. Suomessa on paljon ruotsalaisia yrityksiä, hyvin monet suomalaisetkin yritykset ovat pohjimmiltaan ruotsinkielisiä. Ei siitä työntekijälle ainakaan vahinkoa ole, jos osaa myös ruotsia.
Toivoisin venättä ruotsin sijaan. Kotikaupungissani on alle viidennes ruotsinkielisiä, mutta ruotsinkielisissä kouluissa ei lasten tarvitse oppia lainkaan suoma elleivät halua.
Ruotsissa kait työelämässä on kuin Suomessakin englanti yleiskielenä. Sillä tulee ymmärretyksi...
Siellä varmaan on enemmän kouluja, joissa todella opetetaan venäjää. Toivottavasti sen opetus nykyisin on parempitasoista kuin ennen. Venäjän taitajille on paljon työpaikkoja itärajan tuntumassa.
Muistaakseni pääkaupunkiseudulla Laurea-ammattikorkeakoulussa optetaan venäjää. Pääkaupunkiseudulla on vain niin, että venäjän osaamiselle ei ole kovin suurta kysyntää. On vuosittain vain kourallinen työpaikkoja, joissa venäjä on vaatimuksena. Niihinkin on vaikea löytää ketään.
Tietäen mitä Suomessa ajatellaan pakkoruotsista, niin sen kun satsaavat vain. Hukkaan menee. Suomenruotsalaisiin ei kannata panostaa, sillä hehän jo osaavat ruotsia.
Eikös Suomikin ole tukenut ruotsinsuomalaisten asemaa ja pyrkinyt tukemaan suomenkieltä Ruotsissa?
Ruotsiin muuttaneiden suomalisten asemaa, mitä kielikulttuuriin tulee.
Kouluissa on nk. kotikielen opetusta, eli lapsille, jotka käyvät ruotsalaista, ruotsinkielistä koulua, mutta ovat syntyperältään suomalsisia, opetetaan koulussa suomea.
Mitä ketjun avaajan mainitsemiin kiintiöihin tulee, niin kaikilla aloilla ja alueilla on kiintiönsä. Esimerkkinä voisin mainita Lääketieteellisessä tiedekunnassa (Suomessa siis)
olevan kiintiön, terveydenhoitajiien opiskelupaikoikoista. Elikä vaikka ei lääkiksen karsintakokeissa saisikaan niin paljon pisteitä, kuin joku ylioppilaana sisään pyrkivä, niin sairaan, ja terveydenhoitajia on otettava sisään määrätty kiintiö.
Vielä palaisin varsinaiseen aiheeseen, eli Ruotsin kielen tarpeellisuuteen maassamme.
Vain lain muutos tekisi Suomesta puhtaasti yksikielisen maan. Suomi on ainakin toistaiseksi virallisesti kaksikielinen ja henkilökohtaisesti pidän sitä rikkautena. Ainakaan haittaa siitä ei ole koskaan kenellekään ollut.